Analyysi artikkelista: Analyysi: Ruokavirasto keskitti sikarutosta tiedottamisen itselleen, mutta unohti varata siihen ihmisiä
Composite-pistemäärä lasketaan tuomariraadin (3 kielimallia) antamista osapisteistä painotetulla kaavalla. Versio 2.0.
Yhdistää sisällön, omaperäisyyden, JSN-laadun sekä vinouman, klikkiotsikoinnin ja polarisaation puuttumisen.
- Gemini 3.1 Flash Lite45
- GPT-5.4 Mini62
- Mistral Small60
Näytetty luku on raadin (3 kielimallia) antamien pisteiden keskiarvo.
Vinoumapisteet 0–100: matala on neutraalia, korkea voimakkaasti vinoutunutta.
- Gemini 3.1 Flash Lite65
- GPT-5.4 Mini58
- Mistral Small70
Näytetty luku on raadin (3 kielimallia) antamien pisteiden keskiarvo.
JSN-laatu 0–100: kuinka hyvin artikkeli noudattaa Journalistin Ohjeita.
Artikkeli nostaa esiin Ruokaviraston viestinnällisen epäonnistumisen kriisitilanteessa. Lukijalle välittyy kuva viranomaisesta, joka on keskittänyt tiedotuksen niin tiukasti, että se on muuttunut tiedon panttaamiseksi, mikä aiheuttaa turhaa epätietoisuutta ja haittaa paikallista elinkeinotoimintaa.
Tarkista tiedot alkuperäisestä lähteestä.
Kirjaudu sisään käyttääksesi tätä ominaisuutta.
Tämä on premium-ominaisuus. Osta krediittejä profiilisivulta.
ProfiilisivuArtikkeli painottaa vahvasti kriittistä näkökulmaa viranomaisen toimintaan. Vaikka asiantuntijan ääni on mukana, viranomaisen oma näkemys jää passiiviseksi referoinniksi, mikä kallistaa jutun painopistettä.
Artikkeli on tyypillistä vahtikoirajournalismia, jossa tarkastellaan viranomaisen toiminnan tehokkuutta. Ideologista suuntaa ei ole, vaan kyse on hallinnollisen prosessin kritiikistä.
Korostetut näkökulmat Näkökulmat joita artikkeli painottaa suhteessa muihin
- Viranomaisviestinnän epäonnistuminen
- Paikallisten toimijoiden turhautuminen
Kritisoidut tahot
Tekoäly lukee artikkelin ja hakee vertailutietoa. Tämä kestää yleensä 10–20 sekuntia.
Miten juttu suhteutuu todellisuuteen: onko luku iso vai tavanomainen, onko tämä poikkeus vai jatkuvaa, millä keinoilla lukijaa ohjataan — ja mitä jutussa jää kertomatta.
Tarkemmat havainnot
1 Mitä jätettiin kertomatta
- Tausta Ruokaviraston resurssien todellinen tila ja mahdolliset muut kiireelliset tehtävät jäävät taustoittamatta. — Lukija ei saa kokonaiskuvaa siitä, miksi virasto ei ole pystynyt vastaamaan viestintätarpeeseen.
2 Tunnevetoaminen ja tekniikat
Havaitut tekniikat Tunnistetut journalistiset tekniikat joilla artikkeli painottaa tiettyjä näkökulmia
Tunnevetoaminen Artikkelin tunnevetoamisen keinot ja tunnetekniikat
Paikallisten yrittäjien ja viranhaltijoiden epätietoisuus ja avuttomuus viranomaisen edessä.
Huoli elinkeinon jatkuvuudesta ja rajoitusten vaikutuksista.
Sanojen kuten 'nyhtää' käyttö kuvaamaan tiedon saantia viranomaiselta.
Yrittäjä Timo Ikosen kokemukset käytetään esimerkkinä viranomaisviestinnän epäonnistumisesta.
