Analyysi artikkelista: Tappajahelle kurittaa Eurooppaa: Eläinkatastrofi iski Ranskaan
Composite-pistemäärä lasketaan tuomariraadin (3 kielimallia) antamista osapisteistä painotetulla kaavalla. Versio 2.0.
Yhdistää sisällön, omaperäisyyden, JSN-laadun sekä vinouman, klikkiotsikoinnin ja polarisaation puuttumisen.
- Gemini 3.1 Flash Lite35
- GPT-5.4 Mini58
- Mistral Small30
Näytetty luku on raadin (3 kielimallia) antamien pisteiden keskiarvo.
Vinoumapisteet 0–100: matala on neutraalia, korkea voimakkaasti vinoutunutta.
- Gemini 3.1 Flash Lite80
- GPT-5.4 Mini72
- Mistral Small85
Näytetty luku on raadin (3 kielimallia) antamien pisteiden keskiarvo.
JSN-laatu 0–100: kuinka hyvin artikkeli noudattaa Journalistin Ohjeita.
Artikkeli käyttää dramaattista kieltä ja korostaa helleaallon tuhoisia seurauksia sekä ihmisille että eläimille. Lukijalle välittyy kuva poikkeuksellisesta ja vaarallisesta ilmiöstä, jonka taustalla on ilmastonmuutoksen kiihtyvä vaikutus Euroopassa.
Tarkista tiedot alkuperäisestä lähteestä.
Kirjaudu sisään käyttääksesi tätä ominaisuutta.
Tämä on premium-ominaisuus. Osta krediittejä profiilisivulta.
ProfiilisivuArtikkeli on sävyltään dramaattinen, mutta faktapohjainen. Vinouma syntyy ensisijaisesti sanavalinnoista ja ilmiön kehystämisestä katastrofina, mikä on tyypillistä uutisoinnille, joka käsittelee ilmastonmuutoksen seurauksia.
Artikkeli käsittelee sääilmiötä ja ilmastonmuutosta tieteellisten ja virallisten lähteiden kautta. Vaikka kieli on dramaattista, se ei asetu poliittisesti kummallekaan puolelle, vaan raportoi ympäristöilmiöstä.
Korostetut näkökulmat Näkökulmat joita artikkeli painottaa suhteessa muihin
- Ilmastonmuutoksen kiihtyvä vaikutus
- Helleaallon poikkeuksellisuus ja tuhoisuus
Tekoäly lukee artikkelin ja hakee vertailutietoa. Tämä kestää yleensä 10–20 sekuntia.
Miten juttu suhteutuu todellisuuteen: onko luku iso vai tavanomainen, onko tämä poikkeus vai jatkuvaa, millä keinoilla lukijaa ohjataan — ja mitä jutussa jää kertomatta.
Tarkemmat havainnot
1 Mitä jätettiin kertomatta
- Tausta Artikkeli ei käsittele aiempia vastaavia helleaaltoja historiallisessa perspektiivissä. — Lukija ei saa vertailukohtaa sille, onko kyseessä täysin poikkeuksellinen ilmiö vai osa laajempaa vaihtelua.
2 Tunnevetoaminen ja tekniikat
Havaitut tekniikat Tunnistetut journalistiset tekniikat joilla artikkeli painottaa tiettyjä näkökulmia
Tunnevetoaminen Artikkelin tunnevetoamisen keinot ja tunnetekniikat
Huoli helleaallon aiheuttamista ihmishenkien menetyksistä ja eläinten kärsimyksestä.
Pelko ilmastonmuutoksen kiihtyvistä ja vaarallisista seurauksista.
Sanat kuten 'tappajahelle' ja 'katastrofi' luovat uhkaavan tunnelman.
Helleaallon vaikutusten korostaminen 'jopa sadoilla tuhansilla' kuolleilla kanoilla.
Tunnevetoaminen on osittain perusteltua, koska kyseessä on vakava sääilmiö, mutta otsikoinnin dramatisointi ylittää perinteisen uutisraportoinnin rajan.
