← Etusivu

Analyysi artikkelista: Lintukantojen romahdus Kukkiajärvellä kertoo koko Suomen ongelmasta – tutkija selittää mistä on kyse

Yle Uutinen 30.7.2026
Pisteet
78
Versio 2.0 Laskettu raadin pisteistä

Composite-pistemäärä lasketaan tuomariraadin (3 kielimallia) antamista osapisteistä painotetulla kaavalla. Versio 2.0.

Yhdistää sisällön, omaperäisyyden, JSN-laadun sekä vinouman, klikkiotsikoinnin ja polarisaation puuttumisen.

Vinouma
30
  • Gemini 3.1 Flash Lite25
  • GPT-5.4 Mini58
  • Mistral Small30

Näytetty luku on raadin (3 kielimallia) antamien pisteiden keskiarvo.

Vinoumapisteet 0–100: matala on neutraalia, korkea voimakkaasti vinoutunutta.

JSN-laatu
80
  • Gemini 3.1 Flash Lite80
  • GPT-5.4 Mini68
  • Mistral Small90

Näytetty luku on raadin (3 kielimallia) antamien pisteiden keskiarvo.

JSN-laatu 0–100: kuinka hyvin artikkeli noudattaa Journalistin Ohjeita.

Tunnelma ja kehystys Tunnelma Huoli, Toivo Kehystys Keskusta Tunnelma: tekoälyn arvio artikkelin tunnesävystä — millaisia tunteita artikkeli herättää, ei artikkelin aihetta. Kehystys: artikkelin näkökulmapainotus poliittisella akselilla. Ei tarkoita puoluekannatusta.

Artikkeli normalisoi käsityksen, että metsätalouden käytännöt ovat ensisijainen syy vesistöjen tilan heikkenemiseen. Lukijalle välittyy kuva, jossa luontokato on suora seuraus ihmisen toiminnasta, mutta samalla tarjotaan ratkaisukeskeistä toivoa konkreettisten hoitotoimien kautta.

Tarkista tiedot alkuperäisestä lähteestä.

Artikkelin nakokulma: asiantuntija

Artikkeli nojaa vahvasti tutkijoiden näkemyksiin ja tieteelliseen havainnointiin.

30
/100
Kohtalainen vinouma
Vinoumapisteet (0-100)

Artikkeli on asiallinen ja raportoiva, mutta painottaa vahvasti yhtä selitysmallia (metsätalous) muiden tekijöiden kustannuksella. Tasapainoa haetaan kuitenkin mainitsemalla muut syyt, kuten vieraspedot.

Poliittinen kehystys Keskusta

Artikkeli keskittyy ympäristöongelman tieteelliseen raportointiin. Vaikka se kritisoi metsätalouden vaikutuksia, se tekee sen asiantuntijoiden kautta ilman poliittista latausta tai ideologista kehystä.

Korostetut näkökulmat Näkökulmat joita artikkeli painottaa suhteessa muihin

  • Metsätalouden negatiiviset ympäristövaikutukset
  • Ennallistamistoimien merkitys

Tarkemmat havainnot

1 Mitä jätettiin kertomatta 1 kohtaa jätetty kertomatta
  • Tausta Metsätalouden edustajien näkökulma tai haasteet puuttuvat. — Lukija saa yksipuolisen kuvan siitä, miten metsätalous ja ympäristönsuojelu voisivat toimia yhdessä.
2 Tunnevetoaminen ja tekniikat 2 tekniikkaa, 4 tunnevetoamista

Havaitut tekniikat Tunnistetut journalistiset tekniikat joilla artikkeli painottaa tiettyjä näkökulmia

Kehystäminen Valikoiva lähteiden käyttö

Tunnevetoaminen Artikkelin tunnevetoamisen keinot ja tunnetekniikat

Huoli Toivo
Huoli

Huoli luonnon monimuotoisuuden katoamisesta.

Toivo

Toivo ympäristön elpymisestä hoitotoimien avulla.

Tunnelman / paikan päältä -kuvaus

Kuvaukset järven kirkkauden muutoksesta luovat surumielistä tunnelmaa.

Positiivinen kehystys

Artikkelin loppuosa keskittyy toiveikkaisiin ratkaisuihin.

Tunteisiin vetoaminen on maltillista ja palvelee artikkelin tavoitetta herättää lukija ympäristön tilaan, mutta tarjota samalla ratkaisukeskeistä näkökulmaa.

3 Otsikkoanalyysi ja kärjistys Tarkka, klikki 20/100, kärjistys 10

Otsikkoanalyysi Otsikon kohta-kohdalta tarkastelu: vastaako sisaltoa, klikkihoukutus, sananvalintojen lataus. Otsikolla on suuri vaikutus — moni lukija ei pääse sisältöön asti.

Otsikko vs. sisältö: Tarkka

Otsikko vastaa artikkelin sisältöä.

Klikkihoukutus: 20/100
  • Gemini 3.1 Flash Lite20
  • GPT-5.4 Mini22
  • Mistral Small20

Näytetty luku on raadin (3 kielimallia) antamien pisteiden keskiarvo.

Otsikko on informatiivinen, mutta sisältää pienen lupauksen tutkijan selityksestä: "tutkija selittää mistä on kyse".

Otsikon lataus: Neutraali

Otsikko on asiallinen ja kuvaa artikkelin aiheen neutraalisti.

