Analysoi Mediat Aiheet Koosta Päivän otos Palaute
← Etusivu

Analyysi artikkelista: Analyysi: Hallitus tuuppailee yhä työllisyystavoitteita eteenpäin

Yle Analyysi 5.10.2016
Pisteet
50
Versio 2.0 Laskettu raadin pisteistä

Composite-pistemäärä lasketaan tuomariraadin (3 kielimallia) antamista osapisteistä painotetulla kaavalla. Versio 2.0.

Yhdistää sisällön, omaperäisyyden, JSN-laadun sekä vinouman, klikkiotsikoinnin ja polarisaation puuttumisen.
Vinouma
68
  • Gemini 3.1 Flash Lite65
  • GPT-5.4 Mini68
  • Mistral Small70

Näytetty luku on raadin (3 kielimallia) antamien pisteiden keskiarvo.

Vinoumapisteet 0–100: matala on neutraalia, korkea voimakkaasti vinoutunutta.
JSN-laatu
42
  • Gemini 3.1 Flash Lite40
  • GPT-5.4 Mini42
  • Mistral Small45

Näytetty luku on raadin (3 kielimallia) antamien pisteiden keskiarvo.

JSN-laatu 0–100: kuinka hyvin artikkeli noudattaa Journalistin Ohjeita.
Tunnelma ja kehystys Tunnelma Turhautuminen / pettymys Kehystys Keskusta Tunnelma: tekoälyn arvio artikkelin tunnesävystä — millaisia tunteita artikkeli herättää, ei artikkelin aihetta. Kehystys: artikkelin näkökulmapainotus poliittisella akselilla. Ei tarkoita puoluekannatusta.

Artikkeli rakentaa kuvan työmarkkinajärjestöistä kyvyttöminä uudistumaan poliittisen pelin ja sisäisten ristiriitojen vuoksi. Lukijalle välittyy vaikutelma, että järjestöjen yhteistyökyvyttömyys on suurin este työllisyyden parantamiselle, mikä normalisoi hallituksen tarpeen ohittaa kolmikantainen valmistelu.

Analyysi Yle Riikka Uosukainen · 5.10.2016 Lue alkuperäinen artikkeli ↗

Tarkista tiedot alkuperäisestä lähteestä.

Artikkelin nakokulma: poliittinen

Artikkeli tarkastelee työmarkkinoiden neuvottelutilannetta nimenomaan poliittisen päätöksenteon ja hallituksen tavoitteiden näkökulmasta.

68
/100
Kohtalainen vinouma
Vinoumapisteet (0-100)

Artikkeli kehystää järjestöt yksinomaan jarruttaviksi toimijoiksi ja sivuuttaa niiden substanssiperusteet uudistusten vastustamiselle. Tämä yksipuolinen lähestymistapa nostaa vinoumapisteitä.

Poliittinen kehystys Keskusta

Artikkeli kritisoi useita eri tahoja (SAK, EK, PS) ja keskittyy hallituksen vaikeuksiin viedä politiikkaa läpi. Vaikka kehystys on järjestöjen kannalta kriittinen, se ei asetu selkeästi perinteiselle vasemmisto-oikeisto-akselille, vaan pikemminkin hallintokeskeiseen näkökulmaan.

Korostetut näkökulmat Näkökulmat joita artikkeli painottaa suhteessa muihin

  • Hallituksen tavoitteiden oikeutus
  • Työmarkkinajärjestöjen jarrutusrooli

Kritisoidut tahot

Tarkemmat havainnot

1 Mitä jätettiin kertomatta 2 kohtaa jätetty kertomatta
  • Vastakkainen näkökulma Työmarkkinajärjestöjen omat perustelut uudistusten vastustamiselle puuttuvat. — Lukija ei saa tasapuolista kuvaa neuvottelujen sisällöstä tai järjestöjen tavoitteista.
  • Tausta Kilpailukykysopimuksen ja muiden uudistusten laajempi vaikutus työntekijöiden asemaan puuttuu. — Ilman tätä kontekstia järjestöjen vastustus näyttäytyy pelkkänä poliittisena jarrutuksena.
2 Tunnevetoaminen ja tekniikat 3 tekniikkaa, 3 tunnevetoamista

Havaitut tekniikat Tunnistetut journalistiset tekniikat joilla artikkeli painottaa tiettyjä näkökulmia

Kehystäminen Valikoiva lähteiden käyttö Latautunut kieli

Tunnevetoaminen Artikkelin tunnevetoamisen keinot ja tunnetekniikat

Turhautuminen / pettymys
Turhautuminen / pettymys

Turhautuminen neuvottelujen hitauteen ja järjestöjen jarrutukseen.

