Analysoi Mediat Aiheet Koosta Päivän otos Palaute
← Etusivu

Analyysi artikkelista: Susanna tajusi vasta aikuisena, että se, mitä äiti teki, ei ollut normaalia – Viisi merkkiä paljastavat lapsuudessa koetun henkisen väkivallan

Iltalehti Haastattelu 23.8.2026
Pisteet
46
Versio 2.0 Composite-pisteet 0-100 yhdistää kuusi osamittaria (sisältö, omaperäisyys, JSN, vinouma, klikkikalu, polarisaatio) painokertoimilla. Versio 2.0, laskenta palvelimella.
Vinouma
60
Vinoumapisteet 0-100. 0 = neutraali, 100 = voimakkaasti vinoutunut. Mittaa puolueellisuutta, yksipuolisuutta ja tunnevetoamista. Paywall-rajatuista artikkeleista jätetään tyhjäksi.
JSN-laatu
60
Journalistin Ohjeiden noudattaminen 0-100. Arvioi artikkelin journalistista laatua JSN:n ohjeiston perusteella.
Tunnelma ja kehystys Tunnelma Suru / myötätunto Kehystys Keskusta Tunnelma: tekoälyn arvio artikkelin tunnesävystä — millaisia tunteita artikkeli herättää, ei artikkelin aihetta. Kehystys: artikkelin näkökulmapainotus poliittisella akselilla. Ei tarkoita puoluekannatusta.

Artikkeli kehystää henkilökohtaisen lapsuuden kokemuksen henkiseksi väkivallaksi, mikä normalisoi vaikeiden perhesuhteiden uudelleentulkintaa aikuisiällä. Lukijalle välittyy kuva äidistä, joka on toiminut tunnekylmästi tai vahingollisesti, vaikka tilanteesta on vain yhden osapuolen näkemys.

Haastattelu Iltalehti Iltalehti PLUS-tilaajille Jenna Mendez · 23.8.2026 Lue alkuperäinen artikkeli ↗

Tarkista tiedot alkuperäisestä lähteestä.

Artikkelin nakokulma: inhimillinen

Artikkeli tarkastelee aihetta yksilön kokemuksen ja tunteiden kautta.

Maksumuurin takana — analyysi voi olla puutteellinen
60
/100
Kohtalainen vinouma
Vinoumapisteet (0-100)

Artikkeli on rakenteellisesti yksipuolinen, sillä se esittää Susannan kokemuksen ainoana totuutena. Aihepiiri on luonteeltaan subjektiivinen, mutta otsikointi ja kehystys 'väkivallaksi' nostavat vinoumaa.

Poliittinen kehystys Keskusta

Artikkelilla ei ole selkeää poliittista suuntaa; se käsittelee perhesuhteita ja psykologisia kokemuksia, jotka eivät asetu perinteiselle vasemmisto-oikeisto-akselille.

Korostetut näkökulmat Näkökulmat joita artikkeli painottaa suhteessa muihin

  • Lapsen subjektiivinen kokemus henkisestä väkivallasta

Kritisoidut tahot

  • Äiti

Tarkemmat havainnot

1 Mitä jätettiin kertomatta 1 kohtaa jätetty kertomatta
  • Tausta Laajempi psykologinen taustoitus tai asiantuntijan näkemys siitä, mikä määritellään henkiseksi väkivallaksi. — Lukija ei saa työkaluja erottaa normaalia perhekonfliktia väkivallasta.
2 Tunnevetoaminen ja tekniikat 3 tekniikkaa, 4 tunnevetoamista

Havaitut tekniikat Tunnistetut journalistiset tekniikat joilla artikkeli painottaa tiettyjä näkökulmia

Kehystäminen Tunteisiin vetoaminen Yksipuolinen kerronta

Tunnevetoaminen Artikkelin tunnevetoamisen keinot ja tunnetekniikat

Suru / myötätunto Paheksunta / viha
Suru / myötätunto

Lukijaa kutsutaan tuntemaan myötätuntoa Susannaa kohtaan.

Paheksunta / viha

Äidin käytöstä kohtaan herätetään paheksuntaa.

Latautunut kieli

Sanojen kuten 'piina' ja 'väkivalta' käyttö.

Anekdootti / henkilökohtainen tarina

Yksittäinen muisto sairaalasängystä toimii todisteena laajemmasta väkivallasta.

Tunteisiin vetoaminen on artikkelin keskeinen tyyli, joka on tyypillistä tälle genrelle, mutta se tekee tekstistä manipuloivan.

3 Otsikkoanalyysi ja kärjistys Tarkka, klikki 75/100, kärjistys 20

Otsikkoanalyysi Otsikon kohta-kohdalta tarkastelu: vastaako sisaltoa, klikkihoukutus, sananvalintojen lataus. Otsikolla on suuri vaikutus — moni lukija ei pääse sisältöön asti.

