Analysoi Mediat Aiheet Koosta Päivän otos Palaute
← Etusivu

Analyysi artikkelista: Venäjän varjolaivastoa kasaantuu Suomenlahdelle – silti suuren öljyonnettomuuden riski on jopa laskenut

Yle Uutinen 1.4.2026
Pisteet
82
Versio 2.0 Composite-pisteet 0-100 yhdistää kuusi osamittaria (sisältö, omaperäisyys, JSN, vinouma, klikkikalu, polarisaatio) painokertoimilla. Versio 2.0, laskenta palvelimella.
Vinouma
20
Vinoumapisteet 0-100. 0 = neutraali, 100 = voimakkaasti vinoutunut. Mittaa puolueellisuutta, yksipuolisuutta ja tunnevetoamista. Paywall-rajatuista artikkeleista jätetään tyhjäksi.
JSN-laatu
100
Journalistin Ohjeiden noudattaminen 0-100. Arvioi artikkelin journalistista laatua JSN:n ohjeiston perusteella.
Tunnelma ja kehystys Tunnelma Realismi Kehystys Keskusta Tunnelma: tekoälyn arvio artikkelin tunnesävystä — millaisia tunteita artikkeli herättää, ei artikkelin aihetta. Kehystys: artikkelin näkökulmapainotus poliittisella akselilla. Ei tarkoita puoluekannatusta.

Artikkeli normalisoi Ukrainan iskujen seuraukset Suomenlahden meriliikenteelle ja kääntää huomion pois mahdollisesta turvallisuusuhasta kohti ympäristöriskien vähenemistä. Lukijalle välittyy kuva hallitusta tilanteesta, jossa viranomaiset seuraavat tankkerien kertymistä ilman välitöntä hätää.

Uutinen Yle Esko Varho · 1.4.2026 Lue alkuperäinen artikkeli ↗

Tarkista tiedot alkuperäisestä lähteestä.

Artikkelin nakokulma: viranomainen

Näkökulma on vahvasti viranomaislähtöinen, perustuen merivartioston arvioihin.

20
/100
Vähäinen vinouma
Vinoumapisteet (0-100)

Artikkeli on tasapainoinen ja nojaa viranomaislähteisiin. Vinouma on hyvin vähäinen ja rajoittuu lähinnä viranomaisnäkökulman korostamiseen.

Poliittinen kehystys Keskusta

Artikkeli raportoi tapahtumista neutraalisti viranomaislähteiden kautta ilman pyrkimystä ohjata lukijan poliittista kantaa.

Korostetut näkökulmat Näkökulmat joita artikkeli painottaa suhteessa muihin

  • Viranomaisnäkökulma
  • Ympäristöriskin pieneneminen

Tarkemmat havainnot

1 Tunnevetoaminen ja tekniikat 1 tekniikkaa, 1 tunnevetoamista

Havaitut tekniikat Tunnistetut journalistiset tekniikat joilla artikkeli painottaa tiettyjä näkökulmia

Kehystäminen

Tunnevetoaminen Artikkelin tunnevetoamisen keinot ja tunnetekniikat

Realismi
Realismi

Artikkeli vetoaa järkeen ja viranomaistietoon tilanteen vakavuudesta.

Artikkeli on sävyltään asiallinen ja välttää tunteisiin vetoamista.

2 Otsikkoanalyysi ja kärjistys Tarkka, klikki 20/100

Otsikkoanalyysi Otsikon kohta-kohdalta tarkastelu: vastaako sisaltoa, klikkihoukutus, sananvalintojen lataus. Otsikolla on suuri vaikutus — moni lukija ei pääse sisältöön asti.

Otsikko vs. sisältö: Tarkka

Otsikko vastaa artikkelin sisältöä, jossa käsitellään sekä tankkerien kertymistä että riskin laskua.

Klikkihoukutus: 20/100

Otsikko yhdistää uhkaavan 'varjolaivaston' ja rauhoittavan tiedon riskin laskusta, mikä houkuttelee lukemaan.

Otsikon lataus: Neutraali

Otsikko on asiallinen ja kuvaa tilanteen molemmat puolet.

