Analyysi artikkelista: Nyt se alkaa: brasilialaista lihaa ei saa enää tuoda
Composite-pistemäärä lasketaan tuomariraadin (3 kielimallia) antamista osapisteistä painotetulla kaavalla. Versio 2.0.
Yhdistää sisällön, omaperäisyyden, JSN-laadun sekä vinouman, klikkiotsikoinnin ja polarisaation puuttumisen.
- Gemini 3.1 Flash Lite45
- GPT-5.6 Luna58
- Mistral Small65
Näytetty luku on raadin (3 kielimallia) antamien pisteiden mediaani — keskimmäinen annetuista pisteistä, ei keskiarvo.
Vinoumapisteet 0–100: matala on neutraalia, korkea voimakkaasti vinoutunutta.
- Gemini 3.1 Flash Lite60
- GPT-5.6 Luna62
- Mistral Small55
Näytetty luku on raadin (3 kielimallia) antamien pisteiden mediaani — keskimmäinen annetuista pisteistä, ei keskiarvo.
JSN-laatu 0–100: kuinka hyvin artikkeli noudattaa Journalistin Ohjeita.
Artikkeli kehystää Brasilian lihan tuontikiellon ensisijaisesti elintarviketurvallisuuden ja tuotantotapojen puutteiden kautta. Lukijalle välittyy kuva, että tuontikielto on perusteltu toimenpide, ja samalla korostetaan kotimaisen tuotannon merkitystä ja ravintola-alan tulevia sopeutumispaineita.
Asiallinen uutinen, joka taustoittaa tuontikiellon syitä ja vaikutuksia, mutta jättää kritiikin kohteen äänen kuulematta.
Tarkista tiedot alkuperäisestä lähteestä.
Artikkeli nojaa vahvasti kotimaisten etujärjestöjen näkemyksiin ja esittää Brasilian tuotannon puutteet faktana ilman vastapuolen ääntä. Vaikka sävy on asiallinen, lähteiden yksipuolisuus ohjaa lukijaa hyväksymään kiellon perustelut kritiikittä.
Artikkeli käsittelee viranomaispäätöstä ja sen markkinavaikutuksia. Vaikka se painottaa kotimaista tuotantoa, kyseessä on enemmänkin elintarviketurvallisuuteen ja kauppapolitiikkaan liittyvä uutisointi kuin ideologinen kannanotto.
Korostetut näkökulmat Näkökulmat joita artikkeli painottaa suhteessa muihin
- Kotimaisen tuotannon etu
- Tuontilihan laatuongelmat
Kritisoidut tahot
Todellisuustarkistus
Tekoäly lukee artikkelin ja hakee vertailutietoa. Tämä kestää yleensä 10–20 sekuntia.
Miten juttu suhteutuu todellisuuteen: onko luku iso vai tavanomainen, onko tämä poikkeus vai jatkuvaa, millä keinoilla lukijaa ohjataan — ja mitä jutussa jää kertomatta.
Tarkemmat havainnot
1 Mitä jätettiin kertomatta
- Vastakkainen näkökulma Brasilian viranomaisten tai tuottajien näkemys puuttuu. — Lukija saa vain yhden osapuolen näkemyksen tuotannon laadusta.
2 Tunnevetoaminen ja tekniikat
Havaitut tekniikat Tunnistetut journalistiset tekniikat joilla artikkeli painottaa tiettyjä näkökulmia
Tunnevetoaminen Artikkelin tunnevetoamisen keinot ja tunnetekniikat
Huoli ravintola-alan toimitusketjujen toimivuudesta.
Asetetaan vastakkain tuontilihan puutteet ja kotimaisen tuotannon turvallisuus.
Tunnevetoaminen on maltillista ja liittyy ensisijaisesti ravintola-alan huoleen toimitusketjuista.
3 Otsikkoanalyysi ja kärjistys
Otsikkoanalyysi Otsikon kohta-kohdalta tarkastelu: vastaako sisaltoa, klikkihoukutus, sananvalintojen lataus. Otsikolla on suuri vaikutus — moni lukija ei pääse sisältöön asti.
