Analysoi Mediat Aiheet Politiikka Koosta Päivän otos Palaute
← Etusivu

Analyysi artikkelista: Terveyskeskukset | Tuore tutkimus kehuu Helsingin Kalasataman jättikeskusta

Helsingin Sanomat Uutinen 25.8.2026
Pisteet
79
Versio 2.0 Laskettu raadin pisteistä

Composite-pistemäärä lasketaan tuomariraadin (3 kielimallia) antamista osapisteistä painotetulla kaavalla. Versio 2.0.

Yhdistää sisällön, omaperäisyyden, JSN-laadun sekä vinouman, klikkiotsikoinnin ja polarisaation puuttumisen.
Vinouma
20
  • Gemini 3.1 Flash Lite20
  • GPT-5.6 Luna20
  • Mistral Small20

Näytetty luku on raadin (3 kielimallia) antamien pisteiden mediaani — keskimmäinen annetuista pisteistä, ei keskiarvo.

Vinoumapisteet 0–100: matala on neutraalia, korkea voimakkaasti vinoutunutta.
JSN-laatu
78
  • Gemini 3.1 Flash Lite80
  • GPT-5.6 Luna78
  • Mistral Small75

Näytetty luku on raadin (3 kielimallia) antamien pisteiden mediaani — keskimmäinen annetuista pisteistä, ei keskiarvo.

JSN-laatu 0–100: kuinka hyvin artikkeli noudattaa Journalistin Ohjeita.
Tunnelma ja kehystys Tunnelma Realismi Kehystys Keskusta Tunnelma: tekoälyn arvio artikkelin tunnesävystä — millaisia tunteita artikkeli herättää, ei artikkelin aihetta. Kehystys: artikkelin näkökulmapainotus poliittisella akselilla. Ei tarkoita puoluekannatusta.

Artikkeli normalisoi suurten sote-keskusten rakentamisen ja keskittämisen välttämättömänä kehityskulkuna. Lukijalle välittyy kuva, että vaikka käytännön ongelmia on, malli on toimiva, kunhan ammattilaiset tekevät tarpeeksi yhteistyötä.

Uutinen Helsingin Sanomat Maija Aalto · 25.8.2026 Lue alkuperäinen artikkeli ↗

Tarkista tiedot alkuperäisestä lähteestä.

Artikkelin nakokulma: asiantuntija

Artikkeli nojaa vahvasti tutkijan tekemään laadulliseen tutkimukseen.

20
/100
Vähäinen vinouma
Vinoumapisteet (0-100)

Artikkeli on pääosin neutraali ja raportoiva. Vinouma on lievä, sillä se keskittyy vahvasti tutkijan näkökulmaan ja jättää poliittisen keskustelun keskittämisestä taka-alalle.

Poliittinen kehystys Keskusta

Artikkeli raportoi tutkimustuloksia ilman selkeää ideologista agendaa. Se tuo esiin sekä onnistumisia että epäkohtia, mikä viittaa pyrkimykseen tasapainoiseen tiedonvälitykseen.

Korostetut näkökulmat Näkökulmat joita artikkeli painottaa suhteessa muihin

  • Palveluiden keskittämisen onnistumisen mahdollisuudet
  • Ammattilaisten välinen yhteistyö
Todellisuustarkistus

Tarkemmat havainnot

1 Mitä jätettiin kertomatta 1 kohtaa jätetty kertomatta
  • Tausta Keskittämisen poliittiset ja taloudelliset perusteet jäävät pintapuolisiksi. — Lukija ei saa kokonaiskuvaa siitä, miksi keskittäminen on valittu malli.
2 Tunnevetoaminen ja tekniikat 2 tekniikkaa, 2 tunnevetoamista

Havaitut tekniikat Tunnistetut journalistiset tekniikat joilla artikkeli painottaa tiettyjä näkökulmia

Kehystäminen Valikoiva lähteiden käyttö

Tunnevetoaminen Artikkelin tunnevetoamisen keinot ja tunnetekniikat

Realismi
Realismi

Artikkeli käsittelee palveluiden kehittämistä käytännönläheisesti.

Anekdootti / henkilökohtainen tarina

Haastateltujen asiakkaiden kokemuksia käytetään havainnollistamaan palvelun toimivuutta.

Tunnevetoaminen on vähäistä ja perusteltua tutkimusaineiston esittelyssä.

3 Otsikkoanalyysi ja kärjistys Tarkka, klikki 15/100, kärjistys 10

Otsikkoanalyysi Otsikon kohta-kohdalta tarkastelu: vastaako sisaltoa, klikkihoukutus, sananvalintojen lataus. Otsikolla on suuri vaikutus — moni lukija ei pääse sisältöön asti.

Otsikko vs. sisältö: Tarkka

Otsikko vastaa hyvin leipätekstin sisältöä.

Klikkihoukutus: 15/100
  • Gemini 3.1 Flash Lite15
  • GPT-5.6 Luna15
  • Mistral Small30

Näytetty luku on raadin (3 kielimallia) antamien pisteiden mediaani — keskimmäinen annetuista pisteistä, ei keskiarvo.

