← Etusivu

Analyysi artikkelista: Jari Ehrnroothin kolumni: Onko koskaan oikein ryhtyä vallankumoukseen?

Yle Kolumni 3.5.2018
Pisteet
50
Versio 2.0 Laskettu raadin pisteistä

Composite-pistemäärä lasketaan tuomariraadin (3 kielimallia) antamista osapisteistä painotetulla kaavalla. Versio 2.0.

Yhdistää sisällön, omaperäisyyden, JSN-laadun sekä vinouman, klikkiotsikoinnin ja polarisaation puuttumisen.

Vinouma
75
  • Gemini 3.1 Flash Lite75
  • GPT-5.4 Mini72
  • Mistral Small85

Näytetty luku on raadin (3 kielimallia) antamien pisteiden keskiarvo.

Vinoumapisteet 0–100: matala on neutraalia, korkea voimakkaasti vinoutunutta.

JSN-laatu
50
  • Gemini 3.1 Flash Lite60
  • GPT-5.4 Mini46
  • Mistral Small50

Näytetty luku on raadin (3 kielimallia) antamien pisteiden keskiarvo.

JSN-laatu 0–100: kuinka hyvin artikkeli noudattaa Journalistin Ohjeita.

Tunnelma ja kehystys Tunnelma Paheksunta / viha Kehystys Oikea Tunnelma: tekoälyn arvio artikkelin tunnesävystä — millaisia tunteita artikkeli herättää, ei artikkelin aihetta. Kehystys: artikkelin näkökulmapainotus poliittisella akselilla. Ei tarkoita puoluekannatusta.

Artikkeli normalisoi liberaalin demokratian ainoana legitiiminä hallintomuotona ja tuomitsee vuoden 1918 punakapinan jyrkästi valtiopetokseksi. Lukijalle välittyy kuva, jossa vasemmistolainen vallankumouspyrkimys nähdään historiallisena virheenä ja harvainvaltana, samalla kun parlamentaarinen järjestelmä esitetään ainoana oikeana tapana toteuttaa kansan tahtoa.

Kolumni Yle · 3.5.2018 Lue alkuperäinen artikkeli ↗

Tarkista tiedot alkuperäisestä lähteestä.

Artikkelin nakokulma: asiantuntija

Kirjoittaja tarkastelee aihetta filosofisesta ja kulttuurihistoriallisesta näkökulmasta.

75
/100
Merkittävä vinouma
Vinoumapisteet (0-100)

Artikkeli on vahvasti mielipiteellinen kolumni, joka ei pyri tasapainoiseen historialliseen tarkasteluun. Yksipuolinen lähteistys ja jyrkkä moraalinen tuomio nostavat vinoumapisteitä.

Poliittinen kehystys Oikea

Kirjoittaja ajaa liberaalia, parlamentaarista ja perustuslaillista näkökulmaa, joka on historiallisesti ja poliittisesti oikeistolaisessa perinteessä korostettu. Teksti kritisoi vasemmistolaista vallankumouspyrkimystä ja asettaa sen vastakkain vapaan yksilön ja demokratian kanssa.

Korostetut näkökulmat Näkökulmat joita artikkeli painottaa suhteessa muihin

  • Liberaali demokratia ainoana oikeutettuna järjestelmänä
  • Vuoden 1918 kapinan tuomitseminen valtiopetokseksi

Kritisoidut tahot

Tarkemmat havainnot

1 Mitä jätettiin kertomatta 1 kohtaa jätetty kertomatta
  • Tausta Vuoden 1918 tapahtumien monimutkaiset yhteiskunnalliset taustasyyt puuttuvat. — Lukija saa hyvin pelkistetyn ja mustavalkoisen kuvan historiallisesta kriisistä.
2 Tunnevetoaminen ja tekniikat 3 tekniikkaa, 3 tunnevetoamista

Havaitut tekniikat Tunnistetut journalistiset tekniikat joilla artikkeli painottaa tiettyjä näkökulmia

Kehystäminen Latautunut kieli Valikoiva historian tulkinta

Tunnevetoaminen Artikkelin tunnevetoamisen keinot ja tunnetekniikat

Paheksunta / viha
Paheksunta / viha

Kirjoittaja paheksuu vuoden 1918 vallankaappausta moraalisesti vääränä.

Latautunut kieli

Käyttää termejä kuten 'valtiopetos', 'hirmuinen' ja 'harvainvalta'.

Moraalinen paheksunta

Tuomitsee vuoden 1918 tapahtumat jyrkästi ilman vastapuolen argumentteja.

Kolumni-genressä mielipiteellisyys on sallittua, mutta kirjoittajan tapa esittää historiallinen tulkinta absoluuttisena totuutena on manipuloiva.

3 Otsikkoanalyysi ja kärjistys Tarkka, klikki 25/100, kärjistys 68

Otsikkoanalyysi Otsikon kohta-kohdalta tarkastelu: vastaako sisaltoa, klikkihoukutus, sananvalintojen lataus. Otsikolla on suuri vaikutus — moni lukija ei pääse sisältöön asti.

Otsikko vs. sisältö: Tarkka

Otsikko vastaa kolumnin sisältöä, joka pohtii vallankumouksen oikeutusta.

Klikkihoukutus: 25/100
  • Gemini 3.1 Flash Lite25
  • GPT-5.4 Mini24
  • Mistral Small30

Näytetty luku on raadin (3 kielimallia) antamien pisteiden keskiarvo.

Otsikko on kysyvä ja johdatteleva, mutta kuvaa artikkelin sisältöä asiallisesti.