3 Otsikkoanalyysi ja kärjistys
Otsikkoanalyysi Otsikon kohta-kohdalta tarkastelu: vastaako sisaltoa, klikkihoukutus, sananvalintojen lataus. Otsikolla on suuri vaikutus — moni lukija ei pääse sisältöön asti.
Otsikko vastaa sisällön faktoja, vaikka käyttääkin dramaattista kieltä.
- Gemini 3.1 Flash Lite65
- GPT-5.4 Mini86
- Mistral Small85
Näytetty luku on raadin (3 kielimallia) antamien pisteiden keskiarvo.
Otsikko käyttää dramaattista kieltä 'Tappajahelle' ja 'Eläinkatastrofi' herättääkseen lukijan huomion.
Otsikko sisältää latautuneita sanoja kuten 'Tappajahelle' ja 'Eläinkatastrofi', jotka dramatisoivat uutista.
- Gemini 3.1 Flash Lite15
- GPT-5.4 Mini18
- Mistral Small20
Näytetty luku on raadin (3 kielimallia) antamien pisteiden keskiarvo.
Artikkeli ei sisällä vastakkainasettelua, vaan raportoi ilmiöstä.
- Gemini 3.1 Flash Lite0
- GPT-5.4 Mini0
- Mistral Small5
Näytetty luku on raadin (3 kielimallia) antamien pisteiden keskiarvo.
Artikkeli ei sisällä populistisia rakenteita.
4 Kuultiinko kohdetta
Ei sovellu JSN 21-22: kielteisen julkisuuden kohteelle on annettava mahdollisuus vastata samanaikaisesti. Mittaa onko nimettya kritiikin tai puolustuksen kohdetta kuultu artikkelissa. — Artikkeli käsittelee sääilmiötä ja tilastoja, ei kohdistu yksittäisiin henkilöihin tai organisaatioihin, joita tulisi kuulla.
5 JSN-arvio
JSN-arvio Arvio Journalistin ohjeiden (JSN) noudattamisesta
Vahvuudet
- JO 7: Käytetty luotettavia lähteitä kuten BBC, Reuters ja Copernicus.
- JO 7: Lähteiden nimeäminen on asianmukaista.
Heikkoudet
- JO 15: Otsikko on sensaatiohakuinen suhteessa uutisen sisältöön.
6 Omaperäisyys
Artikkeli perustuu kansainvälisten uutistoimistojen raportointiin eikä sisällä omaa kenttätyötä.
7 Rivien välistä
Artikkeli käyttää dramaattista kieltä ja korostaa helleaallon tuhoisia seurauksia sekä ihmisille että eläimille. Lukijalle välittyy kuva poikkeuksellisesta ja vaarallisesta ilmiöstä, jonka taustalla on ilmastonmuutoksen kiihtyvä vaikutus Euroopassa.
8 Propaganda ja pilkka
Propaganda-analyysi IFCNin ja mediatutkimuksen tunnistamat vaikuttamiskeinot
Käytetään vahvoja tunnesanoja kuvaamaan sääilmiötä.
9 Tilastokytkos
- Gemini 3.1 Flash Lite85
- GPT-5.4 Mini88
- Mistral Small90
Näytetty luku on raadin (3 kielimallia) antamien pisteiden keskiarvo.
Artikkeli perustuu lämpötilamittauksiin ja tilastoihin, joiden tarkistaminen virallisista lähteistä on keskeistä.
Hyödylliset tilastoaiheet
- Euroopan keskilämpötilan kehitys
- Helleaaltojen yleistyminen Euroopassa
Suositellut lähteet
- Copernicus Climate Change Service
- Eurostat
10 Ketkä saavat äänen
Julkinen rooli
Muut äänet
Henkilöt jotka saavat jutussa äänen ilman että heidän asemaansa kerrotaan.
Haluatko analysoida toisen uutisen?
analysoi.media tarkistaa uutisten kehystyksen ja vinouman tekoalylla. Ala anna tunteiden ohjata uutislukemistasi.
Kokeile itse →