Analysoi Mediat Aiheet Koosta Päivän otos Palaute
← Etusivu

Analyysi artikkelista: Ukrainan sota | Venäjällä roihuaa, rintama junnaa ja Krimillä loppui bensa, saiko Ukraina yliotteen?

Helsingin Sanomat Uutinen 7.6.2026
Pisteet
47
Versio 2.0 Composite-pisteet 0-100 yhdistää kuusi osamittaria (sisältö, omaperäisyys, JSN, vinouma, klikkikalu, polarisaatio) painokertoimilla. Versio 2.0, laskenta palvelimella.
Vinouma
65
Vinoumapisteet 0-100. 0 = neutraali, 100 = voimakkaasti vinoutunut. Mittaa puolueellisuutta, yksipuolisuutta ja tunnevetoamista. Paywall-rajatuista artikkeleista jätetään tyhjäksi.
JSN-laatu
50
Journalistin Ohjeiden noudattaminen 0-100. Arvioi artikkelin journalistista laatua JSN:n ohjeiston perusteella.
Tunnelma ja kehystys Tunnelma Epäluottamus Kehystys Keskusta Tunnelma: tekoälyn arvio artikkelin tunnesävystä — millaisia tunteita artikkeli herättää, ei artikkelin aihetta. Kehystys: artikkelin näkökulmapainotus poliittisella akselilla. Ei tarkoita puoluekannatusta.

Artikkeli rakentaa kuvaa Venäjästä epäonnistuneena hyökkääjänä, jonka sotilaallinen ja logistinen kyky on murenemassa. Lukijalle välittyy vaikutelma Ukrainan aloitteellisuudesta ja Venäjän hallinnon vaikeuksista, vaikka artikkelin rajattu pituus ei mahdollista laajempaa kontekstualisointia sodan kokonaistilanteesta.

Uutinen Helsingin Sanomat HS-tilaajille Heikki Aittokoski , Artem Vorobjov · 7.6.2026 Lue alkuperäinen artikkeli ↗

Tarkista tiedot alkuperäisestä lähteestä.

Artikkelin nakokulma: kansainvälinen

Artikkeli tarkastelee sotaa strategisesta ja tiedustelullisesta näkökulmasta.

Maksumuurin takana — analyysi voi olla puutteellinen
65
/100
Kohtalainen vinouma
Vinoumapisteet (0-100)

Artikkeli on yksipuolinen ja käyttää latautunutta kieltä. Lähteistys on länsimaisesta tiedustelusta, eikä Venäjän näkökulmaa tai sodan laajempaa tasapainotettua tilannekuvaa esitetä.

Poliittinen kehystys Keskusta

Vaikka artikkeli on sävyltään Ukrainaa tukeva, se heijastaa Suomen valtavirran ulkopoliittista linjaa, eikä sitä voi suoraan sijoittaa vasemmisto-oikeisto-akselille.

Korostetut näkökulmat Näkökulmat joita artikkeli painottaa suhteessa muihin

  • Ukrainan sotilaallinen aloite
  • Venäjän sotilaallinen epäonnistuminen

Kritisoidut tahot

Tarkemmat havainnot

1 Mitä jätettiin kertomatta 1 kohtaa jätetty kertomatta
  • Vastakkainen näkökulma Venäjän näkökulma tai sodan laajemmat haasteet Ukrainan kannalta puuttuvat. — Lukija saa yksipuolisen kuvan sodan tilanteesta.
2 Tunnevetoaminen ja tekniikat 3 tekniikkaa, 3 tunnevetoamista

Havaitut tekniikat Tunnistetut journalistiset tekniikat joilla artikkeli painottaa tiettyjä näkökulmia

Kehystäminen Latautunut kieli Valikoiva lähteiden käyttö

Tunnevetoaminen Artikkelin tunnevetoamisen keinot ja tunnetekniikat

Epäluottamus
Epäluottamus

Venäjän sotilaallisen kyvyn kyseenalaistaminen.

Latautunut kieli

Sanojen kuten 'roihuaa' ja 'junnaa' käyttö luo negatiivista mielikuvaa Venäjästä.

Konflikti- tai kriisikehys

Sota esitetään jatkuvana epäonnistumisena Venäjälle.

Tunnevetoaminen on tyypillistä sotaa käsittelevälle uutisoinnille, mutta tässä tapauksessa se on vahvasti Ukrainan näkökulmaa korostavaa.

3 Otsikkoanalyysi ja kärjistys Tarkka, klikki 40/100, kärjistys 50

Otsikkoanalyysi Otsikon kohta-kohdalta tarkastelu: vastaako sisaltoa, klikkihoukutus, sananvalintojen lataus. Otsikolla on suuri vaikutus — moni lukija ei pääse sisältöön asti.

Otsikko vs. sisältö: Tarkka

Otsikko ja ingressi vastaavat artikkelin sisältöä.

Klikkihoukutus: 40/100

Otsikko käyttää kysymysmuotoa ja dramatisoivia ilmauksia lukijan houkuttelemiseksi.

Otsikon lataus: Latautunut

Otsikko käyttää latautuneita ilmauksia kuten 'roihuaa' ja 'junnaa' kuvaamaan Venäjän tilannetta.

Kärjistys: 50/100

Artikkeli asettaa Venäjän ja Ukrainan vastakkain selkeästi me-vs-ne-asetelmassa.

