← Etusivu

Analyysi artikkelista: Maarit Savolainen kuuli lauantaina paloautojen ääniä ja odotti yli tunnin evakuointia: ”Oli todella pelottavaa”

Yle Uutinen 24.5.2026
Pisteet
71
Versio 2.0 Composite-pisteet 0-100 yhdistää kuusi osamittaria (sisältö, omaperäisyys, JSN, vinouma, klikkikalu, polarisaatio) painokertoimilla. Versio 2.0, laskenta palvelimella.
Vinouma
25
Vinoumapisteet 0-100. 0 = neutraali, 100 = voimakkaasti vinoutunut. Mittaa puolueellisuutta, yksipuolisuutta ja tunnevetoamista. Paywall-rajatuista artikkeleista jätetään tyhjäksi.
JSN-laatu
70
Journalistin Ohjeiden noudattaminen 0-100. Arvioi artikkelin journalistista laatua JSN:n ohjeiston perusteella.
Tunnelma ja kehystys Tunnelma Huoli, Suru / myötätunto Kehystys Keskusta Tunnelma: tekoälyn arvio artikkelin tunnesävystä — millaisia tunteita artikkeli herättää, ei artikkelin aihetta. Kehystys: artikkelin näkökulmapainotus poliittisella akselilla. Ei tarkoita puoluekannatusta.

Artikkeli välittää asukkaan kokemuksen tulipalosta ja evakuoinnin viipymisestä. Lukijalle välittyy inhimillinen hätä ja epävarmuus tilanteessa, jossa viranomaisohjeistus ja todellinen avun saapuminen koetaan pitkäkestoisena odotuksena.

Tarkista tiedot alkuperäisestä lähteestä.

Artikkelin nakokulma: inhimillinen

Artikkeli keskittyy yksilön kokemukseen onnettomuudesta.

25
/100
Vähäinen vinouma
Vinoumapisteet (0-100)

Artikkeli on sävyltään neutraali, mutta painottuu vahvasti yhden asukkaan subjektiiviseen kokemukseen. Viranomaisten toiminnan arviointi jää asukkaan kokemuksen varaan ilman vastapainoa.

Poliittinen kehystys Keskusta

Artikkeli on uutismainen raportti onnettomuudesta, eikä siinä ole poliittista latausta.

Korostetut näkökulmat Näkökulmat joita artikkeli painottaa suhteessa muihin

  • Asukkaan kokemus avun saapumisen hitaudesta.

Tarkemmat havainnot

1 Mitä jätettiin kertomatta 1 kohtaa jätetty kertomatta
  • Tausta Pelastuslaitoksen näkökulma evakuointiprosessiin ja sen kestoon puuttuu. — Lukija ei saa selvyyttä siihen, oliko tunnin odotusaika normaali vai poikkeuksellinen toimenpide.
2 Tunnevetoaminen ja tekniikat 1 tekniikkaa, 4 tunnevetoamista

Havaitut tekniikat Tunnistetut journalistiset tekniikat joilla artikkeli painottaa tiettyjä näkökulmia

Kehystäminen

Tunnevetoaminen Artikkelin tunnevetoamisen keinot ja tunnetekniikat

Huoli Suru / myötätunto
Huoli

Asukkaan kokema pelko ja epävarmuus tulipalon aikana.

Suru / myötätunto

Myötätunto onnettomuuden kokenutta kohtaan.

Tunteellinen sitaatti

Asukkaan suorat lainaukset korostavat pelon tunnetta.

Tunnelman / paikan päältä -kuvaus

Savuun ja odotukseen liittyvä kuvaus luo dramatiikkaa.

Tunteisiin vetoaminen on luontevaa onnettomuusraportoinnissa, jossa kuvataan asianosaisen kokemusta.