Kärjistys: 0/100

Artikkelissa ei ole vastakkainasettelua.

Populismi: 0/100

Ei populistisia piirteitä.

3 Kuultiinko kohdetta Ei sovellu

Ei sovellu JSN 21-22: kielteisen julkisuuden kohteelle on annettava mahdollisuus vastata samanaikaisesti. Mittaa onko nimettya kritiikin tai puolustuksen kohdetta kuultu artikkelissa. — Artikkeli on viranomaisraportointia, ei kritiikkiä yksittäistä tahoa kohtaan, joka vaatisi vastinetta.

4 JSN-arvio 100/100 · 3 vahvuutta

JSN-arvio Arvio Journalistin ohjeiden (JSN) noudattamisesta

100
/100 JSN-vaatimustenmukaisuus
Hyvä

Journalistin ohjeet →

Vahvuudet

  • JO 11: Mielipiteet ja faktat erotettu selvästi.
  • JO 10: Lähteet (merivartiosto) on nimetty ja asiantuntemus on selkeä.
  • JO 7: Lähteet on tarkistettu ja asiantuntijat nimetty.

Heikkoudet

Ei havaittuja heikkouksia.

5 Omaperäisyys 60/100
60/100 Kuinka paljon artikkeli tuo uutta sisältöä ja omaa analyysiä

Artikkeli yhdistää ajankohtaisen uutistapahtuman ja viranomaisarvion.

6 Rivien välistä 4 rakenteista havaintoa
Kenen etua ajaa? Artikkeli palvelee viranomaisia ja yleistä turvallisuustietoisuutta: se rauhoittelee mahdollista huolta ympäristöonnettomuudesta osoittamalla, että riski on laskenut liikenteen vähentymisen myötä.
Mikä esitetään itsestäänselvyytenä Artikkeli olettaa, että Ukrainan iskut ovat laillinen ja hyväksyttävä syy öljykuljetusten pysähtymiselle. ”Ukrainan viimeisen viikon aikana tekemät iskut Venäjän öljysatamiin ovat käytännössä pysäyttäneet Venäjän öljykuljetukset Suomenlahdella.”
Kuka saa äänen Viranomaisnäkökulma dominoi; merivartioston apulaiskomentaja on jutun ainoa asiantuntijalähde. ”Suomenlahden merivartioston apulaiskomentaja Ilja Iljin kertoo.”
Tunnelma Realismi

Artikkeli normalisoi Ukrainan iskujen seuraukset Suomenlahden meriliikenteelle ja kääntää huomion pois mahdollisesta turvallisuusuhasta kohti ympäristöriskien vähenemistä. Lukijalle välittyy kuva hallitusta tilanteesta, jossa viranomaiset seuraavat tankkerien kertymistä ilman välitöntä hätää.

Tekoälyn vapaa havainto

On mahdollista, että jutun painotus ympäristöriskin pienenemisestä on valittu vastapainoksi otsikon 'varjolaivastolle', jotta lukijalle ei jäisi liian pelokas kuva tilanteesta.

Tämä on tekoälyn tulkintaa, ei mitattua dataa.

7 Ketkä saavat äänen Avaa nähdäksesi ketkä saavat jutussa äänen
Katso miten Yle kehystaa muita uutisia → Katso aiheen Suomenlahti laajempi kuva → Katso kirjoittajan Esko Varho muut analyysit →
Suomenlahti Venäjä Suomenlahden merivartiosto Ukraina Ilja Iljin kotimaa politiikka
Lähteen asiasanat — median oma luokitus
  • Venäjän hyökkäys
  • Suomenlahti
  • Liikenne ja kuljetus
  • Öljy ja kaasu
  • Venäjä
  • säiliöalukset
  • merivartiostot
  • ulkomaat

Tiedot tästä analyysistä

Ukrainan iskut Venäjän öljysatamiin ovat [...398 sanaa...] sekaisin myös muualla kuin Suomenlahdella.

Sisältö haettu
17.5.2026

Haluatko analysoida toisen uutisen?

analysoi.media tarkistaa uutisten kehystyksen ja vinouman tekoalylla. Ala anna tunteiden ohjata uutislukemistasi.

Kokeile itse →