Otsikko on informatiivinen, mutta käyttää hieman kehuvia sanoja.

Otsikon lataus: Neutraali

Otsikko on asiallinen ja kuvaa jutun aiheen.

Kärjistys: 10/100
  • Gemini 3.1 Flash Lite5
  • GPT-5.6 Luna10
  • Mistral Small10

Näytetty luku on raadin (3 kielimallia) antamien pisteiden mediaani — keskimmäinen annetuista pisteistä, ei keskiarvo.

Artikkeli ei rakenna vastakkainasettelua, vaan pyrkii analyyttiseen otteeseen.

Populismi: 0/100
  • Gemini 3.1 Flash Lite0
  • GPT-5.6 Luna2
  • Mistral Small0

Näytetty luku on raadin (3 kielimallia) antamien pisteiden mediaani — keskimmäinen annetuista pisteistä, ei keskiarvo.

Ei populistisia piirteitä.

4 Kuultiinko kohdetta Ei sovellu

Ei sovellu JSN 21-22: kielteisen julkisuuden kohteelle on annettava mahdollisuus vastata samanaikaisesti. Mittaa onko nimettya kritiikin tai puolustuksen kohdetta kuultu artikkelissa. — Artikkeli on tutkimusraportti, ei kritiikkiä kohdistava juttu.

5 JSN-arvio 78/100 · 2 vahvuutta, 1 heikkoutta

JSN-arvio Arvio Journalistin ohjeiden (JSN) noudattamisesta

78
/100 JSN-vaatimustenmukaisuus
Hyvä

Journalistin ohjeet →

Vahvuudet

  • JO 11: Mielipiteet ja tutkimustulokset on erotettu toisistaan selkeästi.
  • JO 7: Pyrkimys totuudenmukaiseen tiedonvälitykseen tutkimuksen pohjalta.

Heikkoudet

  • JO 21: Samanaikainen kuuleminen puuttuu, sillä artikkelissa ei haastatella kaupungin päättäjiä tai keskittämisen kriitikoita.
6 Omaperäisyys 60/100
60/100 Kuinka paljon artikkeli tuo uutta sisältöä ja omaa analyysiä

Artikkeli perustuu tuoreeseen väitöskirjaan, mikä antaa sille uutisarvoa.

7 Rivien välistä 6 rakenteista havaintoa
Kenen etua ajaa? Kehystys palvelee Helsingin kaupungin sote-palveluiden kehittäjiä ja hallintoa: mallia esitellään mahdollisena onnistumisena, vaikka kriittisiä huomioita onkin mukana.
Pelissä Palveluiden keskittäminen vs. lähipalveluiden säilyttäminen. Juttu käsittelee pääosin keskittämisen onnistumista, sivuuttaen keskittämisen vastustajien argumentit.
Mikä esitetään itsestäänselvyytenä Artikkeli olettaa, että palveluiden keskittäminen jättikeskuksiin on kaupungin strateginen tavoite, jota ei kyseenalaisteta. ”Helsinki päätti jo viime vuosikymmenellä koota sosiaali- ja terveyspalvelunsa Kalasataman kaltaisiin jättikeskuksiin.”
Kuka toimii, kenen vastuu häivytetään Poliittisten päätösten tekijät jäävät taustalle, kun keskittämistä kuvataan passiivisesti tai yleisenä kehityksenä. ”Muuallakin Suomessa on keskitetty palveluja, varsinkin kun on pitänyt säästää.”
Kuka saa äänen Tutkija Kaisa Pasanen on jutun ainoa asiantuntijaääni, mikä antaa tutkimukselle vahvan painoarvon. ”sanoo tutkija Kaisa Pasanen.”
Tunnelma Realismi

Artikkeli normalisoi suurten sote-keskusten rakentamisen ja keskittämisen välttämättömänä kehityskulkuna. Lukijalle välittyy kuva, että vaikka käytännön ongelmia on, malli on toimiva, kunhan ammattilaiset tekevät tarpeeksi yhteistyötä.

Tekoälyn vapaa havainto

Herää kysymys, miksi artikkelissa ei haastateltu ketään kriittistä ääntä tai kaupungin päätöksentekijää, joka voisi avata keskittämisen taloudellisia tai poliittisia perusteita laajemmin.

Tämä on tekoälyn tulkintaa, ei mitattua dataa.

8 Ketkä saavat äänen Avaa nähdäksesi ketkä saavat jutussa äänen
Katso miten Helsingin Sanomat kehystaa muita uutisia → Katso aiheen terveys laajempi kuva → Katso kirjoittajan Maija Aalto muut analyysit →
terveys politiikka Kaisa Pasanen Kalasatama Helsingin yliopisto Helsinki
Lähteen asiasanat — median oma luokitus
  • Helsinki

Tiedot tästä analyysistä

Pelkkä eri alojen ammattilaisten kasaaminen [...449 sanaa...] kuin aiemmat palvelut”, Pasanen sanoo.

Sisältö haettu
2.9.2026

Haluatko analysoida toisen uutisen?

analysoi.media tarkistaa uutisten kehystyksen ja vinouman tekoalylla. Ala anna tunteiden ohjata uutislukemistasi.

Kokeile itse →