Analysoi Mediat Aiheet Koosta Päivän otos Palaute
← Etusivu

Analyysi artikkelista: Seksuaalirikoksesta epäilty uusmaalainen naisopettaja on vapautettu tutkintavankeudesta tutkinnanjohtajan päätöksellä

Yle Uutinen 31.7.2026
Pisteet
82
Versio 2.0 Laskettu raadin pisteistä

Composite-pistemäärä lasketaan tuomariraadin (3 kielimallia) antamista osapisteistä painotetulla kaavalla. Versio 2.0.

Yhdistää sisällön, omaperäisyyden, JSN-laadun sekä vinouman, klikkiotsikoinnin ja polarisaation puuttumisen.
Vinouma
10
  • Gemini 3.1 Flash Lite10
  • GPT-5.4 Mini12
  • Mistral Small10

Näytetty luku on raadin (3 kielimallia) antamien pisteiden keskiarvo.

Vinoumapisteet 0–100: matala on neutraalia, korkea voimakkaasti vinoutunutta.
JSN-laatu
90
  • Gemini 3.1 Flash Lite95
  • GPT-5.4 Mini78
  • Mistral Small90

Näytetty luku on raadin (3 kielimallia) antamien pisteiden keskiarvo.

JSN-laatu 0–100: kuinka hyvin artikkeli noudattaa Journalistin Ohjeita.
Tunnelma ja kehystys Tunnelma Realismi Kehystys Keskusta Tunnelma: tekoälyn arvio artikkelin tunnesävystä — millaisia tunteita artikkeli herättää, ei artikkelin aihetta. Kehystys: artikkelin näkökulmapainotus poliittisella akselilla. Ei tarkoita puoluekannatusta.

Artikkeli raportoi vapauttamispäätöksen teknisesti, mutta jättää lukijalle avoimeksi kysymyksen siitä, miksi tutkinnanjohtaja on tehnyt vapauttamispäätöksen kesken tutkinnan. Vaikka viranomaisten vaitonaisuus on perusteltua salassapitosäännöksillä, lukijalle välittyy kuva hallitsemattomasta tiedonsaannista, jossa epäillyn ja kunnan toimien välinen yhteys jää hämäräksi.

Uutinen Yle Saara Hirvonen · 31.7.2026 Lue alkuperäinen artikkeli ↗

Tarkista tiedot alkuperäisestä lähteestä.

Artikkelin nakokulma: viranomainen

Artikkeli tarkastelee tapausta oikeusprosessin ja viranomaispäätösten kautta.

10
/100
Vähäinen vinouma
Vinoumapisteet (0-100)

Artikkeli on neutraali ja raportoiva. Vinoumapisteet ovat matalat, koska artikkeli ei ota kantaa syyllisyyteen tai prosessin oikeellisuuteen, vaan luottaa viranomaisten antamiin tietoihin.

Poliittinen kehystys Keskusta

Artikkeli käsittelee viranomaisten toimintaa ja oikeusprosessia neutraalisti. Siinä ei ole ideologista kehystä tai pyrkimystä vaikuttaa lukijan mielipiteeseen, vaan se raportoi tapahtuneet faktat.

Korostetut näkökulmat Näkökulmat joita artikkeli painottaa suhteessa muihin

  • Viranomaisten salassapitovelvollisuus
  • Oikeusprosessin tekninen eteneminen

Tarkemmat havainnot

1 Mitä jätettiin kertomatta 1 kohtaa jätetty kertomatta
  • Tausta Ilmiön laajempi yhteiskunnallinen taustoitus puuttuu, mutta se on perusteltua salassapitosäännöksillä. — Lukija ei saa tietoa siitä, miten tällaiset tapaukset yleensä etenevät.
2 Tunnevetoaminen ja tekniikat 2 tekniikkaa, 1 tunnevetoamista

Havaitut tekniikat Tunnistetut journalistiset tekniikat joilla artikkeli painottaa tiettyjä näkökulmia

Kehystäminen Viranomaislähteisiin nojaaminen

Tunnevetoaminen Artikkelin tunnevetoamisen keinot ja tunnetekniikat

Realismi
Realismi

Teksti keskittyy faktoihin ja oikeudellisiin prosesseihin ilman tunteisiin vetoavia adjektiiveja.

Artikkeli on sävyltään asiallinen ja lakitekninen, eikä se pyri manipuloimaan lukijan tunteita.

3 Otsikkoanalyysi ja kärjistys Tarkka, klikki 8/100, kärjistys 5

Otsikkoanalyysi Otsikon kohta-kohdalta tarkastelu: vastaako sisaltoa, klikkihoukutus, sananvalintojen lataus. Otsikolla on suuri vaikutus — moni lukija ei pääse sisältöön asti.

Otsikko vs. sisältö: Tarkka

Otsikko vastaa leipätekstin sisältöä tarkasti. Sitaatti otsikosta: Seksuaalirikoksesta epäilty... on vapautettu tutkintavankeudesta.

Klikkihoukutus: 8/100
  • Gemini 3.1 Flash Lite5
  • GPT-5.4 Mini8
  • Mistral Small15

Näytetty luku on raadin (3 kielimallia) antamien pisteiden keskiarvo.

