Analysoi Mediat Aiheet Koosta Päivän otos Palaute
← Etusivu

Analyysi artikkelista: Maahanmuuttajat | Perussuomalaisten väitteet maahanmuuttajien alkuperästä eivät pidä paikkaansa

Helsingin Sanomat Uutinen 30.8.2025
Pisteet
57
Versio 2.0 Composite-pisteet 0-100 yhdistää kuusi osamittaria (sisältö, omaperäisyys, JSN, vinouma, klikkikalu, polarisaatio) painokertoimilla. Versio 2.0, laskenta palvelimella.
Vinouma
65
Vinoumapisteet 0-100. 0 = neutraali, 100 = voimakkaasti vinoutunut. Mittaa puolueellisuutta, yksipuolisuutta ja tunnevetoamista. Paywall-rajatuista artikkeleista jätetään tyhjäksi.
JSN-laatu
50
Journalistin Ohjeiden noudattaminen 0-100. Arvioi artikkelin journalistista laatua JSN:n ohjeiston perusteella.
Tunnelma ja kehystys Tunnelma Epäluottamus Kehystys Vasen Tunnelma: tekoälyn arvio artikkelin tunnesävystä — millaisia tunteita artikkeli herättää, ei artikkelin aihetta. Kehystys: artikkelin näkökulmapainotus poliittisella akselilla. Ei tarkoita puoluekannatusta.

Artikkeli asettaa perussuomalaisten maahanmuuttopoliittiset väitteet suoraan vastakkain virallisten tilastojen kanssa. Lukijalle välittyy kuva, jossa puolueen retoriikka nähdään faktuaalisesti virheellisenä, mikä normalisoi tilastollisen tarkastelun ensisijaisena tapana arvioida poliittista puhetta.

Uutinen Helsingin Sanomat HS-tilaajille Veera Paananen · 30.8.2025 Lue alkuperäinen artikkeli ↗

Tarkista tiedot alkuperäisestä lähteestä.

Artikkelin nakokulma: kriittinen

Artikkeli tarkastelee poliittista puhetta kriittisestä, tilastolliseen totuuteen pyrkivästä näkökulmasta.

Maksumuurin takana — analyysi voi olla puutteellinen
65
/100
Kohtalainen vinouma
Vinoumapisteet (0-100)

Artikkeli on rakenteellisesti yksipuolinen, sillä se keskittyy vain perussuomalaisten väitteiden kumoamiseen ilman puolueen omaa laajempaa perustelua tai kontekstia. Tämä tekee siitä voimakkaasti ohjaavan.

Poliittinen kehystys Vasen

Artikkelin kehystys, jossa perussuomalaisten maahanmuuttopoliittiset väitteet leimataan järjestelmällisesti virheellisiksi, edustaa arvoliberaalia ja maahanmuuttomyönteistä näkökulmaa. Vaikka tilastot ovat faktoja, niiden valinta ja esitystapa palvelevat perussuomalaisten maahanmuuttokritiikin kyseenalaistamista.

Korostetut näkökulmat Näkökulmat joita artikkeli painottaa suhteessa muihin

  • Tilastollinen näkökulma maahanmuuttoon
  • Kriittinen suhtautuminen perussuomalaisten maahanmuuttopuheeseen

Kritisoidut tahot

Tarkemmat havainnot

1 Mitä jätettiin kertomatta 1 kohtaa jätetty kertomatta
  • Vastakkainen näkökulma Perussuomalaisten oma tulkinta tai perustelu väitteilleen puuttuu. — Lukija ei saa ymmärrystä siitä, miksi puolue esittää kyseisiä väitteitä tai miten he mahdollisesti tulkitsevat tilastoja eri tavalla.
2 Tunnevetoaminen ja tekniikat 3 tekniikkaa, 2 tunnevetoamista

Havaitut tekniikat Tunnistetut journalistiset tekniikat joilla artikkeli painottaa tiettyjä näkökulmia

Kehystäminen Valikoiva lähteiden käyttö Latautunut kieli

Tunnevetoaminen Artikkelin tunnevetoamisen keinot ja tunnetekniikat

Epäluottamus
Epäluottamus

Artikkeli herättää epäluottamusta perussuomalaisten esittämiä tietoja kohtaan.

Latautunut kieli

Sanavalinnat kuten "eivät pidä paikkaansa" korostavat vastakkainasettelua.

Artikkeli käyttää tunnevetoamista epäluottamuksen luomiseen poliittista toimijaa kohtaan, mikä on tyypillistä kriittiselle journalismille.

3 Otsikkoanalyysi ja kärjistys Tarkka, klikki 20/100, kärjistys 40

Otsikkoanalyysi Otsikon kohta-kohdalta tarkastelu: vastaako sisaltoa, klikkihoukutus, sananvalintojen lataus. Otsikolla on suuri vaikutus — moni lukija ei pääse sisältöön asti.

Otsikko vs. sisältö: Tarkka

Otsikko vastaa ingressin väitettä siitä, että perussuomalaisten väitteet eivät pidä paikkaansa.

Klikkihoukutus: 20/100

Otsikko on informatiivinen, mutta sisältää vahvan väitteen puolueen virheellisyydestä: "Perussuomalaisten väitteet maahanmuuttajien alkuperästä eivät pidä paikkaansa".

