Analysoi Mediat Aiheet Koosta Päivän otos Palaute
← Etusivu

Analyysi artikkelista: Jere Hasunen, 30, kuuluu joukkoon, jossa työttömyys on kasvanut selvästi

Yle Uutinen 16.8.2026
Pisteet
61
Versio 2.0 Laskettu raadin pisteistä

Composite-pistemäärä lasketaan tuomariraadin (3 kielimallia) antamista osapisteistä painotetulla kaavalla. Versio 2.0.

Yhdistää sisällön, omaperäisyyden, JSN-laadun sekä vinouman, klikkiotsikoinnin ja polarisaation puuttumisen.
Vinouma
65
  • Gemini 3.1 Flash Lite65
  • GPT-5.4 Mini62
  • Mistral Small75

Näytetty luku on raadin (3 kielimallia) antamien pisteiden keskiarvo.

Vinoumapisteet 0–100: matala on neutraalia, korkea voimakkaasti vinoutunutta.
JSN-laatu
60
  • Gemini 3.1 Flash Lite60
  • GPT-5.4 Mini58
  • Mistral Small65

Näytetty luku on raadin (3 kielimallia) antamien pisteiden keskiarvo.

JSN-laatu 0–100: kuinka hyvin artikkeli noudattaa Journalistin Ohjeita.
Tunnelma ja kehystys Tunnelma Huoli, Suru / myötätunto Kehystys Vasen Tunnelma: tekoälyn arvio artikkelin tunnesävystä — millaisia tunteita artikkeli herättää, ei artikkelin aihetta. Kehystys: artikkelin näkökulmapainotus poliittisella akselilla. Ei tarkoita puoluekannatusta.

Artikkeli normalisoi kuvaa nuorista sukupolvena, jonka tulevaisuudenusko on murentunut työmarkkinoiden vaatimustason ja epävarmuuden vuoksi. Lukijalle välittyy viesti, että yksilön kouluttautuminen ei enää takaa paikkaa työelämässä, mikä siirtää vastuun yksilöltä rakenteille ja työnantajien rekrytointikäytännöille.

Uutinen Yle Emmi Siljamäki · 16.8.2026 Lue alkuperäinen artikkeli ↗

Tarkista tiedot alkuperäisestä lähteestä.

Artikkelin nakokulma: inhimillinen

Artikkeli tarkastelee työttömyyttä ensisijaisesti yksilön kokemuksen ja inhimillisen kärsimyksen kautta.

65
/100
Kohtalainen vinouma
Vinoumapisteet (0-100)

Artikkeli valitsee lähteiksi vain tutkijoita, jotka kritisoivat työmarkkinoiden tilaa, ja käyttää henkilökohtaista tarinaa vahvistamaan tätä kehystä. Vaikka aihe on tärkeä, vastapuolen tai vaihtoehtoisten selitysten puuttuminen tekee jutusta yksipuolisen.

Poliittinen kehystys Vasen

Artikkeli painottaa sosiaaliturvan parantamista, työttömyyden sanktioiden keventämistä ja rakenteellista kritiikkiä työmarkkinoita kohtaan, mikä heijastaa vasemmistolaista näkemystä valtion roolista työmarkkinoiden säätelyssä ja yksilön tukemisessa.

Korostetut näkökulmat Näkökulmat joita artikkeli painottaa suhteessa muihin

  • Nuorten työmarkkina-aseman heikentyminen on rakenteellinen epäoikeudenmukaisuus.
  • Työnantajien rekrytointivaatimukset ovat kohtuuttomia.

Kritisoidut tahot

  • Työnantajat

Puolustetut tahot

  • Nuoret

Tarkemmat havainnot

1 Mitä jätettiin kertomatta 2 kohtaa jätetty kertomatta
  • Vastakkainen näkökulma Työnantajien näkökulma rekrytointivaatimusten syihin puuttuu. — Lukija ei saa kokonaiskuvaa siitä, miksi työmarkkinat toimivat nykyisellä tavalla.
  • Tausta Mahdolliset ratkaisut, jotka eivät liity sosiaaliturvan parantamiseen, jäävät vähäisiksi. — Keskustelu jää kapeaksi, jos vain yksi poliittinen ratkaisumalli esitellään.
2 Tunnevetoaminen ja tekniikat 3 tekniikkaa, 5 tunnevetoamista

Havaitut tekniikat Tunnistetut journalistiset tekniikat joilla artikkeli painottaa tiettyjä näkökulmia

Kehystäminen Valikoiva lähteiden käyttö Tunteellinen sitaatti

Tunnevetoaminen Artikkelin tunnevetoamisen keinot ja tunnetekniikat

Huoli Suru / myötätunto
Huoli

Huoli nuorten tulevaisuudesta ja toimeentulosta.

