Analysoi Mediat Aiheet Koosta Päivän otos Palaute
← Etusivu

Analyysi artikkelista: Lapsilisien ostovoima on heikentynyt selvästi – reaaliarvo pudonnut noin kolmanneksen

Maaseudun Tulevaisuus Uutinen 9.6.2026
Pisteet
83
Versio 2.0 Composite-pisteet 0-100 yhdistää kuusi osamittaria (sisältö, omaperäisyys, JSN, vinouma, klikkikalu, polarisaatio) painokertoimilla. Versio 2.0, laskenta palvelimella.
Vinouma
25
Vinoumapisteet 0-100. 0 = neutraali, 100 = voimakkaasti vinoutunut. Mittaa puolueellisuutta, yksipuolisuutta ja tunnevetoamista. Paywall-rajatuista artikkeleista jätetään tyhjäksi.
JSN-laatu
90
Journalistin Ohjeiden noudattaminen 0-100. Arvioi artikkelin journalistista laatua JSN:n ohjeiston perusteella.
Tunnelma ja kehystys Tunnelma Huoli Kehystys Keskusta Tunnelma: tekoälyn arvio artikkelin tunnesävystä — millaisia tunteita artikkeli herättää, ei artikkelin aihetta. Kehystys: artikkelin näkökulmapainotus poliittisella akselilla. Ei tarkoita puoluekannatusta.

Artikkeli nostaa esiin lapsilisien reaaliarvon merkittävän heikentymisen ja kytkee sen suoraan lapsiköyhyyden kasvuun. Lukijalle välittyy kuva poliittisesta valinnasta, jossa indeksisidonnaisuuden poistaminen on johtanut huomaamattomaan mutta merkittävään tulonsiirtojen rapautumiseen, mikä on lisännyt pienituloisten perheiden ahdinkoa.

Uutinen Maaseudun Tulevaisuus STT · 9.6.2026 Lue alkuperäinen artikkeli ↗

Tarkista tiedot alkuperäisestä lähteestä.

Artikkelin nakokulma: asiantuntija

Artikkeli nojaa Kelan tutkijoiden analyysiin ja tilastollisiin arvioihin.

25
/100
Vähäinen vinouma
Vinoumapisteet (0-100)

Artikkeli on asiallinen ja perustuu Kelan analyysiin. Vinouma on vähäinen ja liittyy lähinnä siihen, että artikkelissa korostetaan indeksisidonnaisuuden merkitystä ratkaisuna ilman laajaa poliittista vastapainoa tai keskustelua muista budjettiprioriteeteista.

Poliittinen kehystys Keskusta

Artikkeli raportoi Kelan tutkimustuloksia, jotka tukevat sosiaalipoliittista interventiota. Vaikka viesti on sosiaalisesti painottunut, se pysyy asiantuntijatiedon rajoissa eikä sisällä poliittista agitaatiota.

Korostetut näkökulmat Näkökulmat joita artikkeli painottaa suhteessa muihin

  • Indeksisidonnaisuuden palauttamisen hyödyt lapsiköyhyyden vähentämisessä.

Tarkemmat havainnot

1 Mitä jätettiin kertomatta 1 kohtaa jätetty kertomatta
  • Tausta Laajempi poliittinen keskustelu indeksisidonnaisuuden poistamisen perusteista puuttuu. — Lukija ei saa tietoa siitä, miksi indeksisidonnaisuus aikoinaan poistettiin, mikä auttaisi ymmärtämään päätöksenteon taustoja.
2 Tunnevetoaminen ja tekniikat 1 tekniikkaa, 2 tunnevetoamista

Havaitut tekniikat Tunnistetut journalistiset tekniikat joilla artikkeli painottaa tiettyjä näkökulmia

Kehystäminen

Tunnevetoaminen Artikkelin tunnevetoamisen keinot ja tunnetekniikat

Huoli
Huoli

Huoli lapsiperheiden toimeentulosta ja köyhyyden kasvusta.

Latautunut kieli

Sanojen kuten 'rapautuu' käyttö korostaa tilanteen vakavuutta.

Tunnevetoaminen on maltillista ja kytkeytyy suoraan asiantuntijan esittämiin huoliin lapsiperheköyhyydestä.

3 Otsikkoanalyysi ja kärjistys Tarkka, klikki 10/100, populismi 10

Otsikkoanalyysi Otsikon kohta-kohdalta tarkastelu: vastaako sisaltoa, klikkihoukutus, sananvalintojen lataus. Otsikolla on suuri vaikutus — moni lukija ei pääse sisältöön asti.

Otsikko vs. sisältö: Tarkka

Otsikko vastaa leipätekstin sisältöä.

