Analyysi artikkelista: Nato-toisinajattelija Martti Vaskonen ei näe juhlitussa jäsenyydessä mitään hyvää ja Nato-tukikohdat vain kriisiyttäisivät Suomen itärajan
Composite-pistemäärä lasketaan tuomariraadin (3 kielimallia) antamista osapisteistä painotetulla kaavalla. Versio 2.0.
Yhdistää sisällön, omaperäisyyden, JSN-laadun sekä vinouman, klikkiotsikoinnin ja polarisaation puuttumisen.
- Gemini 3.1 Flash Lite75
- GPT-5.4 Mini68
- Mistral Small75
Näytetty luku on raadin (3 kielimallia) antamien pisteiden keskiarvo.
Vinoumapisteet 0–100: matala on neutraalia, korkea voimakkaasti vinoutunutta.
- Gemini 3.1 Flash Lite60
- GPT-5.4 Mini58
- Mistral Small50
Näytetty luku on raadin (3 kielimallia) antamien pisteiden keskiarvo.
JSN-laatu 0–100: kuinka hyvin artikkeli noudattaa Journalistin Ohjeita.
Artikkeli antaa tilaa Nato-jäsenyyttä vastustavalle näkökulmalle, jota valtavirran uutisointi harvoin painottaa. Lukijalle välittyy kuva haastateltavasta, joka näkee maailman geopoliittisten suurvaltasuhteiden kautta, sivuuttaen Venäjän toiminnan suorana turvallisuusuhkana Suomelle.
Tarkista tiedot alkuperäisestä lähteestä.
Kirjaudu sisään käyttääksesi tätä ominaisuutta.
Tämä on premium-ominaisuus. Osta krediittejä profiilisivulta.
ProfiilisivuArtikkeli on yksipuolinen haastattelu, jossa haastateltavan näkemykset saavat hallita tilaa ilman vastapainoa. Vaikka kyseessä on haastattelu, toimittajan valinta antaa tilaa yhdelle marginaaliselle näkökulmalle nostaa vinoumapisteitä.
Haastateltava edustaa vasemmistolaista maailmankuvaa ja kritisoi oikeistolaisia piirejä. Artikkelin kehystys antaa tilaa näkemyksille, jotka painottavat puolueettomuutta ja kritisoivat länsiliittoutumista.
Korostetut näkökulmat Näkökulmat joita artikkeli painottaa suhteessa muihin
- Nato-jäsenyyden vastustaminen
- Geopoliittinen selitys Ukrainan sodalle
Kritisoidut tahot
Puolustetut tahot
Tekoäly lukee artikkelin ja hakee vertailutietoa. Tämä kestää yleensä 10–20 sekuntia.
Miten juttu suhteutuu todellisuuteen: onko luku iso vai tavanomainen, onko tämä poikkeus vai jatkuvaa, millä keinoilla lukijaa ohjataan — ja mitä jutussa jää kertomatta.
Tarkemmat havainnot
1 Mitä jätettiin kertomatta
- Vastakkainen näkökulma Artikkelista puuttuu vastakkainen näkökulma tai asiantuntijan kommentti, joka haastaisi haastateltavan väitteet. — Lukija ei saa kokonaiskuvaa Nato-jäsenyyden perusteista tai haastateltavan väitteiden faktapohjaisuudesta.
2 Tunnevetoaminen ja tekniikat
Havaitut tekniikat Tunnistetut journalistiset tekniikat joilla artikkeli painottaa tiettyjä näkökulmia
Tunnevetoaminen Artikkelin tunnevetoamisen keinot ja tunnetekniikat
Huoli Suomen taloudesta ja turvallisuudesta Nato-jäsenyyden myötä.
Epäluottamus virallista tiedonvälitystä ja Natoa kohtaan.
Käytetään vahvoja ilmauksia kuten 'sotapolitiikka' ja 'Nato-sadut'.
Käytetään haastateltavan henkilökohtaisia kokemuksia ja mielipiteitä yleistyksen tukena.