Kärjistys: 10/100
  • Gemini 3.1 Flash Lite10
  • GPT-5.4 Mini18
  • Mistral Small10

Näytetty luku on raadin (3 kielimallia) antamien pisteiden keskiarvo.

Artikkeli ei rakenna vastakkainasettelua, vaan pyrkii selittämään ilmiötä.

Populismi: 2/100
  • Gemini 3.1 Flash Lite0
  • GPT-5.4 Mini2
  • Mistral Small5

Näytetty luku on raadin (3 kielimallia) antamien pisteiden keskiarvo.

Ei populistisia elementtejä.

4 Kuultiinko kohdetta Ei kuultu

Ei kuultu JSN 21-22: kielteisen julkisuuden kohteelle on annettava mahdollisuus vastata samanaikaisesti. Mittaa onko nimettya kritiikin tai puolustuksen kohdetta kuultu artikkelissa. — Metsätalouden edustajia ei ole kuultu, vaikka heidän toimintaansa pidetään pääsyynä ongelmaan.

5 JSN-arvio 80/100 · 3 vahvuutta, 1 heikkoutta

JSN-arvio Arvio Journalistin ohjeiden (JSN) noudattamisesta

80
/100 JSN-vaatimustenmukaisuus
Hyvä

Journalistin ohjeet →

Vahvuudet

  • JO 11: Mielipiteet ja faktat on erotettu asiantuntijoiden sitaateilla.
  • JO 7: Artikkeli käyttää asiantuntijalähteitä.
  • JO 7: Lähteiden käyttö on asiallista.

Heikkoudet

  • JO 21: Metsätalouden edustajien näkökulma puuttuu, vaikka heitä kritisoidaan välillisesti.
6 Omaperäisyys 60/100
60/100 Kuinka paljon artikkeli tuo uutta sisältöä ja omaa analyysiä

Aihe on ajankohtainen, mutta käsittelytapa on perinteinen ympäristöuutinen.

7 Rivien välistä 4 rakenteista havaintoa
Kenen etua ajaa? Kehystys palvelee ympäristönsuojelun ja vesistöjen ennallistamisen edistäjiä, sillä se esittää selkeän syy-seuraussuhteen metsätalouden ja luontokadon välillä.
Mikä esitetään itsestäänselvyytenä Artikkeli olettaa, että metsien avohakkuut ovat kiistaton ja merkittävin tekijä veden tummumisessa. ”Tärkein syy on metsien avohakkuut.”
Kuka saa äänen Asiantuntijat (Virkkala, Piha) saavat äänen, kun taas metsätalouden edustajia tai muita näkökulmia ei kuulla. ”sanoo ympäristökeskuksen eläköitynyt johtava tutkija Raimo Virkkala.”
Tunnelma Huoli, Toivo

Artikkeli normalisoi käsityksen, että metsätalouden käytännöt ovat ensisijainen syy vesistöjen tilan heikkenemiseen. Lukijalle välittyy kuva, jossa luontokato on suora seuraus ihmisen toiminnasta, mutta samalla tarjotaan ratkaisukeskeistä toivoa konkreettisten hoitotoimien kautta.

Tekoälyn vapaa havainto

Herää kysymys, miksi metsätalouden näkökulmaa tai mahdollista vastakkainasettelua ei ole sisällytetty, vaikka kyseessä on yhteiskunnallisesti merkittävä elinkeino. Tämä voi johtua pyrkimyksestä pitää juttu puhtaasti luonnontieteellisenä raporttina.

Tämä on tekoälyn tulkintaa, ei mitattua dataa.

8 Tilastokytkos 77/100, 2 tilastoaihetta
  • Gemini 3.1 Flash Lite75
  • GPT-5.4 Mini79

Yksi raadin jäsen ei vastannut — näytetty luku on keskiarvo 2 kielimallin äänestä.

77/100 Tekoäly tunnistaa missä artikkeli hyötyisi virallisten tilastojen ristiintarkistamisesta. Korkea pistemäärä = virallinen data toisi tärkeää kontekstia.

Artikkeli perustuu tilastollisiin laskentoihin ja veden laadun mittauksiin.

Hyödylliset tilastoaiheet

  • vesistöjen tila Suomessa
  • lintukantojen kehitys

Suositellut lähteet

  • SYKE
  • Luonnonvarakeskus
Aiheet ja lähteet ovat tekoälyn ehdotuksia. Linkitys virallisten datojen pariin tulossa.
9 Ketkä saavat äänen Avaa nähdäksesi ketkä saavat jutussa äänen
Katso miten Yle kehystaa muita uutisia Katso aiheen Luonnonvarakeskus laajempi kuva Katso kirjoittajan Marko Melto muut analyysit
Lähteen asiasanat — median oma luokitus
  • luonto
  • linnut
  • vesistöt
  • Pälkäne
  • vesilinnut
  • Kukkia
  • kotimaa
  • Pirkanmaa

Tiedot tästä analyysistä

Vesilinnut vähissä. Suomen järvet samenevat [...683 sanaa...] on paljon parempaa, sanoo Piha.

Sisältö haettu
31.7.2026

Haluatko analysoida toisen uutisen?

analysoi.media tarkistaa uutisten kehystyksen ja vinouman tekoalylla. Ala anna tunteiden ohjata uutislukemistasi.

Kokeile itse →