Analyysi artikkelista: Jari Ehrnroothin kolumni: Onko koskaan oikein ryhtyä vallankumoukseen?
Composite-pistemäärä lasketaan tuomariraadin (3 kielimallia) antamista osapisteistä painotetulla kaavalla. Versio 2.0.
Yhdistää sisällön, omaperäisyyden, JSN-laadun sekä vinouman, klikkiotsikoinnin ja polarisaation puuttumisen.
- Gemini 3.1 Flash Lite75
- GPT-5.4 Mini72
- Mistral Small85
Näytetty luku on raadin (3 kielimallia) antamien pisteiden keskiarvo.
Vinoumapisteet 0–100: matala on neutraalia, korkea voimakkaasti vinoutunutta.
- Gemini 3.1 Flash Lite60
- GPT-5.4 Mini46
- Mistral Small50
Näytetty luku on raadin (3 kielimallia) antamien pisteiden keskiarvo.
JSN-laatu 0–100: kuinka hyvin artikkeli noudattaa Journalistin Ohjeita.
Artikkeli normalisoi liberaalin demokratian ainoana legitiiminä hallintomuotona ja tuomitsee vuoden 1918 punakapinan jyrkästi valtiopetokseksi. Lukijalle välittyy kuva, jossa vasemmistolainen vallankumouspyrkimys nähdään historiallisena virheenä ja harvainvaltana, samalla kun parlamentaarinen järjestelmä esitetään ainoana oikeana tapana toteuttaa kansan tahtoa.
Tarkista tiedot alkuperäisestä lähteestä.
Kirjaudu sisään käyttääksesi tätä ominaisuutta.
Tämä on premium-ominaisuus. Osta krediittejä profiilisivulta.
ProfiilisivuArtikkeli on vahvasti mielipiteellinen kolumni, joka ei pyri tasapainoiseen historialliseen tarkasteluun. Yksipuolinen lähteistys ja jyrkkä moraalinen tuomio nostavat vinoumapisteitä.
Kirjoittaja ajaa liberaalia, parlamentaarista ja perustuslaillista näkökulmaa, joka on historiallisesti ja poliittisesti oikeistolaisessa perinteessä korostettu. Teksti kritisoi vasemmistolaista vallankumouspyrkimystä ja asettaa sen vastakkain vapaan yksilön ja demokratian kanssa.
Korostetut näkökulmat Näkökulmat joita artikkeli painottaa suhteessa muihin
- Liberaali demokratia ainoana oikeutettuna järjestelmänä
- Vuoden 1918 kapinan tuomitseminen valtiopetokseksi
Kritisoidut tahot
- Suomen Sosialidemokraattinen puolue
- Kansanvaltuuskunta
Tekoäly lukee artikkelin ja hakee vertailutietoa. Tämä kestää yleensä 10–20 sekuntia.
Miten juttu suhteutuu todellisuuteen: onko luku iso vai tavanomainen, onko tämä poikkeus vai jatkuvaa, millä keinoilla lukijaa ohjataan — ja mitä jutussa jää kertomatta.
Tarkemmat havainnot
1 Mitä jätettiin kertomatta
- Tausta Vuoden 1918 tapahtumien monimutkaiset yhteiskunnalliset taustasyyt puuttuvat. — Lukija saa hyvin pelkistetyn ja mustavalkoisen kuvan historiallisesta kriisistä.
2 Tunnevetoaminen ja tekniikat
Havaitut tekniikat Tunnistetut journalistiset tekniikat joilla artikkeli painottaa tiettyjä näkökulmia
Tunnevetoaminen Artikkelin tunnevetoamisen keinot ja tunnetekniikat
Kirjoittaja paheksuu vuoden 1918 vallankaappausta moraalisesti vääränä.
Käyttää termejä kuten 'valtiopetos', 'hirmuinen' ja 'harvainvalta'.
Tuomitsee vuoden 1918 tapahtumat jyrkästi ilman vastapuolen argumentteja.
