Analysoi Mediat Aiheet Koosta Päivän otos Palaute
← Etusivu

Analyysi artikkelista: Korruptio rehottaa kuntien ja yrityksen solmukohdassa - KRP Ylellä: "Tällä ratsastetaan paljon"

Talouselämä Uutinen 2.7.2013
Pisteet
41
Versio 2.0 Composite-pisteet 0-100 yhdistää kuusi osamittaria (sisältö, omaperäisyys, JSN, vinouma, klikkikalu, polarisaatio) painokertoimilla. Versio 2.0, laskenta palvelimella.
Vinouma
60
Vinoumapisteet 0-100. 0 = neutraali, 100 = voimakkaasti vinoutunut. Mittaa puolueellisuutta, yksipuolisuutta ja tunnevetoamista. Paywall-rajatuista artikkeleista jätetään tyhjäksi.
JSN-laatu
40
Journalistin Ohjeiden noudattaminen 0-100. Arvioi artikkelin journalistista laatua JSN:n ohjeiston perusteella.
Tunnelma ja kehystys Tunnelma Huoli Kehystys Keskusta Tunnelma: tekoälyn arvio artikkelin tunnesävystä — millaisia tunteita artikkeli herättää, ei artikkelin aihetta. Kehystys: artikkelin näkökulmapainotus poliittisella akselilla. Ei tarkoita puoluekannatusta.

Artikkeli nostaa esiin korruption olemassaolon kuntien ja yritysten välisissä suhteissa, mutta jättää lukijalle epäselväksi, miten laajasta ilmiöstä on kyse nykypäivänä. Lukijalle välittyy huoli rakenteellisesta korruptiosta, vaikka käytetyt tilastotiedot ovat huomattavan vanhoja.

Uutinen Talouselämä Digitilaus Talouselämä · 2.7.2013 Lue alkuperäinen artikkeli ↗

Tarkista tiedot alkuperäisestä lähteestä.

Artikkelin nakokulma: viranomainen

Näkökulma on vahvasti poliisin ja viranomaisten korruptiontorjunnan puolella.

Maksumuurin takana — analyysi voi olla puutteellinen
60
/100
Kohtalainen vinouma
Vinoumapisteet (0-100)

Artikkeli on yksipuolinen ja käyttää vanhentunutta dataa korruption vakavuuden korostamiseen. Vastapuolen näkökulma tai nykyaikaisempi konteksti puuttuu kokonaan.

Poliittinen kehystys Keskusta

Artikkeli keskittyy hallinnon vahtikoira-tehtävään (korruption paljastaminen) ilman selvää ideologista kytköstä, vaikka se onkin sävyltään kriittinen kuntia ja yrityksiä kohtaan.

Korostetut näkökulmat Näkökulmat joita artikkeli painottaa suhteessa muihin

  • Korruption laajuus ja vakavuus

Kritisoidut tahot

  • Kunnat
  • Yritykset

Tarkemmat havainnot

1 Mitä jätettiin kertomatta 2 kohtaa jätetty kertomatta
  • Tausta Artikkeli ei tarjoa tuoretta tilastotietoa vuoden 2010 jälkeen. — Lukija ei saa realistista kuvaa nykyhetken tilanteesta.
  • Vastakkainen näkökulma Kuntien tai yritysten näkökulma puuttuu. — Lukija saa yksipuolisen kuvan korruptioepäilyistä.
2 Tunnevetoaminen ja tekniikat 3 tekniikkaa, 3 tunnevetoamista

Havaitut tekniikat Tunnistetut journalistiset tekniikat joilla artikkeli painottaa tiettyjä näkökulmia

Kehystäminen Vanhentuneen tiedon käyttö Sensationalismi

Tunnevetoaminen Artikkelin tunnevetoamisen keinot ja tunnetekniikat

Huoli
Huoli

Huoli julkisen hallinnon rehellisyydestä.

Latautunut kieli

Sana 'rehottaa' luo mielikuvan hallitsemattomasta ongelmasta.

Provokatiivinen otsikko

Otsikko dramatisoi korruption tilaa.

Tunnevetoaminen on manipuloivaa, koska se perustuu vanhentuneeseen tietoon, joka ei välttämättä vastaa nykytilaa.

3 Otsikkoanalyysi ja kärjistys Tarkka, klikki 40/100, kärjistys 30

Otsikkoanalyysi Otsikon kohta-kohdalta tarkastelu: vastaako sisaltoa, klikkihoukutus, sananvalintojen lataus. Otsikolla on suuri vaikutus — moni lukija ei pääse sisältöön asti.

Otsikko vs. sisältö: Tarkka

Otsikko vastaa ingressin väitettä, vaikka molemmat ovat kärjistettyjä.

Klikkihoukutus: 40/100

Otsikko käyttää vahvaa verbiä 'rehottaa' luodakseen kiireen ja vakavuuden tunnetta.

Otsikon lataus: Latautunut

Sana 'rehottaa' lataa otsikon negatiivisella ja dramaattisella sävyllä.

Kärjistys: 30/100

Artikkeli luo me-viranomaiset vs. he-korruptoituneet toimijat -asetelman.

Populismi: 40/100

Sitaatti 'Tällä ratsastetaan paljon' viittaa eliitin tai toimijoiden epäilyttävään toimintaan, mikä on populistinen sävy.