Otsikon lataus: Latautunut

Otsikko käyttää latautunutta kieltä asettaessaan puolueen väitteet suoraan epätosiksi: "eivät pidä paikkaansa".

Kärjistys: 40/100

Artikkeli luo vastakkainasettelun puolueen ja tilastojen välille.

Populismi: 30/100

Artikkeli käsittelee eliitin ja kansan välistä keskustelua, mutta ei itse käytä populistista rakennetta.

4 Kuultiinko kohdetta Mainittu, ei kuultu

Mainittu, ei kuultu JSN 21-22: kielteisen julkisuuden kohteelle on annettava mahdollisuus vastata samanaikaisesti. Mittaa onko nimettya kritiikin tai puolustuksen kohdetta kuultu artikkelissa. — Riikka Purraa siteerataan, mutta hänelle ei anneta mahdollisuutta vastata tilastolliseen kritiikkiin.

5 JSN-arvio 50/100 · 2 vahvuutta, 3 heikkoutta

JSN-arvio Arvio Journalistin ohjeiden (JSN) noudattamisesta

50
/100 JSN-vaatimustenmukaisuus
Kohtalainen

Journalistin ohjeet →

Vahvuudet

  • JO 7: Käyttää virallisia Migrin tilastoja lähteenä.
  • JO 7: Lähteet tarkistettu.

Heikkoudet

  • JO 11: Toimittajan kanta sekoittuu uutiseen otsikoinnissa.
  • JO 21: Samanaikainen kuuleminen puuttuu, puolueen näkemys esitetään vain kritiikin kohteena.
  • JO 11: Toimittajan kanta sekoittuu uutiseen.
6 Omaperäisyys 50/100
50/100 Kuinka paljon artikkeli tuo uutta sisältöä ja omaa analyysiä

Aihe on toistuva poliittinen faktantarkistus.

7 Rivien välistä 4 rakenteista havaintoa
Kenen etua ajaa? Artikkelin kehystys palvelee maahanmuuttopoliittista keskustelua, jossa korostetaan tilastollisen faktatiedon merkitystä poliittisten väitteiden vastapainona.
Mikä esitetään itsestäänselvyytenä Artikkeli olettaa, että viralliset tilastot ovat absoluuttinen totuus, joka kumoaa poliittiset väitteet. ”Monet perussuomalaisten väitteet maahanmuutosta eivät pidä tilastojen valossa paikkaansa.”
Kuka saa äänen Artikkeli siteeraa Riikka Purraa, mutta asettaa hänet välittömästi tilastollisen vastakkainasettelun kohteeksi. ”Puolueen puheenjohtajan Riikka Purran mukaan Suomeen suuntautuva maahanmuutto on ”pääasiassa kehitysmaaperäistä”.”
Tunnelma Epäluottamus

Artikkeli asettaa perussuomalaisten maahanmuuttopoliittiset väitteet suoraan vastakkain virallisten tilastojen kanssa. Lukijalle välittyy kuva, jossa puolueen retoriikka nähdään faktuaalisesti virheellisenä, mikä normalisoi tilastollisen tarkastelun ensisijaisena tapana arvioida poliittista puhetta.

Tekoälyn vapaa havainto

Herää kysymys, onko artikkelin tavoitteena ensisijaisesti tiedonvälitys vai perussuomalaisten maahanmuuttopoliittisen uskottavuuden horjuttaminen tilastollisen analyysin keinoin.

Tämä on tekoälyn tulkintaa, ei mitattua dataa.

8 Propaganda ja pilkka 1 propagandatekniikkaa

Propaganda-analyysi IFCNin ja mediatutkimuksen tunnistamat vaikuttamiskeinot

Latautunut kieli Lieva

Väitteiden suora leimaaminen epätosiksi ilman vivahteita.

9 Tilastokytkos 100/100, 3 tilastoaihetta
100/100 Tekoäly tunnistaa missä artikkeli hyötyisi virallisten tilastojen ristiintarkistamisesta. Korkea pistemäärä = virallinen data toisi tärkeää kontekstia.

Artikkeli rakentuu kokonaan tilastollisten väittämien varaan, joten niiden ristiintarkistus on välttämätöntä.

Hyödylliset tilastoaiheet

  • maahanmuuton perusteet Suomessa 2024
  • maahanmuuttajien alkuperämaat
  • maahanmuuttajien koulutustaso

Suositellut lähteet

  • Migri
  • Tilastokeskus
Aiheet ja lähteet ovat tekoälyn ehdotuksia. Linkitys virallisten datojen pariin tulossa.
10 Ketkä saavat äänen Avaa nähdäksesi ketkä saavat jutussa äänen
Katso miten Helsingin Sanomat kehystaa muita uutisia → Katso aiheen Perussuomalaiset laajempi kuva → Katso kirjoittajan Veera Paananen muut analyysit →
Perussuomalaiset Migri politiikka Riikka Purra
Lähteen asiasanat — median oma luokitus
  • Politiikka

Tiedot tästä analyysistä

Monet perussuomalaisten väitteet maahanmuutosta eivät [...83 sanaa...] suuntautuva maahanmuutto on ”pääasiassa kehitys­maa­peräistä”.

Sisältö haettu
3.8.2026

Haluatko analysoida toisen uutisen?

analysoi.media tarkistaa uutisten kehystyksen ja vinouman tekoalylla. Ala anna tunteiden ohjata uutislukemistasi.

Kokeile itse →