Analyysi artikkelista: Sateenkaari-ihmiset | Tarratoimikuntalaisia on häiritty taas Suviseuroissa, mutta ilmapiirissä on hyvääkin
Composite-pistemäärä lasketaan tuomariraadin (3 kielimallia) antamista osapisteistä painotetulla kaavalla. Versio 2.0.
Yhdistää sisällön, omaperäisyyden, JSN-laadun sekä vinouman, klikkiotsikoinnin ja polarisaation puuttumisen.
- Gemini 3.1 Flash Lite65
- GPT-5.6 Luna68
- Mistral Small70
Näytetty luku on raadin (3 kielimallia) antamien pisteiden keskiarvo.
Vinoumapisteet 0–100: matala on neutraalia, korkea voimakkaasti vinoutunutta.
- Gemini 3.1 Flash Lite35
- GPT-5.6 Luna54
- Mistral Small40
Näytetty luku on raadin (3 kielimallia) antamien pisteiden keskiarvo.
JSN-laatu 0–100: kuinka hyvin artikkeli noudattaa Journalistin Ohjeita.
Artikkeli kuvaa Tarratoimikunnan ja vanhoillislestadiolaisen yhteisön välistä jännitettä, jossa aktivistien kokema häirintä rinnastetaan yhteisön opin oireisiin. Lukijalle välittyy kuva, jossa aktivistit pyrkivät dialogiin, mutta kohtaavat toistuvaa vihamielisyyttä, vaikka tilanne onkin hienoisessa muutoksessa.
Artikkeli raportoi Tarratoimikunnan kokemasta häirinnästä Suviseuroissa, mutta jää vahvasti aktivistien oman näkökulman varaan.
Tarkista tiedot alkuperäisestä lähteestä.
Artikkeli on yksipuolinen, sillä se nojaa lähes täysin Tarratoimikunnan perustajien haastatteluihin. Vastapuolen tai järjestäjien näkökulma puuttuu, mikä nostaa vinoumapisteitä.
Artikkeli käsittelee vähemmistöjen oikeuksia ja uskonnollista konservatismia. Vaikka juttu on aktivistien näkökulmasta painottunut, se ei aja selkeää puoluepoliittista agendaa, vaan raportoi tapahtumista aktivistien kokemana.
Korostetut näkökulmat Näkökulmat joita artikkeli painottaa suhteessa muihin
- Aktivistien kokemus turvattomuudesta
- Tarve sateenkaari-ihmisten näkyvyydelle
Puolustetut tahot
Todellisuustarkistus
Tekoäly lukee artikkelin ja hakee vertailutietoa. Tämä kestää yleensä 10–20 sekuntia.
Miten juttu suhteutuu todellisuuteen: onko luku iso vai tavanomainen, onko tämä poikkeus vai jatkuvaa, millä keinoilla lukijaa ohjataan — ja mitä jutussa jää kertomatta.
Tarkemmat havainnot
1 Mitä jätettiin kertomatta
- Vastakkainen näkökulma Suviseurojen järjestäjien tai yhteisön edustajien näkökulma puuttuu. — Lukija ei saa kokonaiskuvaa tapahtumien kulusta tai järjestäjien toimista häirinnän estämiseksi.
- Tausta Laajempi taustoitus Suviseurojen turvallisuusjärjestelyistä puuttuu. — Lukija ei tiedä, miten järjestäjät suhtautuvat tarratoimikuntaan virallisesti.
2 Tunnevetoaminen ja tekniikat
Havaitut tekniikat Tunnistetut journalistiset tekniikat joilla artikkeli painottaa tiettyjä näkökulmia
Tunnevetoaminen Artikkelin tunnevetoamisen keinot ja tunnetekniikat
Huoli vapaaehtoisten fyysisestä turvallisuudesta.
Myötätunto aktivistien kokemaa häirintää kohtaan.
Yksittäiset kuvaukset häirinnästä (vesipullo, retkituoli) toimivat todisteina ilmapiiristä.
Sanojen kuten 'hyökkäävästi' ja 'uhkaavat' käyttö korostaa tilanteen vakavuutta.
