Analysoi Mediat Aiheet Koosta Päivän otos Palaute
← Etusivu

Analyysi artikkelista: HS-haastattelu | Suomi teki vihreässä siirtymässä, kuten EU toivoi – kohta se saattaa kostautua, sanoo Atte Harjanne

Helsingin Sanomat Haastattelu 1.7.2026
Pisteet
77
Versio 2.0 Laskettu raadin pisteistä

Composite-pistemäärä lasketaan tuomariraadin (3 kielimallia) antamista osapisteistä painotetulla kaavalla. Versio 2.0.

Yhdistää sisällön, omaperäisyyden, JSN-laadun sekä vinouman, klikkiotsikoinnin ja polarisaation puuttumisen.
Vinouma
25
  • Gemini 3.1 Flash Lite25
  • GPT-5.4 Mini28
  • Mistral Small20

Näytetty luku on raadin (3 kielimallia) antamien pisteiden keskiarvo.

Vinoumapisteet 0–100: matala on neutraalia, korkea voimakkaasti vinoutunutta.
JSN-laatu
85
  • Gemini 3.1 Flash Lite85
  • GPT-5.4 Mini78
  • Mistral Small90

Näytetty luku on raadin (3 kielimallia) antamien pisteiden keskiarvo.

JSN-laatu 0–100: kuinka hyvin artikkeli noudattaa Journalistin Ohjeita.
Tunnelma ja kehystys Tunnelma Huoli, Realismi Kehystys Keskusta Tunnelma: tekoälyn arvio artikkelin tunnesävystä — millaisia tunteita artikkeli herättää, ei artikkelin aihetta. Kehystys: artikkelin näkökulmapainotus poliittisella akselilla. Ei tarkoita puoluekannatusta.

Artikkeli nostaa esiin huolen Suomen kilpailukyvyn heikkenemisestä vihreässä siirtymässä, jos EU-tason sääntely ei tue markkinaehtoista päästökauppaa. Lukijalle välittyy kuva, jossa Suomi on toiminut mallioppilaana, mutta nyt tarvitaan EU-tason suunnanmuutosta sääntelystä kohti päästökauppaa, jotta saavutettu etumatka ei muutu taloudelliseksi rasitteeksi.

Haastattelu Helsingin Sanomat HS-tilaajille Santeri Saarinen · 1.7.2026 Lue alkuperäinen artikkeli ↗

Tarkista tiedot alkuperäisestä lähteestä.

Artikkelin nakokulma: poliittinen

Artikkeli tarkastelee vihreää siirtymää kansanedustajan näkökulmasta osana Suomen EU-politiikkaa.

Maksumuurin takana — analyysi voi olla puutteellinen
25
/100
Vähäinen vinouma
Vinoumapisteet (0-100)

Artikkeli on haastattelumuotoinen, joten yhden henkilön näkökulman korostuminen on genren mukaista. Tasapainoa puuttuu, mutta se on tyypillistä poliittiselle haastattelulle.

Poliittinen kehystys Keskusta

Artikkeli käsittelee talous- ja ympäristöpolitiikkaa asiallisesti. Harjanteen näkemykset edustavat markkinaehtoista vihreää politiikkaa, mutta artikkeli ei ota kantaa puoluepoliittisesti vaan raportoi haastateltavan argumentit.

Korostetut näkökulmat Näkökulmat joita artikkeli painottaa suhteessa muihin

  • Päästökaupan ensisijaisuus sääntelyyn nähden
  • Vihreän siirtymän geopoliittinen merkitys

Puolustetut tahot

Tarkemmat havainnot

1 Mitä jätettiin kertomatta 1 kohtaa jätetty kertomatta
  • Vastakkainen näkökulma Muiden poliittisten näkemysten tai EU-tason kriittisten äänten puuttuminen. — Lukija saa vain yhden näkökulman siihen, miten vihreää siirtymää tulisi EU:ssa ohjata.
2 Tunnevetoaminen ja tekniikat 2 tekniikkaa, 3 tunnevetoamista

Havaitut tekniikat Tunnistetut journalistiset tekniikat joilla artikkeli painottaa tiettyjä näkökulmia

Kehystäminen Asiantuntijan näkökulman korostaminen

Tunnevetoaminen Artikkelin tunnevetoamisen keinot ja tunnetekniikat

Huoli Realismi
Huoli

Huoli Suomen talouden kilpailukyvystä ja riippuvuudesta öljyn hinnasta.

Realismi

Vetoaa taloudelliseen järkeen ja geopoliittiseen vakauteen.

Latautunut kieli

Sana 'sietämätöntä' kuvaa öljyn hinnan heilahtelun vaikutusta.

Tunteisiin vetoaminen on maltillista ja liittyy haastateltavan omiin perusteluihin taloudellisista riskeistä.

3 Otsikkoanalyysi ja kärjistys Tarkka, klikki 10/100, kärjistys 10

Otsikkoanalyysi Otsikon kohta-kohdalta tarkastelu: vastaako sisaltoa, klikkihoukutus, sananvalintojen lataus. Otsikolla on suuri vaikutus — moni lukija ei pääse sisältöön asti.

Otsikko vs. sisältö: Tarkka

Otsikko ja ingressi vastaavat artikkelin sisältöä.

Klikkihoukutus: 10/100
  • Gemini 3.1 Flash Lite15
  • GPT-5.4 Mini8
  • Mistral Small10

Näytetty luku on raadin (3 kielimallia) antamien pisteiden keskiarvo.

Otsikko on informatiivinen ja tiivistää haastattelun ytimen.