Kolumni-genressä mielipiteellisyys on sallittua, mutta kirjoittajan tapa esittää historiallinen tulkinta absoluuttisena totuutena on manipuloiva.
3 Otsikkoanalyysi ja kärjistys
Otsikkoanalyysi Otsikon kohta-kohdalta tarkastelu: vastaako sisaltoa, klikkihoukutus, sananvalintojen lataus. Otsikolla on suuri vaikutus — moni lukija ei pääse sisältöön asti.
Otsikko vastaa kolumnin sisältöä, joka pohtii vallankumouksen oikeutusta.
- Gemini 3.1 Flash Lite25
- GPT-5.4 Mini24
- Mistral Small30
Näytetty luku on raadin (3 kielimallia) antamien pisteiden keskiarvo.
Otsikko on kysyvä ja johdatteleva, mutta kuvaa artikkelin sisältöä asiallisesti.
Sana vallankumous on historiallisesti ja poliittisesti latautunut, erityisesti Suomen 1918 kontekstissa.
- Gemini 3.1 Flash Lite60
- GPT-5.4 Mini68
- Mistral Small70
Näytetty luku on raadin (3 kielimallia) antamien pisteiden keskiarvo.
Teksti luo vastakkainasettelun 'kansanvallan' ja 'harvainvaltaisen kapinan' välille.
- Gemini 3.1 Flash Lite10
- GPT-5.4 Mini8
- Mistral Small10
Näytetty luku on raadin (3 kielimallia) antamien pisteiden keskiarvo.
Ei populistista rakennetta, kirjoittaja edustaa pikemminkin intellektuaalista eliittiä.
4 Kuultiinko kohdetta
Ei kuultu JSN 21-22: kielteisen julkisuuden kohteelle on annettava mahdollisuus vastata samanaikaisesti. Mittaa onko nimettya kritiikin tai puolustuksen kohdetta kuultu artikkelissa. — SDP:n tai muiden historiallisten toimijoiden näkökulmaa ei ole pyydetty tai esitetty.
5 JSN-arvio
JSN-arvio Arvio Journalistin ohjeiden (JSN) noudattamisesta
Vahvuudet
Ei havaittuja vahvuuksia.
Heikkoudet
- JO 11: Historialliset tulkinnat esitetään totuuksina.
- JO 21: Vastapuolen näkemystä ei ole kuultu.
- JO 11: Historialliset tosiasiat ja kirjoittajan omat arvot sekoittuvat.
6 Omaperäisyys
Aihe on klassinen, mutta kirjoittajan filosofinen ote tuo siihen oman sävynsä.
7 Rivien välistä
Artikkeli normalisoi liberaalin demokratian ainoana legitiiminä hallintomuotona ja tuomitsee vuoden 1918 punakapinan jyrkästi valtiopetokseksi. Lukijalle välittyy kuva, jossa vasemmistolainen vallankumouspyrkimys nähdään historiallisena virheenä ja harvainvaltana, samalla kun parlamentaarinen järjestelmä esitetään ainoana oikeana tapana toteuttaa kansan tahtoa.
Herää kysymys, miksi kirjoittaja valitsee juuri nyt korostaa vuoden 1918 tapahtumia 'valtiopetoksena' – se voi olla yritys vahvistaa nykyistä parlamentaarista konsensusta suhteessa radikaaleihin poliittisiin liikkeisiin.
Tämä on tekoälyn tulkintaa, ei mitattua dataa.
8 Propaganda ja pilkka
Propaganda-analyysi IFCNin ja mediatutkimuksen tunnistamat vaikuttamiskeinot
Käyttää voimakkaita arvolatautuneita sanoja kuvaamaan historiallisia toimijoita.
9 Ketkä saavat äänen
Julkinen rooli
Muut äänet
Henkilöt jotka saavat jutussa äänen ilman että heidän asemaansa kerrotaan.
Haluatko analysoida toisen uutisen?
analysoi.media tarkistaa uutisten kehystyksen ja vinouman tekoalylla. Ala anna tunteiden ohjata uutislukemistasi.
Kokeile itse →