Suru / myötätunto

Myötätunto Jere Hasusen vaikeaa elämäntilannetta kohtaan.

Anekdootti / henkilökohtainen tarina

Jere Hasusen tarina toimii esimerkkinä laajemmasta työttömyysilmiöstä.

Tunteellinen sitaatti

Hasusen kuvaukset epätoivosta ja unelmien hautaamisesta vetoavat lukijan tunteisiin.

Konflikti- tai kriisikehys

Nuoret asetetaan vastakkain työnantajien 'epärealististen' vaatimusten kanssa.

Tunteisiin vetoaminen on artikkelin tyylilajiin nähden ymmärrettävää, mutta se vahvistaa kuvaa nuorista uhrina, mikä ohjaa lukijan sympatioita voimakkaasti yhteen suuntaan.

3 Otsikkoanalyysi ja kärjistys Tarkka, klikki 22/100, kärjistys 38

Otsikkoanalyysi Otsikon kohta-kohdalta tarkastelu: vastaako sisaltoa, klikkihoukutus, sananvalintojen lataus. Otsikolla on suuri vaikutus — moni lukija ei pääse sisältöön asti.

Otsikko vs. sisältö: Tarkka

Otsikko vastaa artikkelin sisältöä ja tilastotietoja.

Klikkihoukutus: 22/100
  • Gemini 3.1 Flash Lite25
  • GPT-5.4 Mini22
  • Mistral Small20

Näytetty luku on raadin (3 kielimallia) antamien pisteiden keskiarvo.

Otsikko on informatiivinen ja kuvaa jutun päähenkilöä, mutta käyttää hieman dramatisoivaa 'kasvanut selvästi' -ilmaisua.

Otsikon lataus: Neutraali

Otsikko on asiallinen ja kuvaa tilannetta ilman latautuneita termejä.

Kärjistys: 38/100
  • Gemini 3.1 Flash Lite30
  • GPT-5.4 Mini38
  • Mistral Small50

Näytetty luku on raadin (3 kielimallia) antamien pisteiden keskiarvo.

Artikkeli luo lievän vastakkainasettelun nuorten ja työnantajien välille, mutta ei demonisoi osapuolia.

Populismi: 20/100
  • Gemini 3.1 Flash Lite20
  • GPT-5.4 Mini18
  • Mistral Small30

Näytetty luku on raadin (3 kielimallia) antamien pisteiden keskiarvo.

Artikkelissa on elementtejä, joissa 'nuoret' esitetään yhtenäisenä kansanryhmänä, joka kärsii 'työnantajien' asettamista esteistä, mutta se pysyy asiantuntijavetoisena.

4 Kuultiinko kohdetta Ei kuultu

Ei kuultu JSN 21-22: kielteisen julkisuuden kohteelle on annettava mahdollisuus vastata samanaikaisesti. Mittaa onko nimettya kritiikin tai puolustuksen kohdetta kuultu artikkelissa. — Työnantajia tai rekrytoivia tahoja ei ole kuultu, vaikka heitä kritisoidaan epärealistisista vaatimuksista.

5 JSN-arvio 60/100 · 2 vahvuutta, 1 heikkoutta

JSN-arvio Arvio Journalistin ohjeiden (JSN) noudattamisesta

60
/100 JSN-vaatimustenmukaisuus
Kohtalainen

Journalistin ohjeet →

Vahvuudet

  • JO 7: Pyrkimys totuudenmukaiseen tiedonvälitykseen tilastojen kautta.
  • JO 11: Mielipiteet ja faktat on erotettu toisistaan asiantuntijoiden sitaateissa.

Heikkoudet

  • JO 21: Samanaikainen kuuleminen puuttuu; työnantajapuolta ei ole pyydetty vastaamaan väitteisiin epärealistisista vaatimuksista.
6 Omaperäisyys 60/100
60/100 Kuinka paljon artikkeli tuo uutta sisältöä ja omaa analyysiä

Aihe on ajankohtainen, mutta käsittelytapa noudattaa perinteistä 'yksilö vs. rakenteet' -kaavaa.