Otsikon lataus: Neutraali

Otsikko on asiallinen ja kuvaa haastateltavan näkökulmaa.

Kärjistys: 10/100
  • Gemini 3.1 Flash Lite10
  • GPT-5.4 Mini18
  • Mistral Small10

Näytetty luku on raadin (3 kielimallia) antamien pisteiden keskiarvo.

Artikkelissa ei ole vastakkainasettelua.

Populismi: 0/100
  • Gemini 3.1 Flash Lite0
  • GPT-5.4 Mini2
  • Mistral Small0

Näytetty luku on raadin (3 kielimallia) antamien pisteiden keskiarvo.

Ei populistisia piirteitä.

4 Kuultiinko kohdetta Kuultu

Kuultu JSN 21-22: kielteisen julkisuuden kohteelle on annettava mahdollisuus vastata samanaikaisesti. Mittaa onko nimettya kritiikin tai puolustuksen kohdetta kuultu artikkelissa. — Haastateltava on itse äänessä.

5 JSN-arvio 85/100 · 2 vahvuutta, 1 heikkoutta

JSN-arvio Arvio Journalistin ohjeiden (JSN) noudattamisesta

85
/100 JSN-vaatimustenmukaisuus
Hyvä

Journalistin ohjeet →

Vahvuudet

  • JO 11: Mielipiteet on selvästi osoitettu haastateltavan näkemyksiksi.
  • JO 11: Toimittaja erottaa haastateltavan mielipiteet uutisoinnista.

Heikkoudet

  • JO 21: Vastakkaisia näkemyksiä tai kriittistä haastattelua ei ole mukana.
6 Omaperäisyys 50/100
50/100 Kuinka paljon artikkeli tuo uutta sisältöä ja omaa analyysiä

Aihe on ajankohtainen, mutta haastattelu noudattaa perinteistä poliittisen haastattelun kaavaa.

7 Rivien välistä 5 rakenteista havaintoa
Kenen etua ajaa? Kehystys palvelee vihreää siirtymää ajavia poliittisia toimijoita ja teollisuuden sähköistymistä kannattavia tahoja, sillä se esittää markkinaehtoisen päästökaupan ratkaisuna sääntelytaakkaan.
Mikä esitetään itsestäänselvyytenä Artikkeli olettaa, että vihreä siirtymä ja sähköistyminen ovat välttämättömiä ja tavoiteltavia asioita. ”Suomi on sähköistynyt Euroopan nopeimpien joukossa”
Kuka toimii, kenen vastuu häivytetään Päätöksenteon vastuu EU-tasolla on epämääräinen, vaikka suuntaa haetaan. ”Päästökaupan tulevaisuutta valmistellaan Euroopan unionissa parhaillaan.”
Kuka saa äänen Artikkeli nojaa lähes täysin Atte Harjanteen näkemyksiin. ”Harjanteen mukaan EU:n vihreän siirtymän ylisääntely pitäisi korvata toimivalla päästökaupalla.”
Tunnelma Huoli, Realismi

Artikkeli nostaa esiin huolen Suomen kilpailukyvyn heikkenemisestä vihreässä siirtymässä, jos EU-tason sääntely ei tue markkinaehtoista päästökauppaa. Lukijalle välittyy kuva, jossa Suomi on toiminut mallioppilaana, mutta nyt tarvitaan EU-tason suunnanmuutosta sääntelystä kohti päästökauppaa, jotta saavutettu etumatka ei muutu taloudelliseksi rasitteeksi.

Tekoälyn vapaa havainto

Herää kysymys, miksi haastattelussa ei avata tarkemmin, mitä 'ylisääntely' käytännössä tarkoittaa tai mitkä maat voisivat vastustaa Harjanteen esittämää päästökaupan painotusta.

Tämä on tekoälyn tulkintaa, ei mitattua dataa.

8 Tilastokytkos 70/100, 1 tilastoaihetta
  • Gemini 3.1 Flash Lite70
  • GPT-5.4 Mini42
  • Mistral Small75

Näytetty luku on raadin (3 kielimallia) antamien pisteiden keskiarvo.
70/100 Tekoäly tunnistaa missä artikkeli hyötyisi virallisten tilastojen ristiintarkistamisesta. Korkea pistemäärä = virallinen data toisi tärkeää kontekstia.

Artikkeli väittää Suomen sähköistyneen nopeasti, mikä on tilastollisesti tarkistettavissa.

Hyödylliset tilastoaiheet

  • Suomen sähköistymisaste vertailussa EU-maihin

Suositellut lähteet

  • Eurostat
  • Tilastokeskus
Aiheet ja lähteet ovat tekoälyn ehdotuksia. Linkitys virallisten datojen pariin tulossa.
9 Ketkä saavat äänen Avaa nähdäksesi ketkä saavat jutussa äänen
Katso miten Helsingin Sanomat kehystaa muita uutisia → Katso aiheen Atte Harjanne laajempi kuva → Katso kirjoittajan Santeri Saarinen muut analyysit →
Atte Harjanne Suomi Euroopan unioni politiikka talous
Lähteen asiasanat — median oma luokitus
  • Politiikka

Tiedot tästä analyysistä

Kansanedustaja Atte Harjanne vaatii päästökaupan [...90 sanaa...] puhtaan energian käyttämisen kannusteet paranevat.

Sisältö haettu
4.7.2026

Haluatko analysoida toisen uutisen?

analysoi.media tarkistaa uutisten kehystyksen ja vinouman tekoalylla. Ala anna tunteiden ohjata uutislukemistasi.

Kokeile itse →