← Etusivu

Analyysi artikkelista: Salaliittoteorioiden vyöry alkoi vain tunteja Trumpin ampumisen jälkeen – nämä teoriat leviävät nyt

Yle Uutinen 16.7.2024
Pisteet
61
Versio 2.0 Laskettu raadin pisteistä

Composite-pistemäärä lasketaan tuomariraadin (3 kielimallia) antamista osapisteistä painotetulla kaavalla. Versio 2.0.

Yhdistää sisällön, omaperäisyyden, JSN-laadun sekä vinouman, klikkiotsikoinnin ja polarisaation puuttumisen.

Vinouma
45
  • Gemini 3.1 Flash Lite35
  • GPT-5.4 Mini62
  • Grok 4.345

Näytetty luku on raadin (3 kielimallia) antamien pisteiden keskiarvo.

Vinoumapisteet 0–100: matala on neutraalia, korkea voimakkaasti vinoutunutta.

JSN-laatu
75
  • Gemini 3.1 Flash Lite80
  • GPT-5.4 Mini72
  • Grok 4.375

Näytetty luku on raadin (3 kielimallia) antamien pisteiden keskiarvo.

JSN-laatu 0–100: kuinka hyvin artikkeli noudattaa Journalistin Ohjeita.

Tunnelma ja kehystys Tunnelma Epäluottamus Kehystys Keskusta Tunnelma: tekoälyn arvio artikkelin tunnesävystä — millaisia tunteita artikkeli herättää, ei artikkelin aihetta. Kehystys: artikkelin näkökulmapainotus poliittisella akselilla. Ei tarkoita puoluekannatusta.

Artikkeli normalisoi ajatusta, että salaliittoteorioiden uskominen on merkki yksilön syrjäytymisestä tai epäluottamuksesta instituutioita kohtaan. Lukijalle välittyy kuva, jossa salaliittoajattelu on ensisijaisesti oikeistoradikaali ongelma, vaikka se esitetäänkin molempien poliittisten laitojen ilmiönä.

Tarkista tiedot alkuperäisestä lähteestä.

Artikkelin nakokulma: asiantuntija

Artikkeli rakentuu täysin yliopistotutkijan haastattelun ympärille.

45
/100
Kohtalainen vinouma
Vinoumapisteet (0-100)

Artikkeli on sävyltään asiallinen, mutta nojaa vahvasti yhden asiantuntijan tulkintaan. Se kehystää salaliittoajattelun ensisijaisesti oikeistopopulistiseksi ilmiöksi, mikä ohjaa lukijan tulkintaa.

Poliittinen kehystys Keskusta

Artikkeli pysyy neutraalina raporttina, mutta asiantuntijan valinta ja painotukset kytkevät salaliittoajattelun vahvemmin oikeistoon, mikä voi välittyä lukijalle kriittisenä sävynä oikeistopopulismia kohtaan.

Korostetut näkökulmat Näkökulmat joita artikkeli painottaa suhteessa muihin

  • Salaliittoajattelun yhteys oikeistoradikalismiin
  • Valtamedian luotettavuus

Kritisoidut tahot

  • Oikeistopopulistit

Tarkemmat havainnot

1 Mitä jätettiin kertomatta 1 kohtaa jätetty kertomatta
  • Vastakkainen näkökulma Salaliittoteorioihin uskovien tai niitä levittävien tahojen omaa näkemystä ei kuulla. — Lukija saa vain ulkopuolisen tutkijan analyysin ilman mahdollisuutta ymmärtää ilmiön sisäistä logiikkaa.
2 Tunnevetoaminen ja tekniikat 2 tekniikkaa, 2 tunnevetoamista

Havaitut tekniikat Tunnistetut journalistiset tekniikat joilla artikkeli painottaa tiettyjä näkökulmia

Kehystäminen Asiantuntijavallan korostaminen

Tunnevetoaminen Artikkelin tunnevetoamisen keinot ja tunnetekniikat

Epäluottamus
Epäluottamus

Artikkeli käsittelee epäluottamusta viranomaisia kohtaan.

Tunteellinen sitaatti

Asiantuntijan sitaatit luovat kuvaa salaliittoihin uskovista ihmisistä.

Tunnevetoaminen on maltillista ja liittyy asiantuntijan analyysiin ilmiöstä.

3 Otsikkoanalyysi ja kärjistys Tarkka, klikki 28/100, kärjistys 25

Otsikkoanalyysi Otsikon kohta-kohdalta tarkastelu: vastaako sisaltoa, klikkihoukutus, sananvalintojen lataus. Otsikolla on suuri vaikutus — moni lukija ei pääse sisältöön asti.

Otsikko vs. sisältö: Tarkka

Otsikko vastaa artikkelin sisältöä.

Klikkihoukutus: 28/100
  • Gemini 3.1 Flash Lite25
  • GPT-5.4 Mini28
  • Grok 4.335

Näytetty luku on raadin (3 kielimallia) antamien pisteiden keskiarvo.

Otsikko on informatiivinen, mutta käyttää hieman dramatisoivaa sanaa 'vyöry'.

