Analysoi Mediat Aiheet Koosta Päivän otos Palaute
← Etusivu

Analyysi artikkelista: Voiko hallitus kaatua? Tämä on perussuomalaisten kanta

Ilta-Sanomat Uutinen 20.7.2026
Pisteet
53
Versio 2.0 Laskettu raadin pisteistä

Composite-pistemäärä lasketaan tuomariraadin (3 kielimallia) antamista osapisteistä painotetulla kaavalla. Versio 2.0.

Yhdistää sisällön, omaperäisyyden, JSN-laadun sekä vinouman, klikkiotsikoinnin ja polarisaation puuttumisen.
Vinouma
65
  • Gemini 3.1 Flash Lite65
  • GPT-5.4 Mini62
  • Mistral Small70

Näytetty luku on raadin (3 kielimallia) antamien pisteiden keskiarvo.

Vinoumapisteet 0–100: matala on neutraalia, korkea voimakkaasti vinoutunutta.
JSN-laatu
50
  • Gemini 3.1 Flash Lite50
  • GPT-5.4 Mini44
  • Mistral Small60

Näytetty luku on raadin (3 kielimallia) antamien pisteiden keskiarvo.

JSN-laatu 0–100: kuinka hyvin artikkeli noudattaa Journalistin Ohjeita.
Tunnelma ja kehystys Tunnelma Huoli Kehystys Keskusta Tunnelma: tekoälyn arvio artikkelin tunnesävystä — millaisia tunteita artikkeli herättää, ei artikkelin aihetta. Kehystys: artikkelin näkökulmapainotus poliittisella akselilla. Ei tarkoita puoluekannatusta.

Artikkeli normalisoi hallituksen sisäisen jännitteen ja viestintäongelmat osana poliittista arkea. Rivien välistä välittyy perussuomalaisten pyrkimys asemoitua hallituksen vakauden takaajaksi, samalla kun he etäännyttävät itsensä kokoomuksen viestintävirheistä.

Uutinen Ilta-Sanomat Anni Keski-Heikkilä , Otto Rantanen · 20.7.2026 Lue alkuperäinen artikkeli ↗

Tarkista tiedot alkuperäisestä lähteestä.

Artikkelin nakokulma: poliittinen

Artikkeli tarkastelee hallituksen vakautta ja sisäisiä suhteita eduskuntaryhmän puheenjohtajan näkökulmasta.

65
/100
Kohtalainen vinouma
Vinoumapisteet (0-100)

Artikkeli on rakenteellisesti yksipuolinen, sillä se antaa perussuomalaisille mahdollisuuden kritisoida hallituskumppania ilman, että kokoomus saa vastata. Tämä nostaa vinoumapisteitä, vaikka sävy onkin asiallinen.

Poliittinen kehystys Keskusta

Artikkeli raportoi hallituksen sisäisestä kritiikistä, mikä on osa normaalia poliittista vahtikoirajournalismia. Vaikka perussuomalaisten ääni dominoi, kyseessä ei ole ideologinen ohjaus vaan tilannekuvaus hallituksen sisäisestä viestintäkiistasta.

Korostetut näkökulmat Näkökulmat joita artikkeli painottaa suhteessa muihin

  • Perussuomalaisten näkemys hallituksen tilasta ja kokoomuksen viestintävirheistä.

Kritisoidut tahot

Puolustetut tahot

Tarkemmat havainnot

1 Mitä jätettiin kertomatta 1 kohtaa jätetty kertomatta
  • Vastakkainen näkökulma Kokoomuksen näkemys ja vastaus kritiikkiin puuttuvat. — Lukija saa vain toisen osapuolen näkemyksen hallituksen sisäisestä viestintäkiistasta.
2 Tunnevetoaminen ja tekniikat 2 tekniikkaa, 2 tunnevetoamista

Havaitut tekniikat Tunnistetut journalistiset tekniikat joilla artikkeli painottaa tiettyjä näkökulmia

Valikoiva lähteiden käyttö Kehystäminen

Tunnevetoaminen Artikkelin tunnevetoamisen keinot ja tunnetekniikat

Huoli
Huoli

Huoli hallituksen viestinnän onnistumisesta ja poliittisesta tilanteesta.

Konflikti- tai kriisikehys

Hallituskumppanien välinen jännite ja kritiikki nostetaan jutun keskiöön.

Tunnevetoaminen on maltillista ja liittyy suoraan poliittiseen konfliktiin, jota uutinen käsittelee.

3 Otsikkoanalyysi ja kärjistys Tarkka, klikki 45/100, kärjistys 38

Otsikkoanalyysi Otsikon kohta-kohdalta tarkastelu: vastaako sisaltoa, klikkihoukutus, sananvalintojen lataus. Otsikolla on suuri vaikutus — moni lukija ei pääse sisältöön asti.

Otsikko vs. sisältö: Tarkka

Otsikko vastaa artikkelin sisältöä, jossa pohditaan hallituksen luottamusta.

Klikkihoukutus: 45/100
  • Gemini 3.1 Flash Lite45
  • GPT-5.4 Mini34
  • Mistral Small65

Näytetty luku on raadin (3 kielimallia) antamien pisteiden keskiarvo.