Tunnevetoaminen on tyypillistä henkilöhaastattelulle, jossa haastateltavan oma ääni on keskiössä.
3 Otsikkoanalyysi ja kärjistys
Otsikkoanalyysi Otsikon kohta-kohdalta tarkastelu: vastaako sisaltoa, klikkihoukutus, sananvalintojen lataus. Otsikolla on suuri vaikutus — moni lukija ei pääse sisältöön asti.
Otsikko vastaa haastateltavan mielipiteitä, jotka esitetään tekstissä.
- Gemini 3.1 Flash Lite30
- GPT-5.4 Mini34
- Mistral Small30
Näytetty luku on raadin (3 kielimallia) antamien pisteiden keskiarvo.
Otsikko on informatiivinen ja tiivistää haastateltavan kannan, mutta käyttää hieman provosoivaa kieltä.
Otsikko käyttää latautuneita termejä kuten 'toisinajattelija' ja 'kriisiyttäisivät'.
- Gemini 3.1 Flash Lite65
- GPT-5.4 Mini62
- Mistral Small70
Näytetty luku on raadin (3 kielimallia) antamien pisteiden keskiarvo.
Artikkeli luo vastakkainasettelua 'meidän' (puolueettomuus) ja 'heidän' (Nato/länsiblokki) välille.
- Gemini 3.1 Flash Lite40
- GPT-5.4 Mini28
- Mistral Small60
Näytetty luku on raadin (3 kielimallia) antamien pisteiden keskiarvo.
Haastateltava käyttää kansa-eliitti-asetelmaa kritisoidessaan 'vaikutusvaltaisia oikeistolaisia piirejä'.
4 Kuultiinko kohdetta
Ei sovellu JSN 21-22: kielteisen julkisuuden kohteelle on annettava mahdollisuus vastata samanaikaisesti. Mittaa onko nimettya kritiikin tai puolustuksen kohdetta kuultu artikkelissa. — Kyseessä on henkilöhaastattelu, jossa ei ole nimettyä kritiikin kohdetta, joka vaatisi vastinetta.
5 JSN-arvio
JSN-arvio Arvio Journalistin ohjeiden (JSN) noudattamisesta
Vahvuudet
- JO 11: Mielipiteet on selvästi erotettu toimittajan kerronnasta.
Heikkoudet
- JO 21: Samanaikainen kuuleminen tai vastakkainen näkökulma puuttuu, mikä on tyypillistä haastattelulle, mutta heikentää uutisarvoa.
6 Omaperäisyys
Haastattelu tarjoaa marginaalisen näkökulman, joka on harvoin esillä valtavirran mediassa.
7 Rivien välistä
Artikkeli antaa tilaa Nato-jäsenyyttä vastustavalle näkökulmalle, jota valtavirran uutisointi harvoin painottaa. Lukijalle välittyy kuva haastateltavasta, joka näkee maailman geopoliittisten suurvaltasuhteiden kautta, sivuuttaen Venäjän toiminnan suorana turvallisuusuhkana Suomelle.
Herää kysymys, miksi Yle on valinnut juuri tämän henkilön edustamaan Nato-vastaisuutta, sillä haastateltavan poliittinen tausta (SKP) ja vaalimenestys viittaavat siihen, että kyseessä on marginaalinen mielipide, ei laajemman vastarintaliikkeen ääni.
Tämä on tekoälyn tulkintaa, ei mitattua dataa.
8 Propaganda ja pilkka
Propaganda-analyysi IFCNin ja mediatutkimuksen tunnistamat vaikuttamiskeinot
Käytetään termejä kuten 'aggressiivinen osa läntistä Eurooppaa'.
9 Ketkä saavat äänen
Julkinen rooli
Muut äänet
Henkilöt jotka saavat jutussa äänen ilman että heidän asemaansa kerrotaan.
Haluatko analysoida toisen uutisen?
analysoi.media tarkistaa uutisten kehystyksen ja vinouman tekoalylla. Ala anna tunteiden ohjata uutislukemistasi.
Kokeile itse →