Analyysi artikkelista: Lukijan mielipide | Koin ulkopuolisuutta koko peruskoulun ajan sen takia, etten kuulunut kirkkoon
Composite-pistemäärä lasketaan tuomariraadin (3 kielimallia) antamista osapisteistä painotetulla kaavalla. Versio 2.0.
Yhdistää sisällön, omaperäisyyden, JSN-laadun sekä vinouman, klikkiotsikoinnin ja polarisaation puuttumisen.
- Gemini 3.1 Flash Lite75
- GPT-5.4 Mini85
- Mistral Small85
Näytetty luku on raadin (3 kielimallia) antamien pisteiden keskiarvo.
Vinoumapisteet 0–100: matala on neutraalia, korkea voimakkaasti vinoutunutta.
- Gemini 3.1 Flash Lite40
- GPT-5.4 Mini34
- Mistral Small20
Näytetty luku on raadin (3 kielimallia) antamien pisteiden keskiarvo.
JSN-laatu 0–100: kuinka hyvin artikkeli noudattaa Journalistin Ohjeita.
Kirjoittaja käyttää henkilökohtaista kokemustaan välineenä kyseenalaistaakseen suomalaisen koulujärjestelmän uskonnollisen painotuksen. Lukijalle välittyy kuva järjestelmästä, joka aktiivisesti syrjii vähemmistöjä ja luo vastakkainasettelua, vaikka kirjoittaja itsekin myöntää kokemustensa johtaneen ennakkoluuloihin uskovia kohtaan.
Tarkista tiedot alkuperäisestä lähteestä.
Kirjaudu sisään käyttääksesi tätä ominaisuutta.
Tämä on premium-ominaisuus. Osta krediittejä profiilisivulta.
ProfiilisivuArtikkeli on yksipuolinen mielipidekirjoitus, joka käyttää anekdootteja yleistysten pohjana. Vastakkaisia näkökulmia ei esitetä, ja kieli on vahvasti latautunutta.
Kirjoittaja ajaa arvoliberaalia ja sekulaaria näkökulmaa, joka kyseenalaistaa perinteiset uskonnolliset rakenteet koulussa. Tämä on linjassa vasemmistolaisen ja arvoliberaalin politiikan kanssa.
Korostetut näkökulmat Näkökulmat joita artikkeli painottaa suhteessa muihin
- Uskonnottomien kokema syrjintä koulussa
- Yhteisen katsomusaineen tarve
Kritisoidut tahot
Tekoäly lukee artikkelin ja hakee vertailutietoa. Tämä kestää yleensä 10–20 sekuntia.
Miten juttu suhteutuu todellisuuteen: onko luku iso vai tavanomainen, onko tämä poikkeus vai jatkuvaa, millä keinoilla lukijaa ohjataan — ja mitä jutussa jää kertomatta.
Tarkemmat havainnot
1 Mitä jätettiin kertomatta
- Vastakkainen näkökulma Uskonnonopetuksen tai perinteiden puolustajien näkökulma puuttuu. — Lukija saa vain yhden puolen asiasta, mikä estää tasapainoisen ymmärryksen koulun uskonnollisista juhlista.
- Tausta Laajempi tilastollinen tieto katsomusaineiden opetuksesta puuttuu. — Lukija ei tiedä, onko kirjoittajan kokemus yleinen vai poikkeuksellinen.
2 Tunnevetoaminen ja tekniikat
Havaitut tekniikat Tunnistetut journalistiset tekniikat joilla artikkeli painottaa tiettyjä näkökulmia
Tunnevetoaminen Artikkelin tunnevetoamisen keinot ja tunnetekniikat
Kirjoittaja purkaa turhautumistaan kouluaikaisiin kokemuksiinsa.
Huoli lasten syrjäytymisestä ja vastakkainasettelusta.
Käyttää omia koulumuistoja todisteena järjestelmän virheistä.
Käyttää sanoja kuten 'taistelu', 'syrjintä' ja 'puskee syrjään'.