Otsikon lataus: Neutraali

Otsikko kuvaa ilmiötä neutraalisti ilman latautuneita termejä.

Kärjistys: 25/100
  • Gemini 3.1 Flash Lite20
  • GPT-5.4 Mini38
  • Grok 4.325

Näytetty luku on raadin (3 kielimallia) antamien pisteiden keskiarvo.

Artikkeli mainitsee poliittiset leirit, mutta ei itse polarisoi kieltään.

Populismi: 5/100
  • Gemini 3.1 Flash Lite5
  • GPT-5.4 Mini8
  • Grok 4.35

Näytetty luku on raadin (3 kielimallia) antamien pisteiden keskiarvo.

Artikkeli käsittelee populismia ilmiönä, mutta ei itse käytä populistista kieltä.

4 Kuultiinko kohdetta Ei sovellu

Ei sovellu JSN 21-22: kielteisen julkisuuden kohteelle on annettava mahdollisuus vastata samanaikaisesti. Mittaa onko nimettya kritiikin tai puolustuksen kohdetta kuultu artikkelissa. — Artikkeli on ilmiöanalyysi, ei kohdistu yksittäiseen henkilöön tai organisaatioon, joka vaatisi vastinetta.

5 JSN-arvio 75/100 · 3 vahvuutta, 1 heikkoutta

JSN-arvio Arvio Journalistin ohjeiden (JSN) noudattamisesta

75
/100 JSN-vaatimustenmukaisuus
Hyvä

Journalistin ohjeet →

Vahvuudet

  • JO 11: Mielipiteet ja asiantuntijan analyysi on erotettu uutisoinnista.
  • JO 7: Haastateltu asiantuntija on nimetty ja hänen taustansa kerrottu.
  • JO 7: Lähteet on tarkistettu asiantuntijan kautta.

Heikkoudet

  • JO 21: Vastakkaisia näkemyksiä tai salaliittoteorioihin uskovien omaa ääntä ei kuulla.
6 Omaperäisyys 40/100
40/100 Kuinka paljon artikkeli tuo uutta sisältöä ja omaa analyysiä

Artikkeli on perusluonteinen asiantuntijahaastattelu ilman uutta tutkimuksellista otetta.

7 Rivien välistä 4 rakenteista havaintoa
Kenen etua ajaa? Artikkeli palvelee valtavirran tiedonvälitystä ja akateemista asiantuntijaa, sillä se kehystää salaliittoteoriat marginaaliseksi ilmiöksi ja korostaa valtamedian roolia totuudenmukaisena tiedontuottajana.
Mikä esitetään itsestäänselvyytenä Artikkeli olettaa, että valtamedian ja viranomaisten tiedontuotanto on lähtökohtaisesti luotettavaa ja salaliittoteorioiden epäily on poikkeavaa. ”mentaliteetti epäillä kaikkea, mitä viranomaiset ja vallitsevat tiedontuotannon instituutiot esittävät”
Kuka saa äänen Artikkeli nojaa yksinomaan yhden asiantuntijan, Marko Ampujan, näkemyksiin. ”kertoo salaliittoteorioita tutkinut yliopistonlehtori ja dosentti Marko Ampuja”
Tunnelma Epäluottamus

Artikkeli normalisoi ajatusta, että salaliittoteorioiden uskominen on merkki yksilön syrjäytymisestä tai epäluottamuksesta instituutioita kohtaan. Lukijalle välittyy kuva, jossa salaliittoajattelu on ensisijaisesti oikeistoradikaali ongelma, vaikka se esitetäänkin molempien poliittisten laitojen ilmiönä.

Tekoälyn vapaa havainto

Herää kysymys, miksi artikkeli keskittyy nimenomaan salaliittoteorioiden luokitteluun sen sijaan, että se käsittelisi itse salamurhayrityksen ympärillä vallitsevaa informaatiokaaosta laajemmin. Valinta nostaa esiin nimenomaan 'oikeistoradikaalit' yhteydet voi olla tietoinen pyrkimys kytkeä Trumpin kannattajakunta salaliittoajatteluun.

Tämä on tekoälyn tulkintaa, ei mitattua dataa.

8 Ketkä saavat äänen Avaa nähdäksesi ketkä saavat jutussa äänen
Katso miten Yle kehystaa muita uutisia Katso aiheen Donald Trump laajempi kuva Katso kirjoittajan Henna Korkala muut analyysit
Lähteen asiasanat — median oma luokitus
  • Yhdysvallat
  • 8 minuuttia
  • salaliittoteoriat
  • Donald Trump
  • QAnon
  • valtamedia
  • politiikka
  • Salaliittoteoria

Tiedot tästä analyysistä

Trumpin salamurhayritykselle löytyy salaliittoteorioita sekä [...207 sanaa...] koko haastattelu 8 minuuttia -ohjelmassa.**

Sisältö haettu
9.6.2026

Haluatko analysoida toisen uutisen?

analysoi.media tarkistaa uutisten kehystyksen ja vinouman tekoalylla. Ala anna tunteiden ohjata uutislukemistasi.

Kokeile itse →