Analysoi Mediat Aiheet Koosta Päivän otos Palaute
← Etusivu

Analyysi artikkelista: HS-analyysi | Perussuomalaisten puheenjohtajakisassa ei ole kyse linjasta: Puolue on nyt populistisen sijaan pikemminkin radikaalioikeistolainen, sanoo tutkija

Helsingin Sanomat Analyysi 14.8.2021
Pisteet
60
Versio 2.0 Laskettu raadin pisteistä

Composite-pistemäärä lasketaan tuomariraadin (2 kielimallia) antamista osapisteistä painotetulla kaavalla. Versio 2.0.

Yhdistää sisällön, omaperäisyyden, JSN-laadun sekä vinouman, klikkiotsikoinnin ja polarisaation puuttumisen.
Vinouma
45
  • Gemini 3.1 Flash Lite45
  • Mistral Small45

Yksi raadin jäsen ei vastannut — näytetty luku on keskiarvo 2 kielimallin äänestä.

Vinoumapisteet 0–100: matala on neutraalia, korkea voimakkaasti vinoutunutta.
JSN-laatu
65
  • Gemini 3.1 Flash Lite65
  • Mistral Small65

Yksi raadin jäsen ei vastannut — näytetty luku on keskiarvo 2 kielimallin äänestä.

JSN-laatu 0–100: kuinka hyvin artikkeli noudattaa Journalistin Ohjeita.
Tunnelma ja kehystys Tunnelma Realismi Kehystys Keskusta Tunnelma: tekoälyn arvio artikkelin tunnesävystä — millaisia tunteita artikkeli herättää, ei artikkelin aihetta. Kehystys: artikkelin näkökulmapainotus poliittisella akselilla. Ei tarkoita puoluekannatusta.

Artikkeli antaa tutkijan äänen kautta tulkinnan perussuomalaisten ideologisesta muutoksesta, siirtäen painopisteen populismin käsitteestä radikaalioikeistolaiseen suuntaan. Lukijalle välittyy kuva, että puolueen sisäinen linja on vakiintunut, mikä vähentää odotettavissa olevan muutoksen merkitystä verrattuna vuoden 2017 tapahtumiin.

Analyysi Helsingin Sanomat HS-tilaajille Anni Keski-Heikkilä · 14.8.2021 Lue alkuperäinen artikkeli ↗

Tarkista tiedot alkuperäisestä lähteestä.

Artikkelin nakokulma: asiantuntija

Artikkeli katsotaan tutkijan ja politiikan toimittajan näkökulmasta, joka tulkitsee puolueen ideologista suuntaa.

Maksumuurin takana — analyysi voi olla puutteellinen
45
/100
Kohtalainen vinouma
Vinoumapisteet (0-100)

Analyysi nojaa vahvasti yhteen tutkijanäkökulmaan, mikä antaa jutulle tietyn tulkinnallisen painotuksen. Vaikka kyseessä on analyysi, se ei sisällä vastakkaisia näkemyksiä puolueen luonteesta.

Poliittinen kehystys Keskusta

Artikkeli analysoi poliittista ilmiötä ja puolueen ideologista muutosta tutkijan näkökulmasta. Se ei aja suoraan mitään poliittista agendaa, vaan pyrkii kuvaamaan puolueen muutosta, mikä on politiikan toimittajan työtä.

Korostetut näkökulmat Näkökulmat joita artikkeli painottaa suhteessa muihin

  • Perussuomalaisten muutos radikaalioikeistolaiseksi puolueeksi

Tarkemmat havainnot

1 Mitä jätettiin kertomatta 1 kohtaa jätetty kertomatta
  • Vastakkainen näkökulma Puolueen oma näkemys muutoksesta puuttuu. — Lukija saa vain ulkopuolisen tutkijan tulkinnan, eikä kuule, miten puolue itse määrittelee linjansa.
2 Tunnevetoaminen ja tekniikat 2 tekniikkaa, 2 tunnevetoamista

Havaitut tekniikat Tunnistetut journalistiset tekniikat joilla artikkeli painottaa tiettyjä näkökulmia

Kehystäminen Asiantuntijavallan käyttö

Tunnevetoaminen Artikkelin tunnevetoamisen keinot ja tunnetekniikat

Realismi
Realismi

Artikkeli pyrkii analyyttiseen ja asialliseen otteeseen poliittisesta muutoksesta.

Latautunut kieli

Termien kuten 'radikaalioikeistolainen' käyttö lataa tekstiä.

Tunnevetoaminen on vähäistä; artikkeli nojaa enemmän asiantuntija-analyysiin kuin tunteisiin.

3 Otsikkoanalyysi ja kärjistys Tarkka, klikki 25/100, kärjistys 48

Otsikkoanalyysi Otsikon kohta-kohdalta tarkastelu: vastaako sisaltoa, klikkihoukutus, sananvalintojen lataus. Otsikolla on suuri vaikutus — moni lukija ei pääse sisältöön asti.

Otsikko vs. sisältö: Tarkka

Otsikko vastaa ingressin ja tekstin kuvaamaa tutkijan näkemystä.

Klikkihoukutus: 25/100
  • Gemini 3.1 Flash Lite30
  • Mistral Small20

Yksi raadin jäsen ei vastannut — näytetty luku on keskiarvo 2 kielimallin äänestä.