Otsikon lataus: Latautunut

Sana vallankumous on historiallisesti ja poliittisesti latautunut, erityisesti Suomen 1918 kontekstissa.

Kärjistys: 68/100
  • Gemini 3.1 Flash Lite60
  • GPT-5.4 Mini68
  • Mistral Small70

Näytetty luku on raadin (3 kielimallia) antamien pisteiden keskiarvo.

Teksti luo vastakkainasettelun 'kansanvallan' ja 'harvainvaltaisen kapinan' välille.

Populismi: 10/100
  • Gemini 3.1 Flash Lite10
  • GPT-5.4 Mini8
  • Mistral Small10

Näytetty luku on raadin (3 kielimallia) antamien pisteiden keskiarvo.

Ei populistista rakennetta, kirjoittaja edustaa pikemminkin intellektuaalista eliittiä.

4 Kuultiinko kohdetta Ei kuultu

Ei kuultu JSN 21-22: kielteisen julkisuuden kohteelle on annettava mahdollisuus vastata samanaikaisesti. Mittaa onko nimettya kritiikin tai puolustuksen kohdetta kuultu artikkelissa. — SDP:n tai muiden historiallisten toimijoiden näkökulmaa ei ole pyydetty tai esitetty.

5 JSN-arvio 50/100 · 3 heikkoutta

JSN-arvio Arvio Journalistin ohjeiden (JSN) noudattamisesta

50
/100 JSN-vaatimustenmukaisuus
Kohtalainen

Journalistin ohjeet →

Vahvuudet

Ei havaittuja vahvuuksia.

Heikkoudet

  • JO 11: Historialliset tulkinnat esitetään totuuksina.
  • JO 21: Vastapuolen näkemystä ei ole kuultu.
  • JO 11: Historialliset tosiasiat ja kirjoittajan omat arvot sekoittuvat.
6 Omaperäisyys 60/100
60/100 Kuinka paljon artikkeli tuo uutta sisältöä ja omaa analyysiä

Aihe on klassinen, mutta kirjoittajan filosofinen ote tuo siihen oman sävynsä.

7 Rivien välistä 5 rakenteista havaintoa
Kenen etua ajaa? Kehystys palvelee liberaalin demokratian ja parlamentarismin puolustajia: se asettaa vuoden 1918 tapahtumat tiukasti oikeudettoman vallankaappauksen kehykseen, mikä tukee vakiintuneen valtiollisen järjestyksen moraalista ylivertaisuutta.
Mikä esitetään itsestäänselvyytenä Artikkeli olettaa, että liberaali demokratia on ainoa moraalinen ja oikeutettu hallintomuoto, eikä kyseenalaista sen sisäisiä jännitteitä. ”liberaalin demokratian ydinongelmaan”
Kuka toimii, kenen vastuu häivytetään Toimijuus on selkeästi kohdistettu SDP:n puoluetoimikuntaan, jonka päätös esitetään yksiselitteisenä ja harkittuna rikoksena. ”Suomen Sosialidemokraattisen puolueenpuoluetoimikunnan päätös ryhtyä aseelliseen vallankaappaukseen”
Kuka saa äänen Teksti nojaa kirjoittajan omaan filosofiseen ja historialliseen tulkintaan, muita näkökulmia ei kuulla. ”Olennaista onkin se, että johdonmukaisesti ajatellen edustuksellisen demokratian idea sisältää jatkuvan oikeuden vallankumoukseen vapaiden vaalien kautta.”
Tunnelma Paheksunta / viha

Artikkeli normalisoi liberaalin demokratian ainoana legitiiminä hallintomuotona ja tuomitsee vuoden 1918 punakapinan jyrkästi valtiopetokseksi. Lukijalle välittyy kuva, jossa vasemmistolainen vallankumouspyrkimys nähdään historiallisena virheenä ja harvainvaltana, samalla kun parlamentaarinen järjestelmä esitetään ainoana oikeana tapana toteuttaa kansan tahtoa.

Tekoälyn vapaa havainto

Herää kysymys, miksi kirjoittaja valitsee juuri nyt korostaa vuoden 1918 tapahtumia 'valtiopetoksena' – se voi olla yritys vahvistaa nykyistä parlamentaarista konsensusta suhteessa radikaaleihin poliittisiin liikkeisiin.

Tämä on tekoälyn tulkintaa, ei mitattua dataa.

8 Propaganda ja pilkka 1 propagandatekniikkaa

Propaganda-analyysi IFCNin ja mediatutkimuksen tunnistamat vaikuttamiskeinot

Latautunut kieli Kohtalainen

Käyttää voimakkaita arvolatautuneita sanoja kuvaamaan historiallisia toimijoita.

9 Ketkä saavat äänen Avaa nähdäksesi ketkä saavat jutussa äänen
Katso miten Yle kehystaa muita uutisia Katso aiheen John Locke laajempi kuva
Lähteen asiasanat — median oma luokitus
  • kolumnit
  • Jari Ehrnrooth
  • Edustuksellinen demokratia
  • demokratia
  • vaalit
  • valtiomuodot
  • Suomi

Tiedot tästä analyysistä

Valistuksen ja vapauden ajan suurin [...591 sanaa...] voi lähettää suoraan osoitteeseen palaute.ehrnrooth@gmail.com_

Sisältö haettu
19.7.2026

Haluatko analysoida toisen uutisen?

analysoi.media tarkistaa uutisten kehystyksen ja vinouman tekoalylla. Ala anna tunteiden ohjata uutislukemistasi.

Kokeile itse →