Analyysi artikkelista: Kuopiolaiskansanedustaja Minna Reijonen pahoittelee puolisonsa alatyylistä somekirjoittelua: ”Nyt meni pahasti pieleen”
Composite-pistemäärä lasketaan tuomariraadin (3 kielimallia) antamista osapisteistä painotetulla kaavalla. Versio 2.0.
Yhdistää sisällön, omaperäisyyden, JSN-laadun sekä vinouman, klikkiotsikoinnin ja polarisaation puuttumisen.
- Gemini 3.1 Flash Lite20
- GPT-5.4 Mini34
- Mistral Small30
Näytetty luku on raadin (3 kielimallia) antamien pisteiden keskiarvo.
Vinoumapisteet 0–100: matala on neutraalia, korkea voimakkaasti vinoutunutta.
- Gemini 3.1 Flash Lite90
- GPT-5.4 Mini84
- Mistral Small90
Näytetty luku on raadin (3 kielimallia) antamien pisteiden keskiarvo.
JSN-laatu 0–100: kuinka hyvin artikkeli noudattaa Journalistin Ohjeita.
Artikkeli nostaa esiin poliittisen keskustelukulttuurin kärjistymisen ja sen vaikutukset toimittajiin. Vaikka kansanedustaja ja puoliso pahoittelevat tapahtunutta, lukijalle välittyy kuva vakavasta rajanylityksestä, jossa henkilökohtaiset tragediat ja perättömät syytökset on valjastettu poliittisen ärsytyksen välineiksi.
Tarkista tiedot alkuperäisestä lähteestä.
Kirjaudu sisään käyttääksesi tätä ominaisuutta.
Tämä on premium-ominaisuus. Osta krediittejä profiilisivulta.
ProfiilisivuArtikkeli on pääosin neutraali raportti, mutta se asettuu selkeästi median puolelle tuomitessaan häirinnän. Tämä on kuitenkin perusteltua journalistisen etiikan ja julkisen keskustelun rajojen puitteissa.
Artikkeli käsittelee vallankäyttöä ja häirintää, mikä on journalistinen perustehtävä. Ideologista suuntaa ei välity, vaan kyseessä on yleinen keskustelu käytöstavoista.
Korostetut näkökulmat Näkökulmat joita artikkeli painottaa suhteessa muihin
- Median ja päätoimittajien näkökulma häirinnän vakavuudesta.
Kritisoidut tahot
Tekoäly lukee artikkelin ja hakee vertailutietoa. Tämä kestää yleensä 10–20 sekuntia.
Miten juttu suhteutuu todellisuuteen: onko luku iso vai tavanomainen, onko tämä poikkeus vai jatkuvaa, millä keinoilla lukijaa ohjataan — ja mitä jutussa jää kertomatta.
Tarkemmat havainnot
1 Mitä jätettiin kertomatta
- Tausta Laajempi yhteiskunnallinen taustoitus poliittisen häirinnän yleistymisestä voisi syventää aihetta. — Lukija saisi paremman kuvan siitä, onko kyseessä yksittäistapaus vai laajempi ilmiö.
2 Tunnevetoaminen ja tekniikat
Havaitut tekniikat Tunnistetut journalistiset tekniikat joilla artikkeli painottaa tiettyjä näkökulmia
Tunnevetoaminen Artikkelin tunnevetoamisen keinot ja tunnetekniikat
Artikkeli välittää päätoimittajan paheksunnan solvauksia kohtaan.
Huoli poliittisen keskustelun repivästä luonteesta.
Solvausten toistaminen (sarjahukuttaja, pedofiili) luo voimakkaan tunnereaktion.
Poliitikon puolison ja median välinen konflikti on jutun keskiössä.
Tunnevetoaminen on perusteltua, koska artikkeli käsittelee vakavia henkilökohtaisia loukkauksia ja niiden vaikutusta toimittajiin.
3 Otsikkoanalyysi ja kärjistys
Otsikkoanalyysi Otsikon kohta-kohdalta tarkastelu: vastaako sisaltoa, klikkihoukutus, sananvalintojen lataus. Otsikolla on suuri vaikutus — moni lukija ei pääse sisältöön asti.
Otsikko vastaa artikkelin sisältöä tarkasti.
- Gemini 3.1 Flash Lite25
- GPT-5.4 Mini22
- Mistral Small40
Näytetty luku on raadin (3 kielimallia) antamien pisteiden keskiarvo.
Otsikko on informatiivinen ja tiivistää uutisen ytimen, mutta käyttää tunteisiin vetoavaa kieltä.
Otsikko raportoi tapahtuman ja pahoittelun neutraalisti, vaikka aihe on latautunut.
- Gemini 3.1 Flash Lite15
- GPT-5.4 Mini28
- Mistral Small25
Näytetty luku on raadin (3 kielimallia) antamien pisteiden keskiarvo.
Artikkeli raportoi polarisoituneesta keskustelusta, mutta ei itse polarisoi. Sitaatti: 'Mitä repivämmäksi se menee, myös lieveilmiöt ovat valitettavasti aiempaa repivämpiä.'
- Gemini 3.1 Flash Lite5
- GPT-5.4 Mini4
- Mistral Small10
Näytetty luku on raadin (3 kielimallia) antamien pisteiden keskiarvo.
Ei populistista rakennetta; artikkeli käsittelee yksittäistapausta asiallisesti.
4 Kuultiinko kohdetta
Mainittu, ei kuultu JSN 21-22: kielteisen julkisuuden kohteelle on annettava mahdollisuus vastata samanaikaisesti. Mittaa onko nimettya kritiikin tai puolustuksen kohdetta kuultu artikkelissa. — Minna-Liisa Mathalt on mainittu kohteena, mutta hän ei halunnut kommentoida asiaa.
5 JSN-arvio
JSN-arvio Arvio Journalistin ohjeiden (JSN) noudattamisesta
Vahvuudet
- JO 11: Mielipiteet ja faktat on erotettu toisistaan.
- JO 7: Lähteet on tarkistettu ja osapuolia on kuultu.
Heikkoudet
- JO 21: Häirinnän kohde ei ole päässyt ääneen, vaikka se on ymmärrettävää tragedian vuoksi.
6 Omaperäisyys
Aihe on uutisoitu laajasti muissakin medioissa, mutta Yle tarjoaa taustoittavaa tietoa.
7 Rivien välistä
Artikkeli nostaa esiin poliittisen keskustelukulttuurin kärjistymisen ja sen vaikutukset toimittajiin. Vaikka kansanedustaja ja puoliso pahoittelevat tapahtunutta, lukijalle välittyy kuva vakavasta rajanylityksestä, jossa henkilökohtaiset tragediat ja perättömät syytökset on valjastettu poliittisen ärsytyksen välineiksi.
Herää kysymys, onko Ylen päätös julkaista Ari Reijosen nimi ja yksityiskohtaiset solvaukset perusteltua julkisen edun nimissä vai toimiiko se samalla tavalla huomiota hakevana elementtinä, jota artikkeli itse kritisoi.
Tämä on tekoälyn tulkintaa, ei mitattua dataa.
8 Ketkä saavat äänen
Julkinen rooli
Muut äänet
Henkilöt jotka saavat jutussa äänen ilman että heidän asemaansa kerrotaan.
Haluatko analysoida toisen uutisen?
analysoi.media tarkistaa uutisten kehystyksen ja vinouman tekoalylla. Ala anna tunteiden ohjata uutislukemistasi.
Kokeile itse →