7 Rivien välistä 6 rakenteista havaintoa
Kenen etua ajaa? Artikkeli palvelee nuoria työnhakijoita ja heidän etujensa ajajia nostamalla esiin työmarkkinoiden rakenteellisia epäkohtia ja nuorten kokemaa turvattomuutta.
Pelissä Nuorten mahdollisuus itsenäiseen elämään vs. työmarkkinoiden tehokkuusvaatimukset. Juttu käsittelee pääosin edellistä, korostaen nuorten kokemaa turvattomuutta ja elämänsuunnitelmien lykkääntymistä.
Mikä esitetään itsestäänselvyytenä Artikkeli olettaa, että nuorten vaikeudet työllistyä johtuvat ensisijaisesti työnantajien epärealistisista vaatimuksista ja rakenteellisista ongelmista. ”Vaatimustaso on todella epärealistinen.”
Kuka toimii, kenen vastuu häivytetään Työnantajien vastuu rekrytointikriteereistä esitetään passiivisena ilmiönä, joka vain 'tapahtuu' nuorille. ”Taitokuvausten määrä on moninkertaistunut.”
Kuka saa äänen Artikkeli antaa äänen nuorelle työnhakijalle ja kahdelle tutkijalle, jotka kaikki jakavat saman kriittisen näkökulman työmarkkinoiden tilaan. ”Tampereen yliopiston tutkija Susanna Ågrenin mukaan taantuman aiheuttamaa voimakasta iskua nuorten työtilanteeseen selittää nuorten suhdanneherkkyys työmarkkinoilla.”
Tunnelma Huoli, Suru / myötätunto

Artikkeli normalisoi kuvaa nuorista sukupolvena, jonka tulevaisuudenusko on murentunut työmarkkinoiden vaatimustason ja epävarmuuden vuoksi. Lukijalle välittyy viesti, että yksilön kouluttautuminen ei enää takaa paikkaa työelämässä, mikä siirtää vastuun yksilöltä rakenteille ja työnantajien rekrytointikäytännöille.

Tekoälyn vapaa havainto

Herää kysymys, miksi artikkeli ei sisällä lainkaan työnantajapuolen tai rekrytoivien tahojen näkökulmaa, joka voisi valottaa, miksi vaatimustaso on noussut (esim. osaamisen tarve tai resurssipula). Tämä jättää lukijalle yksipuolisen kuvan, jossa työnantajat esiintyvät vain esteenä nuorten työllistymiselle.

Tämä on tekoälyn tulkintaa, ei mitattua dataa.

8 Propaganda ja pilkka 1 propagandatekniikkaa

Propaganda-analyysi IFCNin ja mediatutkimuksen tunnistamat vaikuttamiskeinot

Latautunut kieli Lieva

Termit kuten 'epärealistinen' ja 'epäoikeudenmukaisuus' ohjaavat lukijan tuomitsemaan nykytilan.

9 Tilastokytkos 85/100, 2 tilastoaihetta
  • Gemini 3.1 Flash Lite85
  • GPT-5.4 Mini81
  • Mistral Small85

Näytetty luku on raadin (3 kielimallia) antamien pisteiden keskiarvo.
85/100 Tekoäly tunnistaa missä artikkeli hyötyisi virallisten tilastojen ristiintarkistamisesta. Korkea pistemäärä = virallinen data toisi tärkeää kontekstia.

Artikkeli nojaa vahvasti tilastoihin työttömyyden kasvusta ja kuluttajien luottamuksesta, joiden tarkistaminen virallisista lähteistä on keskeistä.

Hyödylliset tilastoaiheet

  • nuorisotyöttömyys Suomessa 2020-2026
  • kuluttajien luottamus 2026

Suositellut lähteet

  • Tilastokeskus
Aiheet ja lähteet ovat tekoälyn ehdotuksia. Linkitys virallisten datojen pariin tulossa.
10 Ketkä saavat äänen Avaa nähdäksesi ketkä saavat jutussa äänen
Katso miten Yle kehystaa muita uutisia → Katso aiheen Tilastokeskus laajempi kuva → Katso kirjoittajan Emmi Siljamäki muut analyysit →
Tilastokeskus Jere Hasunen Susanna Ågren Helsingin yliopisto Tampereen yliopisto työelämä Markku Sippola talous
Lähteen asiasanat — median oma luokitus
  • talous
  • työelämä
  • työttömyys
  • työmarkkinat

Tiedot tästä analyysistä

Työelämän osaamis­vaatimukset ovat asian­tuntijoiden mukaan [...1094 sanaa...] ei ole varmaa, Hasunen sanoo.

Sisältö haettu
16.8.2026

Haluatko analysoida toisen uutisen?

analysoi.media tarkistaa uutisten kehystyksen ja vinouman tekoalylla. Ala anna tunteiden ohjata uutislukemistasi.

Kokeile itse →