Analyysi artikkelista: Lukijan mielipide | Suomen puolustuskyky on parempi kuin koskaan
Composite-pistemäärä lasketaan tuomariraadin (3 kielimallia) antamista osapisteistä painotetulla kaavalla. Versio 2.0.
Yhdistää sisällön, omaperäisyyden, JSN-laadun sekä vinouman, klikkiotsikoinnin ja polarisaation puuttumisen.
- Gemini 3.1 Flash Lite60
- GPT-5.6 Luna55
- Mistral Small70
Näytetty luku on raadin (3 kielimallia) antamien pisteiden mediaani — keskimmäinen annetuista pisteistä, ei keskiarvo.
Vinoumapisteet 0–100: matala on neutraalia, korkea voimakkaasti vinoutunutta.
- Gemini 3.1 Flash Lite90
- GPT-5.6 Luna90
- Mistral Small75
Näytetty luku on raadin (3 kielimallia) antamien pisteiden mediaani — keskimmäinen annetuista pisteistä, ei keskiarvo.
JSN-laatu 0–100: kuinka hyvin artikkeli noudattaa Journalistin Ohjeita.
Kirjoitus normalisoi Venäjän pysyvänä turvallisuusuhkana ja rakentaa kuvaa Suomesta, joka on vihdoin saavuttanut riittävän turvallisuuden Nato-jäsenyyden ja modernin aseistuksen avulla. Lukijalle välittyy viesti, että puolustuskyky on nyt niin vankka, ettei Venäjän sotilaallisesta massasta tarvitse enää kantaa samanlaista huolta kuin aiemmin.
Kirjoittaja esittää näkemyksensä Suomen puolustuskyvystä ja Nato-jäsenyyden merkityksestä. Teksti on mielipidekirjoitus, joka ei pyri tasapainoiseen analyysiin.
Tarkista tiedot alkuperäisestä lähteestä.
Mielipidekirjoituksena teksti on luonnostaan yksipuolinen. Se keskittyy vain puolustuskyvyn vahvuuksiin ja Nato-jäsenyyden etuihin, mikä on genren mukaista, mutta vinouma on selkeä.
Kirjoittaja edustaa valtavirran turvallisuuspoliittista näkemystä, joka on Suomessa laajasti hyväksytty. Teksti ei aja kapeaa ideologista agendaa vaan puolustaa kansallista turvallisuusratkaisua.
Korostetut näkökulmat Näkökulmat joita artikkeli painottaa suhteessa muihin
- Suomen puolustuskyvyn erinomaisuus
- Nato-jäsenyyden välttämättömyys
Todellisuustarkistus
Tekoäly lukee artikkelin ja hakee vertailutietoa. Tämä kestää yleensä 10–20 sekuntia.
Miten juttu suhteutuu todellisuuteen: onko luku iso vai tavanomainen, onko tämä poikkeus vai jatkuvaa, millä keinoilla lukijaa ohjataan — ja mitä jutussa jää kertomatta.
Tarkemmat havainnot
1 Mitä jätettiin kertomatta
- Tausta Laajempi keskustelu Nato-jäsenyyden mahdollisista riskeistä tai Venäjän reaktioiden moninaisuudesta puuttuu. — Lukija saa vain yhden, hyvin optimistisen näkökulman turvallisuustilanteeseen.
2 Tunnevetoaminen ja tekniikat
Havaitut tekniikat Tunnistetut journalistiset tekniikat joilla artikkeli painottaa tiettyjä näkökulmia
Tunnevetoaminen Artikkelin tunnevetoamisen keinot ja tunnetekniikat
Kirjoittaja pyrkii luomaan turvallisuuden tunnetta Suomen puolustuskyvyn vahvuudella.
Kirjoittaja vetoaa historiallisiin ja teknisiin realiteetteihin.
Käyttää talvisotaa ja 1700-luvun tapahtumia perustelemaan Venäjän uhkaa.
Tunnevetoaminen on maltillista ja perusteltua mielipidekirjoituksen kontekstissa.
3 Otsikkoanalyysi ja kärjistys
Otsikkoanalyysi Otsikon kohta-kohdalta tarkastelu: vastaako sisaltoa, klikkihoukutus, sananvalintojen lataus. Otsikolla on suuri vaikutus — moni lukija ei pääse sisältöön asti.
Otsikko tiivistää kirjoituksen pääväitteen.
- Gemini 3.1 Flash Lite10
- GPT-5.6 Luna10
- Mistral Small20
Näytetty luku on raadin (3 kielimallia) antamien pisteiden mediaani — keskimmäinen annetuista pisteistä, ei keskiarvo.
Otsikko on informatiivinen ja tiivistää kirjoittajan mielipiteen.
Otsikko on asiallinen ja kuvaa kirjoittajan näkökulmaa ilman latautuneita sanoja.
- Gemini 3.1 Flash Lite20
- GPT-5.6 Luna25
- Mistral Small30
Näytetty luku on raadin (3 kielimallia) antamien pisteiden mediaani — keskimmäinen annetuista pisteistä, ei keskiarvo.
Teksti tunnistaa Venäjän uhaksi, mutta ei dehumanisoi tai yllytä vihaan.
- Gemini 3.1 Flash Lite5
- GPT-5.6 Luna5
- Mistral Small10
Näytetty luku on raadin (3 kielimallia) antamien pisteiden mediaani — keskimmäinen annetuista pisteistä, ei keskiarvo.
Teksti ei sisällä kansa-eliitti-asetelmaa.
4 Kuultiinko kohdetta
Ei sovellu JSN 21-22: kielteisen julkisuuden kohteelle on annettava mahdollisuus vastata samanaikaisesti. Mittaa onko nimettya kritiikin tai puolustuksen kohdetta kuultu artikkelissa. — Kyseessä on mielipidekirjoitus, ei uutinen, joka vaatisi vastapuolen kuulemista.
5 JSN-arvio
JSN-arvio Arvio Journalistin ohjeiden (JSN) noudattamisesta
Vahvuudet
- JO 11: Mielipide on selkeästi merkitty lukijan mielipiteeksi.
- JO 15: Otsikko vastaa tekstin sisältöä.
Heikkoudet
Ei havaittuja heikkouksia.
6 Omaperäisyys
Teksti toistaa yleistä turvallisuuspoliittista keskustelua ilman uusia avauksia.
7 Rivien välistä
Kirjoitus normalisoi Venäjän pysyvänä turvallisuusuhkana ja rakentaa kuvaa Suomesta, joka on vihdoin saavuttanut riittävän turvallisuuden Nato-jäsenyyden ja modernin aseistuksen avulla. Lukijalle välittyy viesti, että puolustuskyky on nyt niin vankka, ettei Venäjän sotilaallisesta massasta tarvitse enää kantaa samanlaista huolta kuin aiemmin.
8 Ketkä saavat äänen
Julkinen rooli
Pelkkä nimi ei riitä taustan tutkimiseen.
Muut äänet
Henkilöt jotka saavat jutussa äänen ilman että heidän asemaansa kerrotaan.
Haluatko analysoida toisen uutisen?
analysoi.media tarkistaa uutisten kehystyksen ja vinouman tekoalylla. Ala anna tunteiden ohjata uutislukemistasi.
Kokeile itse →