Analyysi artikkelista: Karu arvio: Orpon hallitus antoi 150 € – Samalla lähtikin lähes 600 €
Composite-pistemäärä lasketaan tuomariraadin (3 kielimallia) antamista osapisteistä painotetulla kaavalla. Versio 2.0.
Yhdistää sisällön, omaperäisyyden, JSN-laadun sekä vinouman, klikkiotsikoinnin ja polarisaation puuttumisen.
- Gemini 3.1 Flash Lite75
- GPT-5.4 Mini72
- Mistral Small85
Näytetty luku on raadin (3 kielimallia) antamien pisteiden keskiarvo.
Vinoumapisteet 0–100: matala on neutraalia, korkea voimakkaasti vinoutunutta.
- Gemini 3.1 Flash Lite30
- GPT-5.4 Mini46
- Mistral Small30
Näytetty luku on raadin (3 kielimallia) antamien pisteiden keskiarvo.
JSN-laatu 0–100: kuinka hyvin artikkeli noudattaa Journalistin Ohjeita.
Artikkeli antaa SAK:n pääekonomistille tilaa kritisoida hallituksen veropolitiikkaa ja korostaa ammattiliittojen roolia ostovoiman pelastajana. Lukijalle välittyy kuva, jossa hallituksen verotoimet nähdään palkansaajan ostovoimaa heikentävänä tekijänä, kun taas ammattiliittojen neuvottelutulokset esitetään keskeisenä vastavoimana.
Tarkista tiedot alkuperäisestä lähteestä.
Kirjaudu sisään käyttääksesi tätä ominaisuutta.
Tämä on premium-ominaisuus. Osta krediittejä profiilisivulta.
ProfiilisivuArtikkeli on yksipuolinen, koska se antaa äänen vain SAK:n edustajalle ja esittää tämän tulkinnat hallituksen politiikasta faktoina. Vastapuolen tai muiden asiantuntijoiden näkökulmien puute nostaa vinoumapisteitä.
Artikkelin kehystys painottaa ammattiliittojen merkitystä ja kritisoi hallituksen veropolitiikkaa tavalla, joka on linjassa vasemmistolaisen työmarkkinapolitiikan kanssa. Tasapainottavien äänten puute vahvistaa tätä suuntaa.
Korostetut näkökulmat Näkökulmat joita artikkeli painottaa suhteessa muihin
- SAK:n näkemys hallituksen veropolitiikan haitallisuudesta
- Ammattiliittojen rooli ostovoiman turvaajana
Kritisoidut tahot
Puolustetut tahot
Tekoäly lukee artikkelin ja hakee vertailutietoa. Tämä kestää yleensä 10–20 sekuntia.
Miten juttu suhteutuu todellisuuteen: onko luku iso vai tavanomainen, onko tämä poikkeus vai jatkuvaa, millä keinoilla lukijaa ohjataan — ja mitä jutussa jää kertomatta.
Tarkemmat havainnot
1 Mitä jätettiin kertomatta
- Vastakkainen näkökulma Hallituksen näkökulma veropäätösten perusteluihin puuttuu. — Lukija saa vain yhden osapuolen tulkinnan talouspolitiikasta.
- Tausta Laajempi taloudellinen konteksti hallituksen päätösten takana puuttuu. — Lukija ei ymmärrä, miksi hallitus on päätynyt kyseisiin veroratkaisuihin.
2 Tunnevetoaminen ja tekniikat
Havaitut tekniikat Tunnistetut journalistiset tekniikat joilla artikkeli painottaa tiettyjä näkökulmia
Tunnevetoaminen Artikkelin tunnevetoamisen keinot ja tunnetekniikat
Huoli palkansaajan ostovoiman heikkenemisestä.
Turhautuminen hallituksen veropäätöksiin.
Sanavalinnat kuten 'karu arvio' ja 'ostovoimakuoppa' lataavat tekstiä.
Hallituksen veropolitiikka asetetaan vastakkain palkansaajan edun kanssa.
Tunnevetoaminen on manipuloivaa, koska se esittää monimutkaisen talouspolitiikan yksinkertaisena 'hallitus vs. palkansaaja' -konfliktina ilman laajempaa kontekstia.
3 Otsikkoanalyysi ja kärjistys
Otsikkoanalyysi Otsikon kohta-kohdalta tarkastelu: vastaako sisaltoa, klikkihoukutus, sananvalintojen lataus. Otsikolla on suuri vaikutus — moni lukija ei pääse sisältöön asti.
