Analysoi Mediat Aiheet Koosta Päivän otos Palaute
← Etusivu

Analyysi artikkelista: "Venäjällä ei ole mitään syytä lopettaa" – Uutta tietoa Suomeen kohdistuvasta uhasta

Iltalehti Uutinen 25.5.2026
Pisteet
45
Versio 2.0 Laskettu raadin pisteistä

Composite-pistemäärä lasketaan tuomariraadin (3 kielimallia) antamista osapisteistä painotetulla kaavalla. Versio 2.0.

Yhdistää sisällön, omaperäisyyden, JSN-laadun sekä vinouman, klikkiotsikoinnin ja polarisaation puuttumisen.
Vinouma
65
  • Gemini 3.1 Flash Lite65
  • GPT-5.4 Mini68
  • Mistral Small65

Näytetty luku on raadin (3 kielimallia) antamien pisteiden keskiarvo.

Vinoumapisteet 0–100: matala on neutraalia, korkea voimakkaasti vinoutunutta.
JSN-laatu
50
  • Gemini 3.1 Flash Lite50
  • GPT-5.4 Mini46
  • Mistral Small60

Näytetty luku on raadin (3 kielimallia) antamien pisteiden keskiarvo.

JSN-laatu 0–100: kuinka hyvin artikkeli noudattaa Journalistin Ohjeita.
Tunnelma ja kehystys Tunnelma Pelko, Epäluottamus Kehystys Keskusta Tunnelma: tekoälyn arvio artikkelin tunnesävystä — millaisia tunteita artikkeli herättää, ei artikkelin aihetta. Kehystys: artikkelin näkökulmapainotus poliittisella akselilla. Ei tarkoita puoluekannatusta.

Artikkeli vahvistaa kuvaa Venäjästä aktiivisena ja häikäilemättömänä toimijana, joka käyttää teknologiaa Nato-maiden horjuttamiseen. Lukijalle välittyy tunne, että kyse ei ole satunnaisista teknisistä häiriöistä, vaan tietoisesta provokaatiosta, johon länsimaiden on vaikea vastata ilman seurauksia Venäjälle.

Uutinen Iltalehti Jari Himanen · 25.5.2026 Lue alkuperäinen artikkeli ↗

Tarkista tiedot alkuperäisestä lähteestä.

Artikkelin nakokulma: kriittinen

Artikkeli tarkastelee tilannetta turvallisuuspoliittisesta ja teknisestä näkökulmasta, korostaen Venäjän toiminnan haitallisuutta.

65
/100
Kohtalainen vinouma
Vinoumapisteet (0-100)

Artikkeli on rakenteeltaan yksipuolinen, sillä se esittää Venäjän toiminnan ainoastaan vihamielisenä uhkana ilman vastanäkökulmia tai laajempaa analyysia tilanteen monimutkaisuudesta. Lähteistys painottuu vahvasti länsimaisiin turvallisuusasiantuntijoihin, mikä nostaa vinoumapisteitä.

Poliittinen kehystys Keskusta

Vaikka artikkeli on sävyltään kriittinen Venäjää kohtaan, se raportoi turvallisuusuhasta, joka on yleisesti tunnustettu aihe suomalaisessa mediassa. Kyseessä on vahtikoira-tyyppinen raportointi Venäjän toiminnasta, eikä artikkeli aja suomalaista sisäpoliittista ideologiaa, joten se pysyy keskustassa.

Korostetut näkökulmat Näkökulmat joita artikkeli painottaa suhteessa muihin

  • Venäjän toiminnan suunnitelmallisuus
  • Nato-maiden haavoittuvuus

Kritisoidut tahot

Tarkemmat havainnot

1 Mitä jätettiin kertomatta 2 kohtaa jätetty kertomatta
  • Vastakkainen näkökulma Venäjän näkökulmaa tai mahdollista teknistä selitystä ei ole haettu. — Lukija saa vain yhden osapuolen version tapahtumista, mikä estää kokonaiskuvan muodostamisen.
  • Tausta Tietoa siitä, miten Suomi ja Nato-maat vastaavat häirintään, puuttuu. — Ilman tietoa vastatoimista lukijalle jää kuva, että tilanne on hallitsematon.
2 Tunnevetoaminen ja tekniikat 3 tekniikkaa, 4 tunnevetoamista

Havaitut tekniikat Tunnistetut journalistiset tekniikat joilla artikkeli painottaa tiettyjä näkökulmia

Kehystäminen Valikoiva lähteiden käyttö Uhka asetelman korostaminen

Tunnevetoaminen Artikkelin tunnevetoamisen keinot ja tunnetekniikat

Pelko Epäluottamus
Pelko

Artikkeli maalaa kuvaa jatkuvasta ja tarkoituksellisesta uhasta, joka kohdistuu Suomen turvallisuuteen.

