Analyysi artikkelista: Markku Jokisipilän uutuuskirja perussuomalaisista syyttää mediaa ja yliopistoväkeä puolueen inhoamisesta ja ideologian vääristelystä
Composite-pistemäärä lasketaan tuomariraadin (3 kielimallia) antamista osapisteistä painotetulla kaavalla. Versio 2.0.
Yhdistää sisällön, omaperäisyyden, JSN-laadun sekä vinouman, klikkiotsikoinnin ja polarisaation puuttumisen.
- Gemini 3.1 Flash Lite85
- GPT-5.4 Mini82
- Mistral Small85
Näytetty luku on raadin (3 kielimallia) antamien pisteiden keskiarvo.
Vinoumapisteet 0–100: matala on neutraalia, korkea voimakkaasti vinoutunutta.
- Gemini 3.1 Flash Lite25
- GPT-5.4 Mini34
- Mistral Small25
Näytetty luku on raadin (3 kielimallia) antamien pisteiden keskiarvo.
JSN-laatu 0–100: kuinka hyvin artikkeli noudattaa Journalistin Ohjeita.
Artikkeli antaa Markku Jokisipilän esittää perussuomalaisista kuvan, jossa puolueen kohtaama kritiikki on järjestelmällistä loanheittoa ja tutkijoiden ennakkoluuloja. Lukijalle välittyy vaikutelma, että puolueen ympärillä vallitsee epäreilu 'persuviha', kun taas puolueen omat poliittiset tavoitteet esitetään parlamentaarisesti hyväksyttävinä ja kansallismielisinä.
Tarkista tiedot alkuperäisestä lähteestä.
Kirjaudu sisään käyttääksesi tätä ominaisuutta.
Tämä on premium-ominaisuus. Osta krediittejä profiilisivulta.
ProfiilisivuArtikkeli on yksipuolinen, sillä se antaa Markku Jokisipilän esittää kritiikkinsä mediaa ja tutkijoita kohtaan ilman, että näille annetaan mahdollisuutta vastata. Lähteistys on rajoittunut vain kirjailijan omiin näkemyksiin.
Artikkelin kehystys myötäilee perussuomalaisten omaa narratiivia, jossa puolue on median ja eliitin uhri. Vaikka kyseessä on kirja-arvio, artikkelin tapa esittää Jokisipilän väitteet kritiikittä kallistaa sen oikeistopopulistisen kehyksen puolelle.
Korostetut näkökulmat Näkökulmat joita artikkeli painottaa suhteessa muihin
- Perussuomalaisten kohtaama kritiikki on epäasiallista.
- Puolueen äärioikeistolaisuus on myytti.
Kritisoidut tahot
- valtamedia
- akateeminen yhteisö
- Timo Soini
Puolustetut tahot
- Perussuomalaiset
- Jussi Halla-aho
Tekoäly lukee artikkelin ja hakee vertailutietoa. Tämä kestää yleensä 10–20 sekuntia.
Miten juttu suhteutuu todellisuuteen: onko luku iso vai tavanomainen, onko tämä poikkeus vai jatkuvaa, millä keinoilla lukijaa ohjataan — ja mitä jutussa jää kertomatta.
Tarkemmat havainnot
1 Mitä jätettiin kertomatta
- Vastakkainen näkökulma Median ja tutkijoiden näkökulma syytöksiin puuttuu. — Lukija ei saa tasapuolista kuvaa siitä, miksi puolueeseen on suhtauduttu kriittisesti.
- Tausta Konkreettiset esimerkit siitä, mitä 'loanheittoa' media on harjoittanut, jäävät epämääräisiksi. — Väitteet jäävät ilmaan ilman todisteita.
2 Tunnevetoaminen ja tekniikat
Havaitut tekniikat Tunnistetut journalistiset tekniikat joilla artikkeli painottaa tiettyjä näkökulmia
Tunnevetoaminen Artikkelin tunnevetoamisen keinot ja tunnetekniikat
Artikkeli vetoaa paheksuntaan mediaa ja akateemista maailmaa kohtaan.
Puolueen kannattajien kokemaa 'me vastaan he' -asetelmaa vahvistetaan.
Sanoja kuten 'loanheitto', 'mustamaalaaminen' ja 'inhoaminen' käytetään korostamaan kokemusta epäoikeudenmukaisuudesta.
Puolue asetetaan jatkuvaan konfliktiin median ja yliopistojen kanssa.
Tunnevetoaminen on manipuloivaa, koska se esittää yhden henkilön subjektiiviset kokemukset ja tulkinnat objektiivisena totuutena ilman vastapuolen ääntä.