4 Kuultiinko kohdetta Ei kuultu

Ei kuultu JSN 21-22: kielteisen julkisuuden kohteelle on annettava mahdollisuus vastata samanaikaisesti. Mittaa onko nimettya kritiikin tai puolustuksen kohdetta kuultu artikkelissa. — Kuntia tai yrityksiä, joita korruptio koskee, ei ole kuultu.

5 JSN-arvio 40/100 · 1 vahvuutta, 2 heikkoutta

JSN-arvio Arvio Journalistin ohjeiden (JSN) noudattamisesta

40
/100 JSN-vaatimustenmukaisuus
Kohtalainen

Journalistin ohjeet →

Vahvuudet

  • JO 7: Pyrkimys totuudenmukaiseen tiedonvälitykseen viittaamalla viranomaislähteisiin.

Heikkoudet

  • JO 9: Tietojen tarkistaminen puutteellista, sillä käytetyt tilastot ovat yli 15 vuotta vanhoja.
  • JO 21: Samanaikainen kuuleminen puuttuu; kuntia tai yrityksiä ei ole kuultu väitteiden yhteydessä.
6 Omaperäisyys 20/100
20/100 Kuinka paljon artikkeli tuo uutta sisältöä ja omaa analyysiä

Artikkeli toistaa vanhaa tietoa ilman uutta analyysia tai tuoretta dataa.

7 Rivien välistä 6 rakenteista havaintoa
Kenen etua ajaa? Kehystys palvelee korruption vastaisia toimijoita ja viranomaisia, sillä se nostaa esiin rakenteellisen korruption ongelman ja korostaa poliisin roolia sen paljastamisessa.
Pelissä Julkisen hallinnon luotettavuus vs. yritysten toimintavapaus. Juttu käsittelee vain edellistä, korruption torjunnan näkökulmasta.
Mikä esitetään itsestäänselvyytenä Artikkeli olettaa, että korruptio on merkittävä ja ajankohtainen ongelma, vaikka esitetyt tilastot ovat yli vuosikymmenen vanhoja. ”Korruptio rehottaa kuntien ja yrityksen solmukohdassa”
Kuka toimii, kenen vastuu häivytetään Toimijuus on häivytetty passiivisiin rakenteisiin, mikä luo kuvan hallitsemattomasta ilmiöstä. ”Korruptio rehottaa”
Kuka saa äänen Artikkeli nojaa Ylen ja Poliisiammattikorkeakoulun auktoriteettiin, mutta ei tarjoa vastapuolen tai yrityskentän ääntä. ”KRP Ylellä: "Tällä ratsastetaan paljon"”
Tunnelma Huoli

Artikkeli nostaa esiin korruption olemassaolon kuntien ja yritysten välisissä suhteissa, mutta jättää lukijalle epäselväksi, miten laajasta ilmiöstä on kyse nykypäivänä. Lukijalle välittyy huoli rakenteellisesta korruptiosta, vaikka käytetyt tilastotiedot ovat huomattavan vanhoja.

Tekoälyn vapaa havainto

Herää kysymys, miksi artikkeli käyttää yli 15 vuotta vanhoja tilastoja (2007–2010) kuvaamaan nykyhetken tilannetta; tämä voi antaa lukijalle vääristyneen kuvan korruption tämänhetkisestä laajuudesta.

Tämä on tekoälyn tulkintaa, ei mitattua dataa.

8 Propaganda ja pilkka 1 propagandatekniikkaa

Propaganda-analyysi IFCNin ja mediatutkimuksen tunnistamat vaikuttamiskeinot

Latautunut kieli Lieva

Sanan 'rehottaa' käyttö luo vahvan negatiivisen mielikuvan.

9 Tilastokytkos 100/100, 1 tilastoaihetta
100/100 Tekoäly tunnistaa missä artikkeli hyötyisi virallisten tilastojen ristiintarkistamisesta. Korkea pistemäärä = virallinen data toisi tärkeää kontekstia.

Artikkelin ydinargumentti perustuu tilastoihin, joiden ajantasaisuus on kriittinen.

Hyödylliset tilastoaiheet

  • korruptiorikollisuus Suomessa 2007-2025

Suositellut lähteet

  • Tilastokeskus
  • Poliisiammattikorkeakoulu
Aiheet ja lähteet ovat tekoälyn ehdotuksia. Linkitys virallisten datojen pariin tulossa.
10 Ketkä saavat äänen Avaa nähdäksesi ketkä saavat jutussa äänen
Katso miten Talouselämä kehystaa muita uutisia → Katso aiheen Yle laajempi kuva → Katso kirjoittajan Talouselämä muut analyysit →
Yle Poliisiammattikorkeakoulu Keskusrikospoliisi politiikka talous

Tiedot tästä analyysistä

Suomessa on rakenteellista korruptiota melko [...23 sanaa...] varsinaisia lahjusepäilyjä on vuosittain parikymmentä.

Sisältö haettu
22.8.2026

Haluatko analysoida toisen uutisen?

analysoi.media tarkistaa uutisten kehystyksen ja vinouman tekoalylla. Ala anna tunteiden ohjata uutislukemistasi.

Kokeile itse →