Analysoi Mediat Aiheet Koosta Päivän otos Palaute
← Etusivu

Analyysi artikkelista: Pääkirjoitus: Tällainen on Riikka Purran perussuomalaisten tyypillinen kannattaja – yksi asia ei muutu ja se ratkaisee kaiken

Ilta-Sanomat Pääkirjoitus 13.5.2024
Pisteet
70
Versio 2.0 Composite-pisteet 0-100 yhdistää kuusi osamittaria (sisältö, omaperäisyys, JSN, vinouma, klikkikalu, polarisaatio) painokertoimilla. Versio 2.0, laskenta palvelimella.
Vinouma
45
Vinoumapisteet 0-100. 0 = neutraali, 100 = voimakkaasti vinoutunut. Mittaa puolueellisuutta, yksipuolisuutta ja tunnevetoamista. Paywall-rajatuista artikkeleista jätetään tyhjäksi.
JSN-laatu
80
Journalistin Ohjeiden noudattaminen 0-100. Arvioi artikkelin journalistista laatua JSN:n ohjeiston perusteella.
Tunnelma ja kehystys Tunnelma Realismi Kehystys Keskusta Tunnelma: tekoälyn arvio artikkelin tunnesävystä — millaisia tunteita artikkeli herättää, ei artikkelin aihetta. Kehystys: artikkelin näkökulmapainotus poliittisella akselilla. Ei tarkoita puoluekannatusta.

Artikkeli normalisoi perussuomalaisten siirtymistä oikeistoblokin keskiöön ja kehystää puolueen menestyksen olevan kiinni hallituspolitiikan uskottavuudesta, ei niinkään kannattajakunnan arvomaailman muutoksesta. Lukijalle välittyy kuva, jossa puolueen populistinen ydin on edelleen läsnä, vaikka se on verhottu talouspoliittiseen vakavuuteen.

Pääkirjoitus Ilta-Sanomat IS · 13.5.2024 Lue alkuperäinen artikkeli ↗

Tarkista tiedot alkuperäisestä lähteestä.

Artikkelin nakokulma: asiantuntija

Artikkeli tarkastelee politiikkaa analyyttisestä, ulkopuolisesta näkökulmasta.

45
/100
Kohtalainen vinouma
Vinoumapisteet (0-100)

Pääkirjoitus on genren mukaisesti mielipiteellinen. Se ei ole neutraali, mutta perustelee näkemyksensä tutkimusaineistolla. tasapaino on formal, koska vastakkaisia näkemyksiä ei esitetä.

Poliittinen kehystys Keskusta

Artikkeli analysoi perussuomalaisia kriittisesti mutta asiallisesti. Lukijan ajatus ei taivu selvästi vasemmalle tai oikealle, vaan artikkeli vahvistaa kuvaa perussuomalaisista osana oikeistoblokkia.

Korostetut näkökulmat Näkökulmat joita artikkeli painottaa suhteessa muihin

  • Perussuomalaisten muutos on strateginen ja hallitusvastuu on puolueelle riski.

Kritisoidut tahot

Tarkemmat havainnot

1 Mitä jätettiin kertomatta 1 kohtaa jätetty kertomatta
  • Tausta Hallituskumppanien (kokoomus) vastaava muutos tai haasteet puuttuvat. — Lukija saa kuvan, että vain perussuomalaiset kohtaavat hallitusvastuun tuomia haasteita.
2 Tunnevetoaminen ja tekniikat 2 tekniikkaa, 2 tunnevetoamista

Havaitut tekniikat Tunnistetut journalistiset tekniikat joilla artikkeli painottaa tiettyjä näkökulmia

Kehystäminen Yleistäminen

Tunnevetoaminen Artikkelin tunnevetoamisen keinot ja tunnetekniikat

Realismi
Realismi

Analyyttinen ote politiikan realiteetteihin.

Latautunut kieli

Termit kuten 'nuivasti' ja 'helppoheikkimäinen populismi' värittävät tekstiä.

Tunnevetoaminen on maltillista ja tyypillistä poliittiselle analyysille.

3 Otsikkoanalyysi ja kärjistys Tarkka, klikki 30/100, kärjistys 25

Otsikkoanalyysi Otsikon kohta-kohdalta tarkastelu: vastaako sisaltoa, klikkihoukutus, sananvalintojen lataus. Otsikolla on suuri vaikutus — moni lukija ei pääse sisältöön asti.

Otsikko vs. sisältö: Tarkka

Otsikko vastaa tekstin sisältöä.

Klikkihoukutus: 30/100

Otsikko lupaa paljastaa tyypillisen kannattajan ja ratkaisevan tekijän, mikä on tyypillistä analyyttiselle pääkirjoitukselle.

Otsikon lataus: Neutraali

Otsikko on asiallinen ja kuvaileva, vaikka käyttääkin 'tyypillinen kannattaja' -asetelmaa.

Kärjistys: 25/100

Artikkeli kuvaa polarisaatiota ilmiönä, mutta ei itse polarisoi.