3 Otsikkoanalyysi ja kärjistys
Otsikkoanalyysi Otsikon kohta-kohdalta tarkastelu: vastaako sisaltoa, klikkihoukutus, sananvalintojen lataus. Otsikolla on suuri vaikutus — moni lukija ei pääse sisältöön asti.
Otsikko vastaa artikkelin sisältöä, jossa Jokisipilä syyttää mediaa ja yliopistoja.
- Gemini 3.1 Flash Lite40
- GPT-5.4 Mini66
- Mistral Small30
Näytetty luku on raadin (3 kielimallia) antamien pisteiden keskiarvo.
Otsikko on informatiivinen, mutta sisältää vahvan väitteen kirjan sisällöstä: "Markku Jokisipilän uutuuskirja perussuomalaisista syyttää mediaa ja yliopistoväkeä puolueen inhoamisesta ja ideologian vääristelystä"
Otsikko käyttää latautuneita termejä kuten "inhoamisesta" ja "vääristelystä", jotka asettavat vastakkainasettelun median ja puolueen välille.
- Gemini 3.1 Flash Lite75
- GPT-5.4 Mini78
- Mistral Small80
Näytetty luku on raadin (3 kielimallia) antamien pisteiden keskiarvo.
Artikkeli rakentaa selkeän me-vastaan-he-asetelman median ja perussuomalaisten välille: "Mediallekin tekee juuri perussuomalaisten tapauksessa tiukkaa pysytellä poissa puoluepolitiikan kentältä".
- Gemini 3.1 Flash Lite80
- GPT-5.4 Mini72
- Mistral Small75
Näytetty luku on raadin (3 kielimallia) antamien pisteiden keskiarvo.
Artikkeli käyttää vahvaa kansa-eliitti-asetelmaa: "Perussuomalaiset on eduskuntapuolueistamme ainoa, jonka politiikan oikeutuksen... osa poliittisten kilpailijoiden, median ja tutkimuksen edustajista systemaattisesti pyrkii kyseenalaistamaan."
4 Kuultiinko kohdetta
Ei kuultu JSN 21-22: kielteisen julkisuuden kohteelle on annettava mahdollisuus vastata samanaikaisesti. Mittaa onko nimettya kritiikin tai puolustuksen kohdetta kuultu artikkelissa. — Media ja akateeminen yhteisö on nimetty kritiikin kohteiksi, mutta heille ei ole annettu mahdollisuutta vastata syytöksiin.
5 JSN-arvio
JSN-arvio Arvio Journalistin ohjeiden (JSN) noudattamisesta
Vahvuudet
- JO 11: Mielipiteet ja kirjan sisältö on erotettu selkeästi lainausmerkein.
Heikkoudet
- JO 21: Samanaikainen kuuleminen puuttuu täysin; mediaa ja tutkijoita syytetään, mutta heitä ei kuulla.
- JO 12: Lähdekritiikki on heikkoa, sillä artikkeli toistaa yhden lähteen väitteitä kritiikittä.
- JO 21: Vastapuolen kuuleminen puuttuu.
6 Omaperäisyys
Artikkeli on perinteinen kirjaesittely, joka ei tuo uutta tietoa vaan referoi haastateltavan näkemyksiä.
7 Rivien välistä
Artikkeli antaa Markku Jokisipilän esittää perussuomalaisista kuvan, jossa puolueen kohtaama kritiikki on järjestelmällistä loanheittoa ja tutkijoiden ennakkoluuloja. Lukijalle välittyy vaikutelma, että puolueen ympärillä vallitsee epäreilu 'persuviha', kun taas puolueen omat poliittiset tavoitteet esitetään parlamentaarisesti hyväksyttävinä ja kansallismielisinä.
Herää kysymys, miksi artikkeli ei haastattele yhtäkään tutkijaa tai median edustajaa, joita Jokisipilä syyttää puolueen mustamaalaamisesta; tämä valinta vahvistaa artikkelin yksipuolista kehystä.
Tämä on tekoälyn tulkintaa, ei mitattua dataa.
8 Propaganda ja pilkka
Propaganda-analyysi IFCNin ja mediatutkimuksen tunnistamat vaikuttamiskeinot
Käytetään voimakkaita termejä kuvaamaan vastapuolen toimintaa (esim. 'loanheitto').
Media ja yliopistot esitetään syyllisinä puolueen kohtaamiin vaikeuksiin.
9 Ketkä saavat äänen
Julkinen rooli
Muut äänet
Henkilöt jotka saavat jutussa äänen ilman että heidän asemaansa kerrotaan.
Haluatko analysoida toisen uutisen?
analysoi.media tarkistaa uutisten kehystyksen ja vinouman tekoalylla. Ala anna tunteiden ohjata uutislukemistasi.
Kokeile itse →