Otsikko vastaa jutun sisältöä.
- Gemini 3.1 Flash Lite30
- GPT-5.6 Luna35
- Mistral Small25
Näytetty luku on raadin (3 kielimallia) antamien pisteiden mediaani — keskimmäinen annetuista pisteistä, ei keskiarvo.
Otsikko on informatiivinen, mutta käyttää hieman dramatisoivaa aloitusta.
Otsikko on asiapohjainen ja neutraali.
- Gemini 3.1 Flash Lite20
- GPT-5.6 Luna22
- Mistral Small30
Näytetty luku on raadin (3 kielimallia) antamien pisteiden mediaani — keskimmäinen annetuista pisteistä, ei keskiarvo.
Ei merkittävää vastakkainasettelua, vaikka Brasilia esitetäänkin negatiivisessa valossa.
- Gemini 3.1 Flash Lite5
- GPT-5.6 Luna5
- Mistral Small10
Näytetty luku on raadin (3 kielimallia) antamien pisteiden mediaani — keskimmäinen annetuista pisteistä, ei keskiarvo.
Ei populistista rakennetta.
4 Kuultiinko kohdetta
Ei kuultu JSN 21-22: kielteisen julkisuuden kohteelle on annettava mahdollisuus vastata samanaikaisesti. Mittaa onko nimettya kritiikin tai puolustuksen kohdetta kuultu artikkelissa. — Brasilian viranomaisia ei ole kuultu, vaikka heitä syytetään puutteista.
5 JSN-arvio
JSN-arvio Arvio Journalistin ohjeiden (JSN) noudattamisesta
Vahvuudet
- JO 10: Alkuperäinen lähde (MTK, EU-komissio) on mainittu.
- JO 15: Otsikolla on kate jutun sisällössä.
Heikkoudet
- JO 21: Samanaikainen kuuleminen puuttuu; Brasilian viranomaisia tai tuottajia ei ole kuultu.
- JO 12: Lähdekritiikki puuttuu; Brasilian puutteet esitetään vain MTK:n näkökulmasta.
6 Omaperäisyys
Artikkeli kokoaa yhteen tiedot EU:n päätöksestä ja kotimaisista vaikutuksista ilman merkittävää uutta omaa tutkimusta.
7 Rivien välistä
Artikkeli kehystää Brasilian lihan tuontikiellon ensisijaisesti elintarviketurvallisuuden ja tuotantotapojen puutteiden kautta. Lukijalle välittyy kuva, että tuontikielto on perusteltu toimenpide, ja samalla korostetaan kotimaisen tuotannon merkitystä ja ravintola-alan tulevia sopeutumispaineita.
Herää kysymys, miksi artikkelissa ei ole haastateltu yhtään ravintola-alan edustajaa suoraan, vaan käytetään aiempaa uutisointia ja etujärjestöjen arvioita, mikä vahvistaa tuottajakeskeistä näkökulmaa.
Tämä on tekoälyn tulkintaa, ei mitattua dataa.
8 Tilastokytkos
Artikkeli mainitsee tuontimääriä (121 miljoonaa kiloa nautaa), joiden tarkistaminen virallisista tilastoista olisi relevanttia.
- Gemini 3.1 Flash Lite65
- GPT-5.6 Luna72
- Mistral Small60
Näytetty luku on raadin (3 kielimallia) antamien pisteiden mediaani — keskimmäinen annetuista pisteistä, ei keskiarvo.
Hyödylliset tilastoaiheet
- tuontilihan määrä Suomessa
- lihan jäljitettävyys
Suositellut lähteet
- Tilastokeskus
- EU Open Data Portal
9 Ketkä saavat äänen
Julkinen rooli
Pelkkä nimi ei riitä taustan tutkimiseen.
Muut äänet
Henkilöt jotka saavat jutussa äänen ilman että heidän asemaansa kerrotaan.
Haluatko analysoida toisen uutisen?
analysoi.media tarkistaa uutisten kehystyksen ja vinouman tekoalylla. Ala anna tunteiden ohjata uutislukemistasi.
Kokeile itse →