Analysoi Mediat Aiheet Koosta Päivän otos Palaute
← Etusivu

Analyysi artikkelista: Professori: Suomi on palannut provinssiksi – "Itsenäisyydestä puhuminen on turhaa"

Yle Haastattelu 21.10.2015
Pisteet
41
Versio 2.0 Laskettu raadin pisteistä

Composite-pistemäärä lasketaan tuomariraadin (3 kielimallia) antamista osapisteistä painotetulla kaavalla. Versio 2.0.

Yhdistää sisällön, omaperäisyyden, JSN-laadun sekä vinouman, klikkiotsikoinnin ja polarisaation puuttumisen.
Vinouma
70
  • Gemini 3.1 Flash Lite65
  • GPT-5.4 Mini72
  • Mistral Small70

Näytetty luku on raadin (3 kielimallia) antamien pisteiden keskiarvo.

Vinoumapisteet 0–100: matala on neutraalia, korkea voimakkaasti vinoutunutta.
JSN-laatu
50
  • Gemini 3.1 Flash Lite50
  • GPT-5.4 Mini52
  • Mistral Small50

Näytetty luku on raadin (3 kielimallia) antamien pisteiden keskiarvo.

JSN-laatu 0–100: kuinka hyvin artikkeli noudattaa Journalistin Ohjeita.
Tunnelma ja kehystys Tunnelma Huoli Kehystys Keskusta Tunnelma: tekoälyn arvio artikkelin tunnesävystä — millaisia tunteita artikkeli herättää, ei artikkelin aihetta. Kehystys: artikkelin näkökulmapainotus poliittisella akselilla. Ei tarkoita puoluekannatusta.

Artikkeli normalisoi ajatuksen Suomesta EU:n provinssina ja asettaa itsenäisyyden tavoittelun epärealistiseksi haaveeksi. Lukijalle välittyy kuva, jossa kansallinen suvereniteetti on menetetty, ja vaikka haastateltava korostaa yhteistyön hyötyjä, artikkelin otsikointi ja painotukset ohjaavat lukijaa pessimistiseen tulkintaan Suomen nykyisestä valtiollisesta asemasta.

Haastattelu Yle · 21.10.2015 Lue alkuperäinen artikkeli ↗

Tarkista tiedot alkuperäisestä lähteestä.

Artikkelin nakokulma: asiantuntija

Artikkeli perustuu historiantutkijan tulkintaan Suomen valtiollisesta asemasta.

70
/100
Merkittävä vinouma
Vinoumapisteet (0-100)

Artikkeli on rakenteellisesti yksipuolinen, sillä se antaa koko tilan yhdelle asiantuntijalle, jonka näkemykset ovat provokatiivisia. Vaikka haastateltava mainitsee yhteistyön hyödyt, jutun kehys ja otsikointi painottavat itsenäisyyden menetystä.

Poliittinen kehystys Keskusta

Artikkeli käsittelee poliittista aihetta, mutta se on asiantuntijahaastattelu, jossa ei ajeta suoraan puoluepoliittista agendaa. Vaikka kehys on EU-kriittinen, se on esitetty historiantutkijan näkökulmana, eikä artikkeli ota kantaa puolueiden välisiin kiistoihin.

Korostetut näkökulmat Näkökulmat joita artikkeli painottaa suhteessa muihin

  • Suomen itsenäisyyden kaventuminen EU-jäsenyyden myötä

Tarkemmat havainnot

1 Mitä jätettiin kertomatta 1 kohtaa jätetty kertomatta
  • Vastakkainen näkökulma Toisen asiantuntijan tai poliittisen päättäjän näkemys EU-jäsenyyden hyödyistä ja suvereniteetin säilymisestä puuttuu. — Lukija saa yksipuolisen kuvan monimutkaisesta poliittisesta kysymyksestä.
2 Tunnevetoaminen ja tekniikat 3 tekniikkaa, 3 tunnevetoamista

Havaitut tekniikat Tunnistetut journalistiset tekniikat joilla artikkeli painottaa tiettyjä näkökulmia

Kehystäminen Yhden näkökulman korostaminen Latautunut kieli

Tunnevetoaminen Artikkelin tunnevetoamisen keinot ja tunnetekniikat

Huoli
Huoli

Huoli Suomen itsenäisyyden ja itsemääräämisoikeuden menettämisestä.