Otsikko on informatiivinen ja tiivistää analyysin ytimen, mutta käyttää provokatiivista termiä 'radikaalioikeistolainen'.

Otsikon lataus: Latautunut

Termi 'radikaalioikeistolainen' on poliittisesti latautunut ja ohjaa lukijan tulkintaa puolueen luonteesta.

Kärjistys: 48/100
  • Gemini 3.1 Flash Lite35
  • Mistral Small60

Yksi raadin jäsen ei vastannut — näytetty luku on keskiarvo 2 kielimallin äänestä.

Termi 'radikaalioikeistolainen' luo lievää vastakkainasettelua, mutta teksti on analyyttinen.

Populismi: 10/100
  • Gemini 3.1 Flash Lite10
  • Mistral Small10

Yksi raadin jäsen ei vastannut — näytetty luku on keskiarvo 2 kielimallin äänestä.

Artikkeli käsittelee populismia ilmiönä, mutta ei itse käytä populistista kieltä.

4 Kuultiinko kohdetta Ei kuultu

Ei kuultu JSN 21-22: kielteisen julkisuuden kohteelle on annettava mahdollisuus vastata samanaikaisesti. Mittaa onko nimettya kritiikin tai puolustuksen kohdetta kuultu artikkelissa. — Puoluetta tai ehdokkaita ei ole kuultu tässä analyysissä; he olisivat voineet kommentoida, miten he itse näkevät puolueen ideologisen suunnan.

5 JSN-arvio 65/100 · 3 vahvuutta, 2 heikkoutta

JSN-arvio Arvio Journalistin ohjeiden (JSN) noudattamisesta

65
/100 JSN-vaatimustenmukaisuus
Kohtalainen

Journalistin ohjeet →

Vahvuudet

  • JO 11: Mielipide (tutkijan näkemys) on erotettu analyyttisestä kehyksestä.
  • JO 7: Artikkeli viittaa tutkijan näkemykseen.
  • JO 11: Tutkijan näkemys on selkeästi attribuoitu.

Heikkoudet

  • JO 21: Vastakkainen näkökulma tai puolueen oma tulkinta muutoksesta puuttuu.
  • JO 21: Puolueen edustajia ei ole kuultu tässä nimenomaisessa analyysissä.
6 Omaperäisyys 50/100
50/100 Kuinka paljon artikkeli tuo uutta sisältöä ja omaa analyysiä

Analyysi on tavanomainen poliittinen katsaus, joka toistaa tutkijoiden yleisiä havaintoja puolueesta.

7 Rivien välistä 4 rakenteista havaintoa
Kenen etua ajaa? Kehystys palvelee poliittista analyysia ja tutkijan näkökulmaa, joka luokittelee puolueen uudelleen. Se hyödyttää lukijaa, joka haluaa ymmärtää puolueen ideologista muutosta, mutta samalla se asettaa puolueen tiettyyn teoreettiseen raamiin ennen puheenjohtajavaalia.
Mikä esitetään itsestäänselvyytenä Artikkeli olettaa, että puolueen luokittelu 'radikaalioikeistolaiseksi' on vakiintunut ja analyyttisesti pätevä lähtökohta. ”Puolue on nyt populistisen sijaan pikemminkin radikaalioikeistolainen”
Kuka saa äänen Artikkeli nojaa vahvasti tutkijan asiantuntijalausuntoon, joka kehystää puolueen muutoksen. ”Tutkija Emilia Palosen mielestä perussuomalaiset on muuttunut populistipuolueesta yhden asian puolueeksi”
Tunnelma Realismi

Artikkeli antaa tutkijan äänen kautta tulkinnan perussuomalaisten ideologisesta muutoksesta, siirtäen painopisteen populismin käsitteestä radikaalioikeistolaiseen suuntaan. Lukijalle välittyy kuva, että puolueen sisäinen linja on vakiintunut, mikä vähentää odotettavissa olevan muutoksen merkitystä verrattuna vuoden 2017 tapahtumiin.

Tekoälyn vapaa havainto

Herää kysymys, miksi analyysi keskittyy vahvasti puolueen ideologiseen uudelleenmäärittelyyn juuri ennen puheenjohtajavaalia; se voi olla pyrkimys tarjota lukijalle kontekstia, mutta se samalla ohjaa lukijaa näkemään ehdokkaat yhdenmukaisena jatkumona.

Tämä on tekoälyn tulkintaa, ei mitattua dataa.

8 Ketkä saavat äänen Avaa nähdäksesi ketkä saavat jutussa äänen
Katso miten Helsingin Sanomat kehystaa muita uutisia → Katso aiheen Ossi Tiihonen laajempi kuva → Katso kirjoittajan Anni Keski-Heikkilä muut analyysit →
Ossi Tiihonen Timo Soini Sakari Puisto Emilia Palonen Jussi Halla-aho Kristiina Ilmarinen politiikka Riikka Purra
Lähteen asiasanat — median oma luokitus
  • Politiikka

Tiedot tästä analyysistä

Tutkija Emilia Palosen mielestä perussuomalaiset [...83 sanaa...] hylkäsivät yhteistyön ”Halla-ahon perussuomalaisten” kanssa.

Sisältö haettu
6.7.2026

Haluatko analysoida toisen uutisen?

analysoi.media tarkistaa uutisten kehystyksen ja vinouman tekoalylla. Ala anna tunteiden ohjata uutislukemistasi.

Kokeile itse →