Tunteisiin vetoaminen on perusteltua, sillä se havainnollistaa kriisiviestinnän puutteiden konkreettisia vaikutuksia ihmisten arkeen.
3 Otsikkoanalyysi ja kärjistys
Otsikkoanalyysi Otsikon kohta-kohdalta tarkastelu: vastaako sisaltoa, klikkihoukutus, sananvalintojen lataus. Otsikolla on suuri vaikutus — moni lukija ei pääse sisältöön asti.
Otsikko vastaa jutun sisältöä, jossa kritisoidaan Ruokaviraston tiedottamista ja resurssien puutetta.
- Gemini 3.1 Flash Lite30
- GPT-5.4 Mini24
- Mistral Small30
Näytetty luku on raadin (3 kielimallia) antamien pisteiden keskiarvo.
Otsikko on informatiivinen mutta sisältää pienen dramatisoinnin viraston epäonnistumisesta.
Otsikko on asiallinen ja kuvaa jutun ydinongelmaa.
- Gemini 3.1 Flash Lite25
- GPT-5.4 Mini38
- Mistral Small45
Näytetty luku on raadin (3 kielimallia) antamien pisteiden keskiarvo.
Artikkeli asettaa vastakkain 'viranomaisen' ja 'paikalliset', mutta ei demonisoi osapuolia.
- Gemini 3.1 Flash Lite15
- GPT-5.4 Mini18
- Mistral Small20
Näytetty luku on raadin (3 kielimallia) antamien pisteiden keskiarvo.
Sitaateissa esiintyy lievää 'viranomainen vs. tavallinen ihminen' -asetelmaa, mutta kirjoittaja pysyy analyyttisena.
4 Kuultiinko kohdetta
Mainittu, ei kuultu JSN 21-22: kielteisen julkisuuden kohteelle on annettava mahdollisuus vastata samanaikaisesti. Mittaa onko nimettya kritiikin tai puolustuksen kohdetta kuultu artikkelissa. — Ruokavirastoa on mainittu, mutta heidän edustajansa ei ole saanut suoraa puheenvuoroa vastaamaan kritiikkiin.
5 JSN-arvio
JSN-arvio Arvio Journalistin ohjeiden (JSN) noudattamisesta
Vahvuudet
- JO 7: Pyrkimys totuudenmukaiseen tiedonvälitykseen tuomalla esiin paikallisten kokemuksia.
- JO 11: Mielipiteet ja analyysi on erotettu uutisoinnista otsikoinnilla.
Heikkoudet
- JO 21: Samanaikainen kuuleminen puuttuu, sillä Ruokaviraston edustajaa ei ole haastateltu suoraan vastaamaan kritiikkiin.
6 Omaperäisyys
Juttu yhdistää asiantuntijakritiikin ja paikalliset kokemukset selkeäksi analyysiksi ajankohtaisesta aiheesta.
7 Rivien välistä
Artikkeli nostaa esiin Ruokaviraston viestinnällisen epäonnistumisen kriisitilanteessa. Lukijalle välittyy kuva viranomaisesta, joka on keskittänyt tiedotuksen niin tiukasti, että se on muuttunut tiedon panttaamiseksi, mikä aiheuttaa turhaa epätietoisuutta ja haittaa paikallista elinkeinotoimintaa.
Herää kysymys, onko artikkelin sävy tarkoituksella kärjistetty paikallisen turhautumisen kanavoimiseksi, jotta viranomainen saataisiin reagoimaan nopeammin.
Tämä on tekoälyn tulkintaa, ei mitattua dataa.
8 Ketkä saavat äänen
Julkinen rooli
Muut äänet
Henkilöt jotka saavat jutussa äänen ilman että heidän asemaansa kerrotaan.
Haluatko analysoida toisen uutisen?
analysoi.media tarkistaa uutisten kehystyksen ja vinouman tekoalylla. Ala anna tunteiden ohjata uutislukemistasi.
Kokeile itse →