3 Otsikkoanalyysi ja kärjistys Tarkka, klikki 20/100

Otsikkoanalyysi Otsikon kohta-kohdalta tarkastelu: vastaako sisaltoa, klikkihoukutus, sananvalintojen lataus. Otsikolla on suuri vaikutus — moni lukija ei pääse sisältöön asti.

Otsikko vs. sisältö: Tarkka

Otsikko vastaa artikkelin sisältöä.

Klikkihoukutus: 20/100

Otsikko on informatiivinen mutta korostaa yksilön kokemaa pelkoa ja odotusta: ”Maarit Savolainen kuuli lauantaina paloautojen ääniä ja odotti yli tunnin evakuointia: ”Oli todella pelottavaa””

Otsikon lataus: Neutraali

Otsikko on neutraali ja kuvaileva.

Kärjistys: 0/100

Artikkelissa ei ole vastakkainasettelua.

Populismi: 0/100

Artikkeli ei sisällä populistisia rakenteita.

4 Kuultiinko kohdetta Ei kuultu

Ei kuultu JSN 21-22: kielteisen julkisuuden kohteelle on annettava mahdollisuus vastata samanaikaisesti. Mittaa onko nimettya kritiikin tai puolustuksen kohdetta kuultu artikkelissa. — Pelastuslaitosta ei ole kuultu evakuoinnin kestosta, vaikka se on artikkelin keskeinen väite.

5 JSN-arvio 70/100 · 3 vahvuutta, 2 heikkoutta

JSN-arvio Arvio Journalistin ohjeiden (JSN) noudattamisesta

70
/100 JSN-vaatimustenmukaisuus
Hyvä

Journalistin ohjeet →

Vahvuudet

  • JO 11: Mielipiteet ja faktat erotettu.
  • JO 7: Tapahtumien kuvaus perustuu haastatteluun.
  • JO 11: Asukkaan kokemus on selvästi erotettu faktuaalisesta kuvauksesta.

Heikkoudet

  • JO 21: Pelastuslaitoksen näkökulma evakuoinnin kestoon puuttuu.
  • JO 21: Samanaikainen kuuleminen puuttuu, sillä viranomaisilta ei ole kysytty evakuoinnin kestosta.
6 Omaperäisyys 50/100
50/100 Kuinka paljon artikkeli tuo uutta sisältöä ja omaa analyysiä

Tavanomainen onnettomuusraportti, joka perustuu yhden henkilön haastatteluun.

7 Rivien välistä 1 rakenteista havaintoa
Kuka saa äänen Artikkeli rakentuu lähes kokonaan asukkaan subjektiivisen kokemuksen varaan, viranomaisnäkökulma puuttuu. ”Savolainen kertoo odottaneensa avun saapumista noin tunnin ja 20 minuuttia.”
Tunnelma Huoli, Suru / myötätunto

Artikkeli välittää asukkaan kokemuksen tulipalosta ja evakuoinnin viipymisestä. Lukijalle välittyy inhimillinen hätä ja epävarmuus tilanteessa, jossa viranomaisohjeistus ja todellinen avun saapuminen koetaan pitkäkestoisena odotuksena.

8 Ketkä saavat äänen Avaa nähdäksesi ketkä saavat jutussa äänen
Katso miten Yle kehystaa muita uutisia Katso aiheen Maarit Savolainen laajempi kuva Katso kirjoittajan Johannes Blom muut analyysit
Lähteen asiasanat — median oma luokitus
  • onnettomuudet
  • asunnot
  • tulipalot
  • asuminen
  • pelastustoimi
  • kotimaa
  • Uusimaa

Tiedot tästä analyysistä

Kalasatamassa palaneen talon asukas odotti [...256 sanaa...] ajankohta ei ole toistaiseksi varmistunut.

Sisältö haettu
25.5.2026

Haluatko analysoida toisen uutisen?

analysoi.media tarkistaa uutisten kehystyksen ja vinouman tekoalylla. Ala anna tunteiden ohjata uutislukemistasi.

Kokeile itse →