Otsikko käyttää kysymysmuotoa luodakseen jännitettä hallituksen jatkuvuudesta. "Voiko hallitus kaatua?"

Otsikon lataus: Neutraali

Otsikko on asiallinen kysymys, joka heijastaa poliittista tilannetta.

Kärjistys: 38/100
  • Gemini 3.1 Flash Lite30
  • GPT-5.4 Mini38
  • Mistral Small45

Näytetty luku on raadin (3 kielimallia) antamien pisteiden keskiarvo.

Artikkeli kuvaa hallituskumppanien välistä jännitettä, mutta ei demonisoi osapuolia.

Populismi: 15/100
  • Gemini 3.1 Flash Lite15
  • GPT-5.4 Mini8
  • Mistral Small20

Näytetty luku on raadin (3 kielimallia) antamien pisteiden keskiarvo.

Sitaateissa esiintyy lievää eliittiin tai hallintoon kohdistuvaa kritiikkiä, mutta kirjoittaja raportoi sen neutraalisti.

4 Kuultiinko kohdetta Ei kuultu

Ei kuultu JSN 21-22: kielteisen julkisuuden kohteelle on annettava mahdollisuus vastata samanaikaisesti. Mittaa onko nimettya kritiikin tai puolustuksen kohdetta kuultu artikkelissa. — Kokoomusta kritisoidaan suoraan, mutta heille ei ole annettu mahdollisuutta vastata.

5 JSN-arvio 50/100 · 3 vahvuutta, 2 heikkoutta

JSN-arvio Arvio Journalistin ohjeiden (JSN) noudattamisesta

50
/100 JSN-vaatimustenmukaisuus
Kohtalainen

Journalistin ohjeet →

Vahvuudet

  • JO 11: Mielipiteet ja faktat on erotettu toisistaan.
  • JO 10: Lähteet on nimetty ja sitaatit ovat selkeitä.
  • JO 7: Lähteet on tarkistettu ja attribuutiot ovat kunnossa.

Heikkoudet

  • JO 21: Samanaikainen kuuleminen puuttuu; kokoomus ei saa vastata kritiikkiin.
  • JO 21: Kritiikin kohdetta (kokoomus) ei ole kuultu.
6 Omaperäisyys 50/100
50/100 Kuinka paljon artikkeli tuo uutta sisältöä ja omaa analyysiä

Artikkeli raportoi ajankohtaisesta poliittisesta tilanteesta, mutta ei tarjoa uutta syvällistä analyysia.

7 Rivien välistä 5 rakenteista havaintoa
Kenen etua ajaa? Kehystys palvelee hallituksen sisäistä dynamiikkaa seuraavia lukijoita, korostaen perussuomalaisten roolia hallituksen vakauden takaajana ja samalla kokoomuksen viestinnän kriitikkona.
Mikä esitetään itsestäänselvyytenä Artikkeli olettaa, että hallituksen mahdollinen kaatuminen on relevantti skenaario, jota tulee pohtia. ”Voiko hallitus kaatua?”
Kuka toimii, kenen vastuu häivytetään Kokoomuksen vastuu viestintäongelmista yksilöidään, kun taas perussuomalaisten rooli hallituksen tukijana esitetään vakaana. ”Haluaisin tähdentää hallituskumppanille, että tämä asia olisi pitänyt viestiä paremmin.”
Kuka saa äänen Perussuomalaisten eduskuntaryhmän puheenjohtaja saa päääänen, kun taas kokoomuksen näkemys puuttuu kokonaan. ”Jani Mäkelä arvostelee kokoomuksen toimintaa”
Tunnelma Huoli

Artikkeli normalisoi hallituksen sisäisen jännitteen ja viestintäongelmat osana poliittista arkea. Rivien välistä välittyy perussuomalaisten pyrkimys asemoitua hallituksen vakauden takaajaksi, samalla kun he etäännyttävät itsensä kokoomuksen viestintävirheistä.

Tekoälyn vapaa havainto

Herää kysymys, miksi hallituskumppani kokoomuksen omaa näkemystä tai vastausta kritiikkiin ei ole haettu, mikä jättää perussuomalaisten arvion hallituksen viestinnästä ainoaksi hallituksen sisäiseksi näkökulmaksi.

Tämä on tekoälyn tulkintaa, ei mitattua dataa.

8 Ketkä saavat äänen Avaa nähdäksesi ketkä saavat jutussa äänen
Katso miten Ilta-Sanomat kehystaa muita uutisia → Katso aiheen Perussuomalaiset laajempi kuva → Katso kirjoittajan Anni Keski-Heikkilä muut analyysit →
Perussuomalaiset Jani Mäkelä Garden Helsinki kokoomus Petteri Orpo politiikka
Lähteen asiasanat — median oma luokitus
  • Politiikka

Tiedot tästä analyysistä

Jani Mäkelä arvostelee kokoomuksen toimintaa [...167 sanaa...] epäluottamuslauseen muotoilu lukkoon ennen äänestystä.

Sisältö haettu
2.8.2026

Haluatko analysoida toisen uutisen?

analysoi.media tarkistaa uutisten kehystyksen ja vinouman tekoalylla. Ala anna tunteiden ohjata uutislukemistasi.

Kokeile itse →