Epäluottamus

Venäjän toiminnan kuvaaminen 'kaaokseksi' ja 'sokaisevaksi' häirinnäksi luo epäluottamusta naapurin toimia kohtaan.

Latautunut kieli

Sanojen kuten 'kaaos', 'sokaiseva' ja 'valesignaali' käyttö luo dramaattista tunnelmaa.

Konflikti- tai kriisikehys

Artikkeli asettaa Venäjän ja Nato-maat vastakkain jatkuvassa teknologisessa sodankäynnissä.

Tunnevetoaminen on osittain manipuloivaa, sillä se korostaa uhkaa ja kaaosta ilman, että lukijalle tarjotaan tasapainottavaa tietoa viranomaisten varautumisesta tai tilanteen todellisesta mittakaavasta.

3 Otsikkoanalyysi ja kärjistys Tarkka, klikki 72/100, kärjistys 62

Otsikkoanalyysi Otsikon kohta-kohdalta tarkastelu: vastaako sisaltoa, klikkihoukutus, sananvalintojen lataus. Otsikolla on suuri vaikutus — moni lukija ei pääse sisältöön asti.

Otsikko vs. sisältö: Tarkka

Otsikko vastaa leipätekstin väitettä Venäjän toiminnan jatkumisesta ja uhasta.

Klikkihoukutus: 72/100
  • Gemini 3.1 Flash Lite70
  • GPT-5.4 Mini72
  • Mistral Small75

Näytetty luku on raadin (3 kielimallia) antamien pisteiden keskiarvo.

Otsikko lupaa uutta tietoa, mikä on tyypillinen keino houkutella lukijoita, vaikka sisältö on pitkälti toistoa aiemmista tiedoista.

Otsikon lataus: Latautunut

Otsikko käyttää vahvaa uhkakuvailua: "Venäjällä ei ole mitään syytä lopettaa" – Uutta tietoa Suomeen kohdistuvasta uhasta.

Kärjistys: 62/100
  • Gemini 3.1 Flash Lite55
  • GPT-5.4 Mini62
  • Mistral Small70

Näytetty luku on raadin (3 kielimallia) antamien pisteiden keskiarvo.

Artikkeli rakentaa 'me vs. Venäjä' -asetelmaa, mutta ei käytä dehumanisoivaa kieltä.

Populismi: 15/100
  • Gemini 3.1 Flash Lite15
  • GPT-5.4 Mini5
  • Mistral Small15

Näytetty luku on raadin (3 kielimallia) antamien pisteiden keskiarvo.

Artikkeli ei sisällä vahvaa kansa-eliitti-asetelmaa, vaikka Venäjän toiminnan kuvaaminen 'suureksi yleisöksi' ja 'haavoittuvuudeksi' viittaa lievään populismiin.

4 Kuultiinko kohdetta Ei kuultu

Ei kuultu JSN 21-22: kielteisen julkisuuden kohteelle on annettava mahdollisuus vastata samanaikaisesti. Mittaa onko nimettya kritiikin tai puolustuksen kohdetta kuultu artikkelissa. — Venäjää ei ole kuultu, vaikka sitä syytetään suoraan tahallisesta toiminnasta. Vastine voisi sisältää Venäjän virallisen kannan gps-häirintään liittyen.

5 JSN-arvio 50/100 · 3 vahvuutta, 2 heikkoutta

JSN-arvio Arvio Journalistin ohjeiden (JSN) noudattamisesta

50
/100 JSN-vaatimustenmukaisuus
Kohtalainen

Journalistin ohjeet →

Vahvuudet

  • JO 7: Artikkeli käyttää useita lähteitä, kuten Nato-lähteitä ja asiantuntijoita.
  • JO 11: Mielipiteet ja asiantuntijalausunnot on erotettu uutisoinnista.
  • JO 7: Lähteiden käyttö on asiallista ja asiantuntijoita on haastateltu.

