Analyysi artikkelista: Kuopion katukuvassa liikkuu äärioikeistoa ihannoivia teinejä – kysyimme nuorison parissa työtä tekeviltä, mistä on kyse
Composite-pistemäärä lasketaan tuomariraadin (3 kielimallia) antamista osapisteistä painotetulla kaavalla. Versio 2.0.
Yhdistää sisällön, omaperäisyyden, JSN-laadun sekä vinouman, klikkiotsikoinnin ja polarisaation puuttumisen.
- Gemini 3.1 Flash Lite35
- GPT-5.4 Mini58
- Mistral Small60
Näytetty luku on raadin (3 kielimallia) antamien pisteiden keskiarvo.
Vinoumapisteet 0–100: matala on neutraalia, korkea voimakkaasti vinoutunutta.
- Gemini 3.1 Flash Lite75
- GPT-5.4 Mini62
- Mistral Small75
Näytetty luku on raadin (3 kielimallia) antamien pisteiden keskiarvo.
JSN-laatu 0–100: kuinka hyvin artikkeli noudattaa Journalistin Ohjeita.
Artikkeli normalisoi viranomaisten huolen nuorten radikalisoitumisesta ja antaa sille painoarvoa nimeämällä ilmiön hälyttäväksi. Lukijalle välittyy kuva, jossa nuorten provokatiivinen käytös nähdään vakavana yhteiskunnallisena huolena, vaikka poliisi itse kuvailee ilmiötä pieneksi ja rikosoikeudellisesti merkityksettömäksi.
Tarkista tiedot alkuperäisestä lähteestä.
Kirjaudu sisään käyttääksesi tätä ominaisuutta.
Tämä on premium-ominaisuus. Osta krediittejä profiilisivulta.
ProfiilisivuArtikkeli painottaa viranomaisten huolta ja näkemystä ilmiön hälyttävyydestä. Vaikka poliisi antaa tasapainottavan lausunnon ilmiön pienuudesta, jutun kehys on vahvasti viranomaisvetoinen.
Artikkeli on vahtikoira-tyyppinen raportti viranomaisten huolesta. Ideologista suuntaa ei välity, ja poliisin lausunto neutraloi viranomaisten huolta, mikä pitää jutun keskiössä.
Korostetut näkökulmat Näkökulmat joita artikkeli painottaa suhteessa muihin
- Viranomaisten huoli
- Tarve vanhempien puuttumiselle
Kritisoidut tahot
- Äärioikeistoa ihannoivat nuoret
Tekoäly lukee artikkelin ja hakee vertailutietoa. Tämä kestää yleensä 10–20 sekuntia.
Miten juttu suhteutuu todellisuuteen: onko luku iso vai tavanomainen, onko tämä poikkeus vai jatkuvaa, millä keinoilla lukijaa ohjataan — ja mitä jutussa jää kertomatta.
Tarkemmat havainnot
1 Mitä jätettiin kertomatta
- Tausta Ilmiön laajempi yhteiskunnallinen tausta ja nuorisokulttuurin provokaation historia. — Lukija ei saa perspektiiviä siihen, onko kyseessä aito radikalisoituminen vai nuorten tyypillinen aikuisten provosointi.
2 Tunnevetoaminen ja tekniikat
Havaitut tekniikat Tunnistetut journalistiset tekniikat joilla artikkeli painottaa tiettyjä näkökulmia
Tunnevetoaminen Artikkelin tunnevetoamisen keinot ja tunnetekniikat
Viranomaisten huoli nuorten radikalisoitumisesta ja mahdollisesta kärjistymisestä.
Termit kuten 'hälyttävä' ja 'äärioikeistoa ihannoivia' lataavat tilannetta.
Huoli on perusteltua viranomaisten näkökulmasta, mutta kielenkäyttö on hieman dramatisoivaa suhteessa poliisin arvioon ilmiön pienuudesta.
3 Otsikkoanalyysi ja kärjistys
Otsikkoanalyysi Otsikon kohta-kohdalta tarkastelu: vastaako sisaltoa, klikkihoukutus, sananvalintojen lataus. Otsikolla on suuri vaikutus — moni lukija ei pääse sisältöön asti.
Otsikko vastaa jutun sisältöä, jossa nuorisotoimi ja poliisi kommentoivat ilmiötä.
- Gemini 3.1 Flash Lite35
- GPT-5.4 Mini33
- Mistral Small30
Näytetty luku on raadin (3 kielimallia) antamien pisteiden keskiarvo.
Otsikko on informatiivinen, mutta käyttää hieman dramatisoivaa termiä 'äärioikeistoa ihannoivia'.
Termi 'äärioikeistoa ihannoivia' on latautunut ja ohjaa lukijaa näkemään nuorten toiminnan poliittisena radikalisoitumisena.
- Gemini 3.1 Flash Lite30
- GPT-5.4 Mini44
- Mistral Small55
Näytetty luku on raadin (3 kielimallia) antamien pisteiden keskiarvo.
Artikkeli erottelee 'me' (yhteiskunta/viranomaiset) ja 'nuoret' (äärioikeistolaiset), mutta ei demonisoi.
- Gemini 3.1 Flash Lite10
- GPT-5.4 Mini4
- Mistral Small10
Näytetty luku on raadin (3 kielimallia) antamien pisteiden keskiarvo.
Ei populistista rakennetta.
4 Kuultiinko kohdetta
Mainittu, ei kuultu JSN 21-22: kielteisen julkisuuden kohteelle on annettava mahdollisuus vastata samanaikaisesti. Mittaa onko nimettya kritiikin tai puolustuksen kohdetta kuultu artikkelissa. — Nuoria on mainittu, mutta heidän omaa ääntään ei ole kuultu suoraan, vaan ainoastaan referoitu toisen lehden kautta.
5 JSN-arvio
JSN-arvio Arvio Journalistin ohjeiden (JSN) noudattamisesta
Vahvuudet
- JO 7: Pyrkimys totuudenmukaiseen tiedonvälitykseen viranomaisten havaintojen pohjalta.
- JO 11: Mielipiteet ja faktat erotettu toisistaan.
Heikkoudet
- JO 21: Nuorten oma ääni jää toisen lehden referoinnin varaan, vaikka heitä kritisoidaan.
6 Omaperäisyys
Paikallisuutinen, joka toistaa tyypillistä viranomaisten huoli-narratiivia.
7 Rivien välistä
Artikkeli normalisoi viranomaisten huolen nuorten radikalisoitumisesta ja antaa sille painoarvoa nimeämällä ilmiön hälyttäväksi. Lukijalle välittyy kuva, jossa nuorten provokatiivinen käytös nähdään vakavana yhteiskunnallisena huolena, vaikka poliisi itse kuvailee ilmiötä pieneksi ja rikosoikeudellisesti merkityksettömäksi.
Herää kysymys, miksi viranomaisten huoli saa jutussa enemmän tilaa kuin nuorten omat motiivit, vaikka poliisi toteaa ilmiön olevan pieni ja rikoksia ei ole tapahtunut; tämä voi luoda lukijalle tarpeettoman voimakkaan uhkakuvaston.
Tämä on tekoälyn tulkintaa, ei mitattua dataa.
8 Ketkä saavat äänen
Julkinen rooli
Muut äänet
Henkilöt jotka saavat jutussa äänen ilman että heidän asemaansa kerrotaan.
Haluatko analysoida toisen uutisen?
analysoi.media tarkistaa uutisten kehystyksen ja vinouman tekoalylla. Ala anna tunteiden ohjata uutislukemistasi.
Kokeile itse →