Klikkihoukutus: 10/100

Otsikko on informatiivinen ja tiivistää artikkelin pääväitteen.

Otsikon lataus: Neutraali

Otsikko kuvaa tilannetta asiallisesti ilman latautuneita termejä.

Kärjistys: 0/100

Artikkeli ei sisällä vastakkainasettelua.

Populismi: 10/100

Artikkeli ei ole populistinen, vaan perustuu asiantuntijatiedon välittämiseen.

4 Kuultiinko kohdetta Ei sovellu

Ei sovellu JSN 21-22: kielteisen julkisuuden kohteelle on annettava mahdollisuus vastata samanaikaisesti. Mittaa onko nimettya kritiikin tai puolustuksen kohdetta kuultu artikkelissa. — Artikkeli raportoi tutkimustuloksia, ei kohdista kritiikkiä nimettyyn tahoon, joka vaatisi vastinetta.

5 JSN-arvio 90/100 · 3 vahvuutta

JSN-arvio Arvio Journalistin ohjeiden (JSN) noudattamisesta

90
/100 JSN-vaatimustenmukaisuus
Hyvä

Journalistin ohjeet →

Vahvuudet

  • JO 11: Mielipiteet ja asiantuntija-analyysit on erotettu faktoista.
  • JO 7: Tiedot perustuvat Kelan analyysiin.
  • JO 10: Lähteet on ilmoitettu selkeästi.

Heikkoudet

Ei havaittuja heikkouksia.

6 Omaperäisyys 60/100
60/100 Kuinka paljon artikkeli tuo uutta sisältöä ja omaa analyysiä

Artikkeli raportoi ajankohtaista Kelan tiedotetta, mikä on perusjournalismia.

7 Rivien välistä 3 rakenteista havaintoa
Kenen etua ajaa? Kehystys palvelee lapsiperheiden etuja ajavia tahoja ja sosiaalipoliittisia toimijoita, sillä se esittää lapsilisien indeksisidonnaisuuden puutteen suorana syynä lapsiköyhyyden kasvuun.
Mikä esitetään itsestäänselvyytenä Artikkeli olettaa, että indeksisidonnaisuus on ensisijainen ja tehokas keino lapsiköyhyyden torjumiseksi. ”Jos lapsilisä olisi sidottu indeksiin, pienituloisissa perheissä asuvia lapsia olisi arvioiden mukaan noin 21 000 vähemmän kuin nykyään.”
Kuka saa äänen Artikkeli nojaa vahvasti Kelan tutkijan näkemykseen, joka edustaa asiantuntijapuolta. ”Kelan erikoistutkija Tapio Räsänen sanoo tiedotteessa.”
Tunnelma Huoli

Artikkeli nostaa esiin lapsilisien reaaliarvon merkittävän heikentymisen ja kytkee sen suoraan lapsiköyhyyden kasvuun. Lukijalle välittyy kuva poliittisesta valinnasta, jossa indeksisidonnaisuuden poistaminen on johtanut huomaamattomaan mutta merkittävään tulonsiirtojen rapautumiseen, mikä on lisännyt pienituloisten perheiden ahdinkoa.

8 Tilastokytkos 80/100, 2 tilastoaihetta
80/100 Tekoäly tunnistaa missä artikkeli hyötyisi virallisten tilastojen ristiintarkistamisesta. Korkea pistemäärä = virallinen data toisi tärkeää kontekstia.

Artikkeli perustuu vahvasti tilastollisiin arvioihin ja Kelan analyysiin, joten niiden ristiintarkistus on relevanttia.

Hyödylliset tilastoaiheet

  • lapsilisien reaaliarvon kehitys
  • lapsiköyhyys Suomessa

Suositellut lähteet

  • Kela
  • Tilastokeskus
Aiheet ja lähteet ovat tekoälyn ehdotuksia. Linkitys virallisten datojen pariin tulossa.
9 Ketkä saavat äänen Avaa nähdäksesi ketkä saavat jutussa äänen
Katso miten Maaseudun Tulevaisuus kehystaa muita uutisia → Katso aiheen Kela laajempi kuva → Katso kirjoittajan STT muut analyysit →
Kela politiikka Tapio Räsänen talous

Tiedot tästä analyysistä

Kelan tutkijoiden analyysien mukaan lapsilisien [...158 sanaa...] kohdennetut tuet, kuten yksinhuoltajakorotus lapsilisään.

Sisältö haettu
10.6.2026

Haluatko analysoida toisen uutisen?

analysoi.media tarkistaa uutisten kehystyksen ja vinouman tekoalylla. Ala anna tunteiden ohjata uutislukemistasi.

Kokeile itse →