Analysoi Mediat Aiheet Koosta Päivän otos Palaute
← Etusivu

Analyysi artikkelista: Näin suurimmat puolueet kommentoivat ehdotettua lapsilisäremonttia

Yle Uutinen 11.5.2026
Pisteet
81
Versio 2.0 Composite-pisteet 0-100 yhdistää kuusi osamittaria (sisältö, omaperäisyys, JSN, vinouma, klikkikalu, polarisaatio) painokertoimilla. Versio 2.0, laskenta palvelimella.
Vinouma
10
Vinoumapisteet 0-100. 0 = neutraali, 100 = voimakkaasti vinoutunut. Mittaa puolueellisuutta, yksipuolisuutta ja tunnevetoamista. Paywall-rajatuista artikkeleista jätetään tyhjäksi.
JSN-laatu
100
Journalistin Ohjeiden noudattaminen 0-100. Arvioi artikkelin journalistista laatua JSN:n ohjeiston perusteella.
Tunnelma ja kehystys Tunnelma Asiapohjainen Kehystys Keskusta Tunnelma: tekoälyn arvio artikkelin tunnesävystä — millaisia tunteita artikkeli herättää, ei artikkelin aihetta. Kehystys: artikkelin näkökulmapainotus poliittisella akselilla. Ei tarkoita puoluekannatusta.

Artikkeli kokoaa puolueiden ensireaktiot lapsilisäuudistukseen, mutta jättää lukijan pohtimaan, miten puolueiden väliset näkemyserot (esim. suurperheiden tuki vs.

Uutinen Yle Anne Orjala · 11.5.2026 Lue alkuperäinen artikkeli ↗

Tarkista tiedot alkuperäisestä lähteestä.

Artikkelin nakokulma: poliittinen

Artikkeli käsittelee poliittista päätöksentekoa ja puolueiden välisiä näkemyseroja.

10
/100
Vähäinen vinouma
Vinoumapisteet (0-100)

Artikkeli on tasapainoinen ja antaa äänen useille eri puolueille. Se ei suosi mitään tiettyä näkökulmaa, vaan raportoi puolueiden kannat neutraalisti.

Poliittinen kehystys Keskusta

Artikkeli raportoi eri puolueiden kannat tasapuolisesti ilman, että toimittaja ottaa kantaa tai ohjaa lukijan ajattelua tiettyyn suuntaan.

Korostetut näkökulmat Näkökulmat joita artikkeli painottaa suhteessa muihin

  • Poliittisten puolueiden kannat

Tarkemmat havainnot

1 Tunnevetoaminen ja tekniikat 1 tekniikkaa

Havaitut tekniikat Tunnistetut journalistiset tekniikat joilla artikkeli painottaa tiettyjä näkökulmia

Tasapuolinen lähteiden käyttö

Tunnevetoaminen Artikkelin tunnevetoamisen keinot ja tunnetekniikat

Artikkeli on sävyltään asiallinen ja neutraali uutisraportti.

2 Otsikkoanalyysi ja kärjistys Tarkka, klikki 10/100

Otsikkoanalyysi Otsikon kohta-kohdalta tarkastelu: vastaako sisaltoa, klikkihoukutus, sananvalintojen lataus. Otsikolla on suuri vaikutus — moni lukija ei pääse sisältöön asti.

Otsikko vs. sisältö: Tarkka

Otsikko vastaa artikkelin sisältöä tarkasti: Näin suurimmat puolueet kommentoivat ehdotettua lapsilisäremonttia.

Klikkihoukutus: 10/100

Otsikko on informatiivinen ja kuvaa artikkelin sisältöä tarkasti: Näin suurimmat puolueet kommentoivat ehdotettua lapsilisäremonttia.

Otsikon lataus: Neutraali

Otsikko on neutraali ja toteava.

Kärjistys: 0/100

Artikkelissa ei ole vastakkainasettelua, vaan se raportoi puolueiden kannat asiallisesti.

Populismi: 0/100

Artikkeli ei sisällä populistisia rakenteita.