Tunnevetoaminen on tyypillistä kolumnille, mutta se on tässä tapauksessa manipuloivaa, koska se esittää yksittäisen kokemuksen absoluuttisena totuutena järjestelmästä.
3 Otsikkoanalyysi ja kärjistys
Otsikkoanalyysi Otsikon kohta-kohdalta tarkastelu: vastaako sisaltoa, klikkihoukutus, sananvalintojen lataus. Otsikolla on suuri vaikutus — moni lukija ei pääse sisältöön asti.
Otsikko vastaa sisällön teemaa.
- Gemini 3.1 Flash Lite30
- GPT-5.4 Mini28
- Mistral Small20
Näytetty luku on raadin (3 kielimallia) antamien pisteiden keskiarvo.
Otsikko on henkilökohtainen ja tunteisiin vetoava, mutta kuvaa artikkelin sisältöä rehellisesti.
Otsikko käyttää vahvaa sanaa ulkopuolisuudesta, mikä lataa lukijan odotukset konfliktin suuntaan.
- Gemini 3.1 Flash Lite60
- GPT-5.4 Mini72
- Mistral Small70
Näytetty luku on raadin (3 kielimallia) antamien pisteiden keskiarvo.
Artikkeli luo vastakkainasettelua uskonnollisten ja uskonnottomien välille, mutta ei yllytä vihaan.
- Gemini 3.1 Flash Lite45
- GPT-5.4 Mini12
- Mistral Small30
Näytetty luku on raadin (3 kielimallia) antamien pisteiden keskiarvo.
Sisältää elementtejä 'kansa vs. eliitti' -asetelmasta, jossa koulu edustaa eliittiä ja kirjoittaja tavallista ihmistä.
4 Kuultiinko kohdetta
Ei kuultu JSN 21-22: kielteisen julkisuuden kohteelle on annettava mahdollisuus vastata samanaikaisesti. Mittaa onko nimettya kritiikin tai puolustuksen kohdetta kuultu artikkelissa. — Koulua tai uskonnonopetusta ei ole kuultu, vaikka niitä kritisoidaan voimakkaasti.
5 JSN-arvio
JSN-arvio Arvio Journalistin ohjeiden (JSN) noudattamisesta
Vahvuudet
- JO 11: Mielipide on selkeästi rajattu kolumniksi.
Heikkoudet
- JO 21: Vastapuolen kuuleminen puuttuu kokonaan.
- JO 21: Vastapuolen kuuleminen puuttuu.
6 Omaperäisyys
Aihe on toistuva keskustelunaihe, mutta kirjoittajan henkilökohtainen näkökulma tuo siihen subjektiivista syvyyttä.
7 Rivien välistä
Kirjoittaja käyttää henkilökohtaista kokemustaan välineenä kyseenalaistaakseen suomalaisen koulujärjestelmän uskonnollisen painotuksen. Lukijalle välittyy kuva järjestelmästä, joka aktiivisesti syrjii vähemmistöjä ja luo vastakkainasettelua, vaikka kirjoittaja itsekin myöntää kokemustensa johtaneen ennakkoluuloihin uskovia kohtaan.
Herää kysymys, onko kirjoittajan kokemus edustava otos koko koulujärjestelmästä vai yksittäisen koulun toimintatavoista, sillä yleistys koko järjestelmän syrjivästä luonteesta on hyvin vahva.
Tämä on tekoälyn tulkintaa, ei mitattua dataa.
8 Propaganda ja pilkka
Propaganda-analyysi IFCNin ja mediatutkimuksen tunnistamat vaikuttamiskeinot
Käyttää vahvoja tunnesanoja kuvaamaan koulun käytäntöjä.
9 Ketkä saavat äänen
Julkinen rooli
Muut äänet
Henkilöt jotka saavat jutussa äänen ilman että heidän asemaansa kerrotaan.
Haluatko analysoida toisen uutisen?
analysoi.media tarkistaa uutisten kehystyksen ja vinouman tekoalylla. Ala anna tunteiden ohjata uutislukemistasi.
Kokeile itse →