Otsikko on informatiivinen ja tiivistää uutisen ytimen. Sitaatti: Seksuaalirikoksesta epäilty uusmaalainen naisopettaja on vapautettu tutkintavankeudesta tutkinnanjohtajan päätöksellä

Otsikon lataus: Neutraali

Otsikko on asiallinen ja toteava ilman latautuneita termejä.

Kärjistys: 5/100
  • Gemini 3.1 Flash Lite5
  • GPT-5.4 Mini5
  • Mistral Small5

Näytetty luku on raadin (3 kielimallia) antamien pisteiden keskiarvo.

Artikkeli on neutraali raportti ilman vastakkainasettelua.

Populismi: 0/100
  • Gemini 3.1 Flash Lite0
  • GPT-5.4 Mini0
  • Mistral Small0

Näytetty luku on raadin (3 kielimallia) antamien pisteiden keskiarvo.

Artikkeli ei sisällä kansa-eliitti-asetelmaa.

4 Kuultiinko kohdetta Ei sovellu

Ei sovellu JSN 21-22: kielteisen julkisuuden kohteelle on annettava mahdollisuus vastata samanaikaisesti. Mittaa onko nimettya kritiikin tai puolustuksen kohdetta kuultu artikkelissa. — Kyseessä on rikosepäily, jossa epäillyn kuuleminen julkisuudessa ei ole oikeusprosessin tässä vaiheessa mahdollista tai tarkoituksenmukaista.

5 JSN-arvio 90/100 · 3 vahvuutta, 1 heikkoutta

JSN-arvio Arvio Journalistin ohjeiden (JSN) noudattamisesta

90
/100 JSN-vaatimustenmukaisuus
Hyvä

Journalistin ohjeet →

Vahvuudet

  • JO 11: Mielipiteet erotettu faktoista.
  • JO 7: Lähteet on pyritty tarkistamaan viranomaisilta.
  • JO 11: Uutisointi on asiallista ja faktoihin perustuvaa.

Heikkoudet

  • JO 21: Kohdetta ei ole kuultu, mutta kyseessä on salattu rikostutkinta.
6 Omaperäisyys 50/100
50/100 Kuinka paljon artikkeli tuo uutta sisältöä ja omaa analyysiä

Uutinen perustuu viranomaistietoihin ja aiempaan uutisointiin.

7 Rivien välistä 5 rakenteista havaintoa
Kenen etua ajaa? Artikkeli palvelee yleistä tiedonsaantia vakavasta rikosepäilystä, mutta sen pidättäytyvä kehystys suojaa viranomaisten päätöksentekoprosessia julkiselta kritiikiltä.
Mikä esitetään itsestäänselvyytenä Artikkeli olettaa, että lukija ymmärtää oikeusprosessin tekniset termit ilman syvempää selitystä. ”Käytännössä oikeuden päätös tarkoittaa, etteivät pakkokeinolain mukaiset kiinnipitämisen edellytykset täyty tai tapaukselle ei riittävää näyttöä.”
Kuka toimii, kenen vastuu häivytetään Tutkinnanjohtajan päätöksentekoprosessin syyt häivytetään vetoamalla salassapitoon. ”Asiakirjat on julistettu salaisiksi, joten oikeus ei voi antaa lisätietoja.”
Kuka saa äänen Poliisin ääni on edustettuna vain kieltäytymisen kautta, kunnan ääni on referoitu päätösten kautta. ”Häntä sijaistava rikoskomisario Marko Särkkä Itä-Uudenmaan poliisista ei kommentoi tapausta mitenkään”
Tunnelma Realismi

Artikkeli raportoi vapauttamispäätöksen teknisesti, mutta jättää lukijalle avoimeksi kysymyksen siitä, miksi tutkinnanjohtaja on tehnyt vapauttamispäätöksen kesken tutkinnan. Vaikka viranomaisten vaitonaisuus on perusteltua salassapitosäännöksillä, lukijalle välittyy kuva hallitsemattomasta tiedonsaannista, jossa epäillyn ja kunnan toimien välinen yhteys jää hämäräksi.

Tekoälyn vapaa havainto

Herää kysymys, onko tutkinnanjohtajan kesäloma ja sijaisen kommentoimattomuus vaikuttanut siihen, ettei vapauttamispäätöksen taustoja ole voitu avata tarkemmin, mikä lisää tapauksen ympärillä olevaa epävarmuutta.

Tämä on tekoälyn tulkintaa, ei mitattua dataa.

8 Ketkä saavat äänen Avaa nähdäksesi ketkä saavat jutussa äänen
Katso miten Yle kehystaa muita uutisia → Katso aiheen Itä-Uudenmaan käräjäoikeus laajempi kuva → Katso kirjoittajan Saara Hirvonen muut analyysit →
Itä-Uudenmaan käräjäoikeus Rikos Itä-Uudenmaan poliisi kotimaa Marko Särkkä
Lähteen asiasanat — median oma luokitus
  • rikosepäilyt
  • Itä-Uudenmaan käräjäoikeus
  • Itä-Uudenmaan poliisilaitos
  • kotimaa
  • Uusimaa

Tiedot tästä analyysistä

Poliisi on vaitonainen tapauksesta, sillä [...212 sanaa...] nostettava syyte syyskuun puoliväliin mennessä.

Sisältö haettu
3.8.2026

Haluatko analysoida toisen uutisen?

analysoi.media tarkistaa uutisten kehystyksen ja vinouman tekoalylla. Ala anna tunteiden ohjata uutislukemistasi.

Kokeile itse →