3 Kuultiinko kohdetta Kuultu

Kuultu JSN 21-22: kielteisen julkisuuden kohteelle on annettava mahdollisuus vastata samanaikaisesti. Mittaa onko nimettya kritiikin tai puolustuksen kohdetta kuultu artikkelissa. — Kaikki mainitut puolueet ja edustajat ovat saaneet esittää kantansa.

4 JSN-arvio 100/100 · 4 vahvuutta

JSN-arvio Arvio Journalistin ohjeiden (JSN) noudattamisesta

100
/100 JSN-vaatimustenmukaisuus
Hyvä

Journalistin ohjeet →

Vahvuudet

  • JO 11: Mielipiteet erotettu selvästi faktoista.
  • JO 7: Lähteet on tarkistettu ja puolueiden kannat raportoitu.
  • JO 7: Totuudenmukainen tiedonvälitys.
  • JO 11: Tosiasioiden ja mielipiteiden erottaminen.

Heikkoudet

Ei havaittuja heikkouksia.

5 Omaperäisyys 50/100
50/100 Kuinka paljon artikkeli tuo uutta sisältöä ja omaa analyysiä

Artikkeli on perusluonteinen uutisraportti, joka perustuu puolueiden lausuntoihin.

6 Rivien välistä 2 rakenteista havaintoa
Kenen etua ajaa? Artikkeli palvelee poliittista päätöksentekoa seuraavia lukijoita tuomalla esiin hallitus- ja oppositiopuolueiden alustavat kytkökset tulevaan lapsilisäuudistukseen.
Kuka saa äänen Artikkeli antaa äänen useille eri puolueiden edustajille, mikä luo tasapainoisen kuvan poliittisesta kentästä. ”Perussuomalaisten puheenjohtaja, valtiovarainministeri Riikka Purra kommentoi Ylelle ehdotusta lyhyesti sähköpostitse.”

Artikkeli kokoaa puolueiden ensireaktiot lapsilisäuudistukseen, mutta jättää lukijan pohtimaan, miten puolueiden väliset näkemyserot (esim. suurperheiden tuki vs. verotuksen keventäminen) sovitetaan yhteen tulevalla hallituskaudella. Lukijalle välittyy kuva, että uudistus on poliittisesti haastava ja sen kustannusvaikutukset jakavat mielipiteitä jo ennen virallista käsittelyä.

7 Tilastokytkos 50/100, 1 tilastoaihetta
50/100 Tekoäly tunnistaa missä artikkeli hyötyisi virallisten tilastojen ristiintarkistamisesta. Korkea pistemäärä = virallinen data toisi tärkeää kontekstia.

Artikkeli mainitsee kustannusvaikutukset (55 miljoonaa euroa), joiden tarkistaminen virallisista lähteistä olisi mahdollista.

Hyödylliset tilastoaiheet

  • lapsilisien kustannusvaikutukset

Suositellut lähteet

  • Tilastokeskus
  • THL
Aiheet ja lähteet ovat tekoälyn ehdotuksia. Linkitys virallisten datojen pariin tulossa.
8 Ketkä saavat äänen Avaa nähdäksesi ketkä saavat jutussa äänen
Katso miten Yle kehystaa muita uutisia → Katso aiheen Riitta Kaarisalo laajempi kuva → Katso kirjoittajan Anne Orjala muut analyysit →
Riitta Kaarisalo Sdp Perussuomalaiset sanni grahn-laasonen Päivi Räsänen keskusta politiikka Riikka Purra Markus Lohi
Lähteen asiasanat — median oma luokitus
  • politiikka
  • lapsilisät
  • sosiaaliturva
  • Sanni Grahn-Laasonen

Tiedot tästä analyysistä

Perussuomalaiset torppaa mahdolliset lisäkustannukset. Keskusta [...326 sanaa...] se heikentäisi suurten perheiden asemaa.

Sisältö haettu
11.5.2026

Haluatko analysoida toisen uutisen?

analysoi.media tarkistaa uutisten kehystyksen ja vinouman tekoalylla. Ala anna tunteiden ohjata uutislukemistasi.

Kokeile itse →