Latautunut kieli

Termit kuten 'provinssi' ja 'turha' luovat negatiivista sävyä.

Anekdootti / henkilökohtainen tarina

Historialliset vertaukset toimivat anekdootteina nykyhetken tulkinnassa.

Tunnevetoaminen on sidottu haastateltavan henkilökohtaiseen näkemykseen, mutta median valinta nostaa juuri nämä provokatiiviset sitaatit otsikkoon on manipuloivaa.

3 Otsikkoanalyysi ja kärjistys Tarkka, klikki 74/100, kärjistys 68

Otsikkoanalyysi Otsikon kohta-kohdalta tarkastelu: vastaako sisaltoa, klikkihoukutus, sananvalintojen lataus. Otsikolla on suuri vaikutus — moni lukija ei pääse sisältöön asti.

Otsikko vs. sisältö: Tarkka

Otsikko vastaa haastateltavan esittämää väitettä.

Klikkihoukutus: 74/100
  • Gemini 3.1 Flash Lite70
  • GPT-5.4 Mini74
  • Mistral Small85

Näytetty luku on raadin (3 kielimallia) antamien pisteiden keskiarvo.

Otsikko käyttää provokatiivista väitettä herättääkseen huomiota, mutta se vastaa haastateltavan näkemystä.

Otsikon lataus: Latautunut

Sana 'provinssi' ja väite itsenäisyyden turhuudesta lataavat otsikon voimakkaasti.

Kärjistys: 68/100
  • Gemini 3.1 Flash Lite55
  • GPT-5.4 Mini68
  • Mistral Small80

Näytetty luku on raadin (3 kielimallia) antamien pisteiden keskiarvo.

Artikkeli luo vastakkainasettelua Suomen ja EU:n välille.

Populismi: 45/100
  • Gemini 3.1 Flash Lite45
  • GPT-5.4 Mini18
  • Mistral Small60

Näytetty luku on raadin (3 kielimallia) antamien pisteiden keskiarvo.

Artikkeli sisältää elementtejä eliitin (Bryssel) ja kansan (Suomi) välisestä asetelmasta.

4 Kuultiinko kohdetta Ei sovellu

Ei sovellu JSN 21-22: kielteisen julkisuuden kohteelle on annettava mahdollisuus vastata samanaikaisesti. Mittaa onko nimettya kritiikin tai puolustuksen kohdetta kuultu artikkelissa. — Artikkeli on asiantuntijahaastattelu, jossa ei ole nimettyä kritiikin kohdetta, joka vaatisi vastinetta.

5 JSN-arvio 50/100 · 2 vahvuutta, 3 heikkoutta

JSN-arvio Arvio Journalistin ohjeiden (JSN) noudattamisesta

50
/100 JSN-vaatimustenmukaisuus
Kohtalainen

Journalistin ohjeet →

Vahvuudet

  • JO 11: Mielipiteet on selvästi erotettu haastateltavan näkemyksiksi.
  • JO 11: Haastateltavan rooli on selkeä.

Heikkoudet

  • JO 21: Samanaikainen kuuleminen tai vastakkainen asiantuntijanäkökulma puuttuu.
  • JO 15: Otsikko on provokatiivinen suhteessa tekstin maltillisempiin kohtiin.
  • JO 21: Yksipuolinen näkökulma ilman vastapainoa.
6 Omaperäisyys 50/100
50/100 Kuinka paljon artikkeli tuo uutta sisältöä ja omaa analyysiä

Aihe on toistuva keskustelunaihe, mutta historiantutkijan näkökulma tuo siihen akateemista painoarvoa.