Heikkoudet

  • JO 21: Venäjän näkökulmaa tai vastinetta ei ole haettu, vaikka kyseessä on vakava syytös.
  • JO 21: Samanaikainen kuuleminen puuttuu, vaikka Venäjää syytetään suoraan tahallisesta vahingon aiheuttamisesta.
6 Omaperäisyys 40/100
40/100 Kuinka paljon artikkeli tuo uutta sisältöä ja omaa analyysiä

Artikkeli toistaa pitkälti aiemmin uutisoituja tietoja, lisäten vain brittiläisen lehden vahvistuksen.

7 Rivien välistä 5 rakenteista havaintoa
Kenen etua ajaa? Artikkeli palvelee Nato-myönteistä turvallisuuspoliittista keskustelua korostamalla Venäjän toiminnan suunnitelmallisuutta ja uhkaa, mikä vahvistaa tarvetta puolustusliiton läsnäololle ja varautumiselle.
Mikä esitetään itsestäänselvyytenä Artikkeli olettaa Venäjän toiminnan olevan yksiselitteisen vihamielistä ja tarkoituksellista ilman, että tätä asetelmaa kyseenalaistetaan. ”Venäjän toiminnan arvioidaan olevan tarkoituksellista.”
Kuka toimii, kenen vastuu häivytetään Venäjän asevoimien toimijuus korostuu, kun taas Nato-maiden tai Suomen viranomaisten vastatoimia tai niiden puutetta ei avata. ”Venäjän asevoimat yrittää ohjata Suomeen, Viroon ja Latviaan ukrainalaisia lennokkeja”
Kuka saa äänen Artikkeli nojaa vahvasti Nato-lähteisiin ja brittiläisiin asiantuntijoihin, mikä antaa jutulle yksipuolisen, länsimaisen turvallisuuspoliittisen painotuksen. ”Asiasta kertoivat Iltalehdelle Nato-lähteet”
Tunnelma Pelko, Epäluottamus

Artikkeli vahvistaa kuvaa Venäjästä aktiivisena ja häikäilemättömänä toimijana, joka käyttää teknologiaa Nato-maiden horjuttamiseen. Lukijalle välittyy tunne, että kyse ei ole satunnaisista teknisistä häiriöistä, vaan tietoisesta provokaatiosta, johon länsimaiden on vaikea vastata ilman seurauksia Venäjälle.

Tekoälyn vapaa havainto

Herää kysymys, miksi artikkeli keskittyy nimenomaan Venäjän kykyyn ohjata lennokkeja Suomeen, mutta ei käsittele Suomen viranomaisten tai Naton konkreettisia vastatoimia tai teknistä kykyä suojautua häirinnältä; tämä voi luoda lukijalle avuttomuuden tunnetta.

Tämä on tekoälyn tulkintaa, ei mitattua dataa.

8 Propaganda ja pilkka 2 propagandatekniikkaa

Propaganda-analyysi IFCNin ja mediatutkimuksen tunnistamat vaikuttamiskeinot

Latautunut kieli Lieva

Käytetään vahvoja termejä kuvaamaan Venäjän toimia, mikä ohjaa lukijan tunnetilaa.

Pelkoon vetoaminen Lieva

Korostetaan jatkuvaa uhkaa ja haavoittuvuutta, mikä voi aiheuttaa turvattomuuden tunnetta.

9 Ketkä saavat äänen Avaa nähdäksesi ketkä saavat jutussa äänen
Katso miten Iltalehti kehystaa muita uutisia → Katso aiheen Ramsey Faragher laajempi kuva → Katso kirjoittajan Jari Himanen muut analyysit →
Ramsey Faragher Nato Keir Giles Suomi Venäjä The Telegraph politiikka
Lähteen asiasanat — median oma luokitus
  • Teknologia (Yleistä)
  • Puolustuspolitiikka
  • Turvallisuuspolitiikka
  • Lentoliikenne & ilmaliikenne
  • Armeijat ja aseelliset joukot

Tiedot tästä analyysistä

Brittilehti paljastaa, kuinka Venäjä ohjaa [...423 sanaa...] valtava, hän sanoo The Telegraphille.

Sisältö haettu
24.6.2026

Haluatko analysoida toisen uutisen?

analysoi.media tarkistaa uutisten kehystyksen ja vinouman tekoalylla. Ala anna tunteiden ohjata uutislukemistasi.

Kokeile itse →