Otsikko vs. sisältö: Tarkka

Otsikko vastaa artikkelin sisältöä, jossa Susanna kertoo kokemuksistaan.

Klikkihoukutus: 75/100

Otsikko käyttää 'Viisi merkkiä paljastavat' -rakennetta, joka lupaa lukijalle diagnoosin tai vastauksen omaan elämään.

Otsikon lataus: Latautunut

Sana 'väkivalta' on vahvasti latautunut ja ohjaa lukijan tulkitsemaan kuvatun käytöksen rikolliseksi tai moraalisesti tuomittavaksi.

Kärjistys: 20/100

Artikkeli luo vastakkainasettelun lapsen ja äidin välille, mutta se ei ole poliittisesti polarisoivaa.

Populismi: 0/100

Ei kansa-eliitti-asetelmaa.

4 Kuultiinko kohdetta Ei kuultu

Ei kuultu JSN 21-22: kielteisen julkisuuden kohteelle on annettava mahdollisuus vastata samanaikaisesti. Mittaa onko nimettya kritiikin tai puolustuksen kohdetta kuultu artikkelissa. — Äitiä ei ole kuultu, eikä hänellä ole mahdollisuutta vastata häneen kohdistuviin syytöksiin.

5 JSN-arvio 60/100 · 1 vahvuutta, 1 heikkoutta

JSN-arvio Arvio Journalistin ohjeiden (JSN) noudattamisesta

60
/100 JSN-vaatimustenmukaisuus
Kohtalainen

Journalistin ohjeet →

Vahvuudet

  • JO 11: Mielipiteet ja kokemukset on erotettu faktoista siten, että ne esitetään Susannan omina muistoina.

Heikkoudet

  • JO 21: Äidille ei ole varattu tilaisuutta esittää näkemystään, vaikka hänet asetetaan erittäin kielteiseen julkisuuteen.
6 Omaperäisyys 40/100
40/100 Kuinka paljon artikkeli tuo uutta sisältöä ja omaa analyysiä

Aihe on hyvin yleinen lifestyle-journalismissa.

7 Rivien välistä 5 rakenteista havaintoa
Kenen etua ajaa? Palvelee lukijoita, jotka etsivät vertaistukea tai ymmärrystä lapsuuden kokemuksilleen, samalla kun se vahvistaa Iltalehden brändiä tunteisiin vetoavana elämäntarinasivustona.
Mikä esitetään itsestäänselvyytenä Artikkeli olettaa, että Susannan kokemukset ovat suora osoitus henkisestä väkivallasta, eikä jätä tilaa muille tulkinnoille. ”Viisi merkkiä paljastavat lapsuudessa koetun henkisen väkivallan”
Kuka toimii, kenen vastuu häivytetään Äidin toimijuus ja motiivit jäävät täysin Susannan tulkinnan varaan, mikä häivyttää mahdollisuuden äidin omaan näkökulmaan. ”Jo äidin olankohautus sai Susannan tuntemaan itsensä mitättömäksi.”
Kuka saa äänen Vain Susanna saa äänen; äiti on vain Susannan kokemuksen kohde. ”Susanna tajusi vasta aikuisena”
Tunnelma Suru / myötätunto

Artikkeli kehystää henkilökohtaisen lapsuuden kokemuksen henkiseksi väkivallaksi, mikä normalisoi vaikeiden perhesuhteiden uudelleentulkintaa aikuisiällä. Lukijalle välittyy kuva äidistä, joka on toiminut tunnekylmästi tai vahingollisesti, vaikka tilanteesta on vain yhden osapuolen näkemys.

Tekoälyn vapaa havainto

Artikkeli vaikuttaa olevan osa Iltalehden 'lifestyle'-sisältöä, jossa henkilökohtaiset traumat valjastetaan klikkiotsikoiden ja lukijakokemusten välineiksi.

Tämä on tekoälyn tulkintaa, ei mitattua dataa.

8 Propaganda ja pilkka 1 propagandatekniikkaa

Propaganda-analyysi IFCNin ja mediatutkimuksen tunnistamat vaikuttamiskeinot

Latautunut kieli Lieva

Käytetään vahvoja termejä kuvaamaan arkisia tai vaikeita perhetilanteita.

9 Ketkä saavat äänen Avaa nähdäksesi ketkä saavat jutussa äänen
Katso miten Iltalehti kehystaa muita uutisia → Katso aiheen terveys laajempi kuva → Katso kirjoittajan Jenna Mendez muut analyysit →
terveys
Lähteen asiasanat — median oma luokitus
  • Kuukausi

Tiedot tästä analyysistä

Susanna eli lapsuutensa 1980-luvulla ihan [...81 sanaa...] aisti äidin katseessa jotain ikävää.

Sisältö haettu
23.8.2026

Haluatko analysoida toisen uutisen?

analysoi.media tarkistaa uutisten kehystyksen ja vinouman tekoalylla. Ala anna tunteiden ohjata uutislukemistasi.

Kokeile itse →