Populismi: 30/100

Artikkeli ei ole populistinen, mutta käyttää vahvaa vastakkainasettelua.

4 Kuultiinko kohdetta Ei kuultu

Ei kuultu JSN 21-22: kielteisen julkisuuden kohteelle on annettava mahdollisuus vastata samanaikaisesti. Mittaa onko nimettya kritiikin tai puolustuksen kohdetta kuultu artikkelissa. — Venäjän hallintoa ei ole kuultu, mikä on sodan kontekstissa tyypillistä, mutta heikentää uutisen tasapainoisuutta.

5 JSN-arvio 50/100 · 2 vahvuutta, 2 heikkoutta

JSN-arvio Arvio Journalistin ohjeiden (JSN) noudattamisesta

50
/100 JSN-vaatimustenmukaisuus
Kohtalainen

Journalistin ohjeet →

Vahvuudet

  • JO 7: Tiedot perustuvat tiedusteluarvioon.
  • JO 10: Lähde mainittu.

Heikkoudet

  • JO 21: Venäjän näkökulma tai vastapaino puuttuu.
  • JO 11: Toimittajan kanta sekoittuu uutiseen latautuneen kielen kautta.
6 Omaperäisyys 50/100
50/100 Kuinka paljon artikkeli tuo uutta sisältöä ja omaa analyysiä

Artikkeli toistaa yleisiä uutisotsikoita sodan tilanteesta.

7 Rivien välistä 5 rakenteista havaintoa
Kenen etua ajaa? Kehystys palvelee Ukrainan sotilaallista narratiivia, jossa Venäjän kykyä jatkaa sotaa kyseenalaistetaan ja Ukrainan iskut esitetään strategisesti merkittävinä.
Mikä esitetään itsestäänselvyytenä Artikkeli olettaa, että Venäjän hyökkäyssota on epäonnistumassa ja että Ukrainan drooni-iskut ovat merkittävä käännekohta. ”Ukraina on ottanut aloitteen sodassa iskemällä syvälle Venäjän selustaan drooneilla.”
Kuka toimii, kenen vastuu häivytetään Venäjän tappiot esitetään passiivisena tilana, kun taas Ukrainan toimijuus korostuu aktiivisena aloitteen ottajana. ”Venäjä on menettänyt yli 1 200 sotilasta päivässä eikä pysty korvaamaan tappioitaan uusilla värväyksillä.”
Kuka saa äänen Artikkeli nojaa Viron tiedustelupäällikön arvioon, mikä antaa uutiselle vahvan länsimaisen tiedustelunäkökulman. ”Viron tiedustelupäällikkö, eversti Ants Kiviselg kertoo Venäjän vallanneen toukokuussa vain 14 neliökilometrin alueen.”
Tunnelma Epäluottamus

Artikkeli rakentaa kuvaa Venäjästä epäonnistuneena hyökkääjänä, jonka sotilaallinen ja logistinen kyky on murenemassa. Lukijalle välittyy vaikutelma Ukrainan aloitteellisuudesta ja Venäjän hallinnon vaikeuksista, vaikka artikkelin rajattu pituus ei mahdollista laajempaa kontekstualisointia sodan kokonaistilanteesta.

Tekoälyn vapaa havainto

Artikkelin sävy on poikkeuksellisen latautunut uutiseksi, mikä viittaa siihen, että se on kirjoitettu korostamaan Ukrainan menestystä Venäjän vaikeuksien kustannuksella.

Tämä on tekoälyn tulkintaa, ei mitattua dataa.

8 Propaganda ja pilkka 1 propagandatekniikkaa

Propaganda-analyysi IFCNin ja mediatutkimuksen tunnistamat vaikuttamiskeinot

Latautunut kieli Kohtalainen

Kuvailut Venäjän tilanteesta ovat vahvasti negatiivisia.

9 Tilastokytkos 75/100, 2 tilastoaihetta
75/100 Tekoäly tunnistaa missä artikkeli hyötyisi virallisten tilastojen ristiintarkistamisesta. Korkea pistemäärä = virallinen data toisi tärkeää kontekstia.

Artikkeli esittää tarkkoja lukuja tappioista ja vallatuista alueista, jotka vaatisivat ristiintarkistusta.

Hyödylliset tilastoaiheet

  • Ukrainan sodan tappiot
  • rintamalinjojen muutokset

Suositellut lähteet

  • ISW
  • UK Ministry of Defence
Aiheet ja lähteet ovat tekoälyn ehdotuksia. Linkitys virallisten datojen pariin tulossa.
10 Ketkä saavat äänen Avaa nähdäksesi ketkä saavat jutussa äänen
Katso miten Helsingin Sanomat kehystaa muita uutisia → Katso aiheen Ulkomaat laajempi kuva → Katso kirjoittajan Heikki Aittokoski muut analyysit →
Ulkomaat Vladimir Putin Venäjä Ukraina Ants Kiviselg
Lähteen asiasanat — median oma luokitus
  • Kirjeenvaihtajat

Tiedot tästä analyysistä

Ukraina on ottanut aloitteen sodassa [...94 sanaa...] sotateollisuuden kohteita harva se yö.

Sisältö haettu
7.6.2026

Haluatko analysoida toisen uutisen?

analysoi.media tarkistaa uutisten kehystyksen ja vinouman tekoalylla. Ala anna tunteiden ohjata uutislukemistasi.

Kokeile itse →