7 Rivien välistä 5 rakenteista havaintoa
Kenen etua ajaa? Kehystys palvelee EU-kriittistä tai suvereniteettia korostavaa keskustelua, sillä se tarjoaa akateemisen auktoriteetin vahvistamaan näkemystä Suomen itsenäisyyden kaventumisesta.
Mikä esitetään itsestäänselvyytenä Artikkeli olettaa, että Suomen EU-jäsenyys on rinnastettavissa autonomian ajan asemaan Venäjän keisarikunnassa. ”EU-Suomi on palannut takaisiin Venäjän keisarikunnan aikaiseen rooliinsa, provinssiksi.”
Kuka toimii, kenen vastuu häivytetään Suomen rooli passiivisena toimijana korostuu, kun päätöksenteon sanotaan tulevan ulkopuolelta. ”Nyt 80 prosenttia lainsäädännöstä tulee tavallaan Brysselistä.”
Kuka saa äänen Artikkeli nojaa lähes yksinomaan professorin näkemykseen, joka toimii jutun ainoana äänenä. ”Näin Suomen valtiollisen kehityksen näkee professori Markku Kuisma.”
Tunnelma Huoli

Artikkeli normalisoi ajatuksen Suomesta EU:n provinssina ja asettaa itsenäisyyden tavoittelun epärealistiseksi haaveeksi. Lukijalle välittyy kuva, jossa kansallinen suvereniteetti on menetetty, ja vaikka haastateltava korostaa yhteistyön hyötyjä, artikkelin otsikointi ja painotukset ohjaavat lukijaa pessimistiseen tulkintaan Suomen nykyisestä valtiollisesta asemasta.

Tekoälyn vapaa havainto

Herää kysymys, miksi haastattelu on julkaistu juuri tässä muodossa ilman vastapainoa tai toisen asiantuntijan näkemystä, mikä antaa professorin provokatiiviselle väitteelle uutismedian painoarvon.

Tämä on tekoälyn tulkintaa, ei mitattua dataa.

8 Propaganda ja pilkka 1 propagandatekniikkaa

Propaganda-analyysi IFCNin ja mediatutkimuksen tunnistamat vaikuttamiskeinot

Latautunut kieli Lieva

Suomen kutsuminen provinssiksi on latautunut ilmaisu, joka ohjaa lukijan tulkintaa.

9 Tilastokytkos 61/100, 1 tilastoaihetta
  • Gemini 3.1 Flash Lite30
  • GPT-5.4 Mini61
  • Mistral Small65

Näytetty luku on raadin (3 kielimallia) antamien pisteiden keskiarvo.
61/100 Tekoäly tunnistaa missä artikkeli hyötyisi virallisten tilastojen ristiintarkistamisesta. Korkea pistemäärä = virallinen data toisi tärkeää kontekstia.

Artikkelissa esitetty väite 80 prosentin lainsäädännöstä on tilastollisesti tarkistettavissa oleva väite.

Hyödylliset tilastoaiheet

  • EU-lainsäädännön osuus kansallisesta lainsäädännöstä

Suositellut lähteet

  • Eduskunta
  • EU-komissio
Aiheet ja lähteet ovat tekoälyn ehdotuksia. Linkitys virallisten datojen pariin tulossa.
10 Ketkä saavat äänen Avaa nähdäksesi ketkä saavat jutussa äänen
Katso miten Yle kehystaa muita uutisia → Katso aiheen Markku Kuisma laajempi kuva →
Markku Kuisma Suomi Venäjä Euroopan unioni politiikka
Lähteen asiasanat — median oma luokitus
  • kotimaa
  • professorit
  • Venäjän keisarikunta
  • Euroopan unioni
  • isänmaallisuus
  • Suuriruhtinaskunta
  • Valtiot
  • maat ja kansakunnat

Tiedot tästä analyysistä

EU-Suomi on palannut takaisiin Venäjän [...423 sanaa...] 1700–2015. Siltala 2015. 363 s._

Sisältö haettu
5.7.2026

Haluatko analysoida toisen uutisen?

analysoi.media tarkistaa uutisten kehystyksen ja vinouman tekoalylla. Ala anna tunteiden ohjata uutislukemistasi.

Kokeile itse →