Otsikko tiivistää jutun keskeisen väitteen SAK:n laskelmista.
- Gemini 3.1 Flash Lite80
- GPT-5.4 Mini74
- Mistral Small95
Näytetty luku on raadin (3 kielimallia) antamien pisteiden keskiarvo.
Otsikko käyttää kärjistävää vastakkainasettelua houkutellakseen lukijaa: "Karu arvio: Orpon hallitus antoi 150 € – Samalla lähtikin lähes 600 €".
Otsikko käyttää latautunutta kieltä ("Karu arvio", "lähtikin") luodakseen vastakkainasettelun hallituksen ja palkansaajan välille.
- Gemini 3.1 Flash Lite70
- GPT-5.4 Mini68
- Mistral Small90
Näytetty luku on raadin (3 kielimallia) antamien pisteiden keskiarvo.
Artikkeli luo vastakkainasettelun hallituksen ja palkansaajien välille.
- Gemini 3.1 Flash Lite65
- GPT-5.4 Mini18
- Mistral Small80
Näytetty luku on raadin (3 kielimallia) antamien pisteiden keskiarvo.
Artikkeli rakentaa kansa-eliitti-asetelmaa, jossa 'tavallinen palkansaaja' kärsii 'hallituksen' päätöksistä.
4 Kuultiinko kohdetta
Ei kuultu JSN 21-22: kielteisen julkisuuden kohteelle on annettava mahdollisuus vastata samanaikaisesti. Mittaa onko nimettya kritiikin tai puolustuksen kohdetta kuultu artikkelissa. — Hallituksen edustajaa ei ole haastateltu vastaamaan SAK:n esittämään kritiikkiin.
5 JSN-arvio
JSN-arvio Arvio Journalistin ohjeiden (JSN) noudattamisesta
Vahvuudet
- JO 10: Lähteet (SAK, Tilastokeskus) on mainittu.
Heikkoudet
- JO 21: Hallituksen edustajaa ei ole kuultu kritiikin kohteena.
- JO 11: Toimittajan kanta sekoittuu uutiseen otsikoinnin kautta.
- JO 21: Hallituksen edustajaa ei ole kuultu.
6 Omaperäisyys
Artikkeli perustuu lähes kokonaan SAK:n tiedotteeseen ja haastatteluun.
7 Rivien välistä
Artikkeli antaa SAK:n pääekonomistille tilaa kritisoida hallituksen veropolitiikkaa ja korostaa ammattiliittojen roolia ostovoiman pelastajana. Lukijalle välittyy kuva, jossa hallituksen verotoimet nähdään palkansaajan ostovoimaa heikentävänä tekijänä, kun taas ammattiliittojen neuvottelutulokset esitetään keskeisenä vastavoimana.
Herää kysymys, miksi artikkelissa ei ole haastateltu hallituksen edustajaa tai riippumatonta taloustieteilijää kommentoimaan SAK:n laskelmia, mikä jättää SAK:n narratiivin ainoaksi tulkinnaksi hallituksen politiikasta.
Tämä on tekoälyn tulkintaa, ei mitattua dataa.
8 Propaganda ja pilkka
Propaganda-analyysi IFCNin ja mediatutkimuksen tunnistamat vaikuttamiskeinot
Käytetään vahvoja termejä kuvaamaan taloudellisia päätöksiä.
9 Tilastokytkos
- Gemini 3.1 Flash Lite60
- GPT-5.4 Mini63
- Mistral Small60
Näytetty luku on raadin (3 kielimallia) antamien pisteiden keskiarvo.
Artikkeli perustuu vahvasti taloudellisiin laskelmiin, joiden paikkansapitävyys ja konteksti vaatisivat riippumatonta tilastollista tarkastelua.
Hyödylliset tilastoaiheet
- reaalipalkkojen kehitys Suomessa
- veropolitiikan vaikutus ostovoimaan
Suositellut lähteet
- Tilastokeskus
- Valtiovarainministeriö
10 Ketkä saavat äänen
Julkinen rooli
Muut äänet
Henkilöt jotka saavat jutussa äänen ilman että heidän asemaansa kerrotaan.
Haluatko analysoida toisen uutisen?
analysoi.media tarkistaa uutisten kehystyksen ja vinouman tekoalylla. Ala anna tunteiden ohjata uutislukemistasi.
Kokeile itse →