Tunteisiin vetoaminen on paikallaan, kun käsitellään turvallisuutta ja häirintää, mutta yksipuolinen ääni tekee siitä manipuloivan.
3 Otsikkoanalyysi ja kärjistys
Otsikkoanalyysi Otsikon kohta-kohdalta tarkastelu: vastaako sisaltoa, klikkihoukutus, sananvalintojen lataus. Otsikolla on suuri vaikutus — moni lukija ei pääse sisältöön asti.
Otsikko vastaa jutun sisältöä.
- Gemini 3.1 Flash Lite30
- GPT-5.6 Luna22
- Mistral Small20
Näytetty luku on raadin (3 kielimallia) antamien pisteiden keskiarvo.
Otsikko on informatiivinen, mutta käyttää hieman jännitteistä vastakkainasettelua.
Otsikko kuvaa tilanteen molemmat puolet neutraalisti.
- Gemini 3.1 Flash Lite45
- GPT-5.6 Luna48
- Mistral Small60
Näytetty luku on raadin (3 kielimallia) antamien pisteiden keskiarvo.
Artikkeli rakentaa vastakkainasettelua aktivistien ja yhteisön välille, mutta pyrkii myös inhimillistämään kohtaamisia.
- Gemini 3.1 Flash Lite25
- GPT-5.6 Luna18
- Mistral Small55
Näytetty luku on raadin (3 kielimallia) antamien pisteiden keskiarvo.
Sitaateissa esiintyy kansa-eliitti-asetelmaa, kun aktivistit kuvaavat yhteisön 'oppia' häirinnän syynä.
4 Kuultiinko kohdetta
Ei kuultu JSN 21-22: kielteisen julkisuuden kohteelle on annettava mahdollisuus vastata samanaikaisesti. Mittaa onko nimettya kritiikin tai puolustuksen kohdetta kuultu artikkelissa. — Suviseurojen järjestäjiä tai häirinnästä syytettyjä ei ole kuultu.
5 JSN-arvio
JSN-arvio Arvio Journalistin ohjeiden (JSN) noudattamisesta
Vahvuudet
- JO 7: Pyrkimys raportoida tapahtumista vapaaehtoisten näkökulmasta.
Heikkoudet
- JO 21: Samanaikainen kuuleminen puuttuu; Suviseurojen järjestäjien tai häirinnästä syytettyjen näkemystä ei ole kysytty.
- JO 11: Mielipiteet ja kokemukset sekoittuvat faktoihin, kun häirintää tulkitaan 'opin oireena'.
6 Omaperäisyys
Aihe on toistuva, mutta raportointi keskittyy tämän vuoden tapahtumiin.
7 Rivien välistä
Artikkeli kuvaa Tarratoimikunnan ja vanhoillislestadiolaisen yhteisön välistä jännitettä, jossa aktivistien kokema häirintä rinnastetaan yhteisön opin oireisiin. Lukijalle välittyy kuva, jossa aktivistit pyrkivät dialogiin, mutta kohtaavat toistuvaa vihamielisyyttä, vaikka tilanne onkin hienoisessa muutoksessa.
Herää kysymys, miksi artikkelissa ei ole haastateltu Suviseurojen järjestäjiä tai muita yhteisön edustajia, mikä jättää tapahtuman sisäisen turvallisuusnäkökulman ja järjestäjien toiminnan yksipuolisen kuvauksen varaan.
Tämä on tekoälyn tulkintaa, ei mitattua dataa.
8 Propaganda ja pilkka
Propaganda-analyysi IFCNin ja mediatutkimuksen tunnistamat vaikuttamiskeinot
Häirintätilanteiden kuvaus on vahvasti latautunutta.
9 Ketkä saavat äänen
Julkinen rooli
Pelkkä nimi ei riitä taustan tutkimiseen.
Muut äänet
Henkilöt jotka saavat jutussa äänen ilman että heidän asemaansa kerrotaan.
Haluatko analysoida toisen uutisen?
analysoi.media tarkistaa uutisten kehystyksen ja vinouman tekoalylla. Ala anna tunteiden ohjata uutislukemistasi.
Kokeile itse →