Latautunut kieli

Käytetään termejä kuten 'järjestösota' ja 'jarruttaminen'.

Konflikti- tai kriisikehys

Neuvottelut esitetään jatkuvana konfliktina ja leirien välisenä sotana.

Tunnevetoaminen on osa analyyttistä tyyliä, jossa korostetaan neuvottelujen vaikeutta, mutta se värittää järjestöjen toiminnan negatiiviseksi.

3 Otsikkoanalyysi ja kärjistys Tarkka, klikki 30/100, kärjistys 52

Otsikkoanalyysi Otsikon kohta-kohdalta tarkastelu: vastaako sisaltoa, klikkihoukutus, sananvalintojen lataus. Otsikolla on suuri vaikutus — moni lukija ei pääse sisältöön asti.

Otsikko vs. sisältö: Tarkka

Otsikko vastaa sisällön kuvausta hallituksen vaikeuksista.

Klikkihoukutus: 30/100
  • Gemini 3.1 Flash Lite30
  • GPT-5.4 Mini18
  • Mistral Small30

Näytetty luku on raadin (3 kielimallia) antamien pisteiden keskiarvo.

Otsikko on informatiivinen, mutta käyttää hieman dramatisoivaa verbiä.

Otsikon lataus: Neutraali

Otsikko kuvaa tilannetta asiallisesti ilman voimakkaita latauksia.

Kärjistys: 52/100
  • Gemini 3.1 Flash Lite45
  • GPT-5.4 Mini52
  • Mistral Small65

Näytetty luku on raadin (3 kielimallia) antamien pisteiden keskiarvo.

Artikkeli rakentaa vastakkainasettelua hallituksen ja järjestöjen välille, mutta ei dehumanisoi osapuolia.

Populismi: 20/100
  • Gemini 3.1 Flash Lite20
  • GPT-5.4 Mini12
  • Mistral Small20

Näytetty luku on raadin (3 kielimallia) antamien pisteiden keskiarvo.

Artikkeli sisältää anti-elitistisiä sävyjä järjestöjä kohtaan, mutta ei varsinaista kansa vs. eliitti -populismia.

4 Kuultiinko kohdetta Ei kuultu

Ei kuultu JSN 21-22: kielteisen julkisuuden kohteelle on annettava mahdollisuus vastata samanaikaisesti. Mittaa onko nimettya kritiikin tai puolustuksen kohdetta kuultu artikkelissa. — SAK:n ja EK:n edustajia kritisoidaan suoraan, mutta heille ei anneta mahdollisuutta vastata kritiikkiin.

5 JSN-arvio 42/100 · 1 vahvuutta, 2 heikkoutta

JSN-arvio Arvio Journalistin ohjeiden (JSN) noudattamisesta

42
/100 JSN-vaatimustenmukaisuus
Kohtalainen

Journalistin ohjeet →

Vahvuudet

  • JO 7: Pyrkimys kuvata neuvottelujen poliittisia syitä ja jännitteitä.

Heikkoudet

  • JO 11: Mielipiteellinen analyysi sekoittuu tosiasioihin, järjestöjen motiivit esitetään toimittajan tulkintoina.
  • JO 21: Järjestöjä kritisoidaan voimakkaasti, mutta niille ei anneta tilaa vastata kritiikkiin samassa yhteydessä.
6 Omaperäisyys 50/100
50/100 Kuinka paljon artikkeli tuo uutta sisältöä ja omaa analyysiä

Analyysi toistaa yleistä narratiivia työmarkkinoiden neuvotteluongelmista.