Populismi: 30/100

Artikkeli käsittelee populismia ilmiönä, mutta ei käytä populistista kieltä itse.

4 Kuultiinko kohdetta Ei sovellu

Ei sovellu JSN 21-22: kielteisen julkisuuden kohteelle on annettava mahdollisuus vastata samanaikaisesti. Mittaa onko nimettya kritiikin tai puolustuksen kohdetta kuultu artikkelissa. — Kyseessä on pääkirjoitus, joka on toimituksen mielipide.

5 JSN-arvio 80/100 · 3 vahvuutta, 1 heikkoutta

JSN-arvio Arvio Journalistin ohjeiden (JSN) noudattamisesta

80
/100 JSN-vaatimustenmukaisuus
Hyvä

Journalistin ohjeet →

Vahvuudet

  • JO 11: Mielipiteet erotettu faktoista.
  • JO 7: Viittaa tuoreeseen tutkimusaineistoon.
  • JO 11: Selkeä analyyttinen ote.

Heikkoudet

  • JO 21: Samanaikainen kuuleminen puuttuu, vaikka kyseessä on pääkirjoitus.
6 Omaperäisyys 60/100
60/100 Kuinka paljon artikkeli tuo uutta sisältöä ja omaa analyysiä

Analyysi yhdistää tuoreen tutkimustiedon ja ajankohtaisen poliittisen tilanteen.

7 Rivien välistä 5 rakenteista havaintoa
Kenen etua ajaa? Kehystys palvelee vallitsevan poliittisen blokkijaon ylläpitäjiä ja analyytikoita, jotka näkevät perussuomalaisten muodonmuutoksen hallitusvastuun kautta ensisijaisesti taktisena ja ideologisena valintana.
Mikä esitetään itsestäänselvyytenä Artikkeli olettaa, että poliittinen blokkiutuminen on vääjäämätön ja pysyvä kehityskulku. ”Blokkiraja määrittää kaikissa tulevissa vaaleissa entistä enemmän äänestämistä.”
Kuka toimii, kenen vastuu häivytetään Puolueen toimijuus esitetään strategisena valintana, jossa vastuu muutoksesta on puheenjohtajalla. ”Purran aikana puheenjohtajan asema puolueessa on vahvistunut.”
Kuka saa äänen Artikkeli nojaa vahvasti ulkopuoliseen tutkimusaineistoon, mutta ei anna ääneen perussuomalaisten edustajille tai kannattajille. ”Eduskuntavaalitutkimuksen mukaan tyypillinen perussuomalaisten kannattaja on...”
Tunnelma Realismi

Artikkeli normalisoi perussuomalaisten siirtymistä oikeistoblokin keskiöön ja kehystää puolueen menestyksen olevan kiinni hallituspolitiikan uskottavuudesta, ei niinkään kannattajakunnan arvomaailman muutoksesta. Lukijalle välittyy kuva, jossa puolueen populistinen ydin on edelleen läsnä, vaikka se on verhottu talouspoliittiseen vakavuuteen.

Tekoälyn vapaa havainto

Herää kysymys, miksi artikkeli korostaa perussuomalaisten 'populistista myrkkyä' hallitusvastuussa, mutta ei käsittele hallituskumppani kokoomuksen vastaavia haasteita – tämä voi viestiä halusta pitää perussuomalaiset edelleen 'erilaisena' toimijana poliittisessa kentässä.

Tämä on tekoälyn tulkintaa, ei mitattua dataa.

8 Tilastokytkos 75/100, 2 tilastoaihetta
75/100 Tekoäly tunnistaa missä artikkeli hyötyisi virallisten tilastojen ristiintarkistamisesta. Korkea pistemäärä = virallinen data toisi tärkeää kontekstia.

Artikkeli perustuu suoraan eduskuntavaalitutkimukseen, jonka tuloksia on syytä tarkastella alkuperäislähteestä.

Hyödylliset tilastoaiheet

  • eduskuntavaalitutkimus 2023
  • puolueiden kannattajaprofiilit

Suositellut lähteet

  • vaalitutkimus.fi
Aiheet ja lähteet ovat tekoälyn ehdotuksia. Linkitys virallisten datojen pariin tulossa.
9 Ketkä saavat äänen Avaa nähdäksesi ketkä saavat jutussa äänen
Katso miten Ilta-Sanomat kehystaa muita uutisia → Katso aiheen Timo Soini laajempi kuva → Katso kirjoittajan IS muut analyysit →
Timo Soini Petteri Orpo politiikka Riikka Purra
Lähteen asiasanat — median oma luokitus
  • Pääkirjoitus

Tiedot tästä analyysistä

Eduskuntavaalitutkimuksen mukaan oikeistokonservatiivien ja vihervasemmiston [...325 sanaa...] uskottavuus, ei äänestäjäkunnan mahdollinen muuttuminen.

Sisältö haettu
9.6.2026

Haluatko analysoida toisen uutisen?

analysoi.media tarkistaa uutisten kehystyksen ja vinouman tekoalylla. Ala anna tunteiden ohjata uutislukemistasi.

Kokeile itse →