7 Rivien välistä 6 rakenteista havaintoa
Kenen etua ajaa? Kehystys palvelee hallituksen työllisyystavoitteiden ajajia: työmarkkinajärjestöt esitetään uudistuksia jarruttavina toimijoina, mikä oikeuttaa hallituksen mahdollisen yksipuolisen päätöksenteon.
Pelissä Työmarkkinoiden kolmikantainen sopiminen vs. hallituksen tavoite nopeista työllisyysuudistuksista. Juttu käsittelee pääosin jälkimmäistä, esittäen järjestöjen jarrutuksen ongelmana.
Mikä esitetään itsestäänselvyytenä Artikkeli olettaa, että työmarkkinoiden uudistaminen on yksiselitteisesti välttämätöntä ja että järjestöjen vastustus on perusteetonta jarrutusta. ”Jatkuva uudistaminen on ollut jo vuosia totta työpaikoilla, mutta ajatus ei ole vielä saavuttanut työelämän etujärjestöjä”
Kuka toimii, kenen vastuu häivytetään Järjestöjen toimijuus pelkistetään jarruttamiseen, kun taas hallituksen rooli esitetään passiivisena uhrina, joka joutuu 'tuuppailemaan' tavoitteita eteenpäin. ”Hallitus tuuppailee yhä työllisyystavoitteita eteenpäin”
Kuka saa äänen Artikkeli referoi järjestöjen ja puolueiden motiiveja toimittajan äänen kautta, eikä anna ääniä järjestöjen edustajille itselleen. ”SAK:n ja STTK:n liitot sanovat toipuvansa vielä kilpailukysopimuksesta.”
Tunnelma Turhautuminen / pettymys

Artikkeli rakentaa kuvan työmarkkinajärjestöistä kyvyttöminä uudistumaan poliittisen pelin ja sisäisten ristiriitojen vuoksi. Lukijalle välittyy vaikutelma, että järjestöjen yhteistyökyvyttömyys on suurin este työllisyyden parantamiselle, mikä normalisoi hallituksen tarpeen ohittaa kolmikantainen valmistelu.

Tekoälyn vapaa havainto

Herää kysymys, miksi järjestöjen omat näkemykset uudistusten sisällöstä tai mahdollisista riskeistä jätetään kokonaan mainitsematta, mikä vahvistaa kirjoittajan luomaa 'jarrutus'-narratiivia.

Tämä on tekoälyn tulkintaa, ei mitattua dataa.

8 Propaganda ja pilkka 1 propagandatekniikkaa

Propaganda-analyysi IFCNin ja mediatutkimuksen tunnistamat vaikuttamiskeinot

Latautunut kieli Lieva

Käytetään termejä kuten 'järjestösota' ja 'jarruttaminen' kuvaamaan järjestöjen toimintaa.

9 Tilastokytkos 58/100, 2 tilastoaihetta
  • Gemini 3.1 Flash Lite50
  • GPT-5.4 Mini58
  • Mistral Small60

Näytetty luku on raadin (3 kielimallia) antamien pisteiden keskiarvo.
58/100 Tekoäly tunnistaa missä artikkeli hyötyisi virallisten tilastojen ristiintarkistamisesta. Korkea pistemäärä = virallinen data toisi tärkeää kontekstia.

Artikkeli mainitsee 6 miljardin euron panostuksen työttömyyden tukemiseen, mikä vaatisi tilastollista ristiintarkistusta.

Hyödylliset tilastoaiheet

  • työttömyysturvan kustannukset
  • työllisyysasteen kehitys

Suositellut lähteet

  • Tilastokeskus
  • THL
Aiheet ja lähteet ovat tekoälyn ehdotuksia. Linkitys virallisten datojen pariin tulossa.
10 Ketkä saavat äänen Avaa nähdäksesi ketkä saavat jutussa äänen
Katso miten Yle kehystaa muita uutisia → Katso aiheen STTK laajempi kuva → Katso kirjoittajan Riikka Uosukainen muut analyysit →
STTK SAK Akava Martti Hetemäki EK Suomi Jarkko Eloranta työelämä politiikka
Lähteen asiasanat — median oma luokitus
  • analyysi
  • politiikka
  • Suomen Ammattiliittojen Keskusjärjestö SAK
  • Palkansaajajärjestöt ja ammattiliitot
  • etujärjestöt
  • työttömyys
  • Elinkeinoelämän keskusliitto (EK)
  • STTK

Tiedot tästä analyysistä

Jatkuva uudistaminen on ollut jo [...413 sanaa...] nousukausi tulee ja poistaa uudistustarpeet.

Sisältö haettu
24.8.2026

Haluatko analysoida toisen uutisen?

analysoi.media tarkistaa uutisten kehystyksen ja vinouman tekoalylla. Ala anna tunteiden ohjata uutislukemistasi.

Kokeile itse →