Analyysi artikkelista: Pariisin iskut romuttamassa Schengenin sopimusta – Passintarkastukset voivat piankin palata EU:n sisärajoille
Composite-pistemäärä lasketaan tuomariraadin (3 kielimallia) antamista osapisteistä painotetulla kaavalla. Versio 2.0.
Yhdistää sisällön, omaperäisyyden, JSN-laadun sekä vinouman, klikkiotsikoinnin ja polarisaation puuttumisen.
- Gemini 3.1 Flash Lite40
- GPT-5.4 Mini62
- Mistral Small30
Näytetty luku on raadin (3 kielimallia) antamien pisteiden keskiarvo.
Vinoumapisteet 0–100: matala on neutraalia, korkea voimakkaasti vinoutunutta.
- Gemini 3.1 Flash Lite65
- GPT-5.4 Mini46
- Mistral Small50
Näytetty luku on raadin (3 kielimallia) antamien pisteiden keskiarvo.
JSN-laatu 0–100: kuinka hyvin artikkeli noudattaa Journalistin Ohjeita.
Artikkeli normalisoi ajatusta Schengen-sopimuksen purkamisesta tai muuttamisesta Pariisin iskujen varjolla. Lukijalle välittyy kuva, että vapaa liikkuvuus on haavoittuva etuoikeus, joka on todennäköisesti väistymässä tiukentuvan turvallisuuskontrollin tieltä, vaikka sopimuksen perusperiaatteiden mureneminen esitetäänkin ikävänä asiana.
Tarkista tiedot alkuperäisestä lähteestä.
Kirjaudu sisään käyttääksesi tätä ominaisuutta.
Tämä on premium-ominaisuus. Osta krediittejä profiilisivulta.
ProfiilisivuArtikkeli nojaa vahvasti yhteen viranomaislähteeseen ja esittää rajatarkastusten palauttamisen loogisena seurauksena. Vaikka sävy on asiallinen, vastanäkökulmien puute ja viranomaiskeskeisyys kallistavat painotusta.
Artikkeli raportoi viranomaisen näkemyksen hallinnon varautumisesta. Vaikka aihe on poliittisesti latautunut, artikkeli ei ota kantaa ideologisesti, vaan raportoi viranomaisen valmistautumisesta mahdollisiin muutoksiin.
Korostetut näkökulmat Näkökulmat joita artikkeli painottaa suhteessa muihin
- Viranomaisnäkökulma rajatarkastusten välttämättömyydestä
Tekoäly lukee artikkelin ja hakee vertailutietoa. Tämä kestää yleensä 10–20 sekuntia.
Miten juttu suhteutuu todellisuuteen: onko luku iso vai tavanomainen, onko tämä poikkeus vai jatkuvaa, millä keinoilla lukijaa ohjataan — ja mitä jutussa jää kertomatta.
Tarkemmat havainnot
1 Mitä jätettiin kertomatta
- Vastakkainen näkökulma Schengen-sopimuksen puolustajien tai muiden asiantuntijoiden näkökulma puuttuu. — Lukija saa yksipuolisen kuvan siitä, että rajatarkastusten palauttaminen on ainoa tai välttämätön ratkaisu.
- Tausta Tietoa siitä, miten rajatarkastukset käytännössä vaikuttavat terrorismin torjuntaan, ei avata. — Lukija ei voi arvioida toimenpiteen tehokkuutta.
2 Tunnevetoaminen ja tekniikat
Havaitut tekniikat Tunnistetut journalistiset tekniikat joilla artikkeli painottaa tiettyjä näkökulmia
Tunnevetoaminen Artikkelin tunnevetoamisen keinot ja tunnetekniikat
Huoli turvallisuudesta ja vapaan liikkuvuuden menettämisestä.
Pariisin iskut asetetaan kehykseksi, joka pakottaa muutoksiin.
Tunnevetoaminen on maltillista ja kytkeytyy suoraan uutistapahtumaan, eli Pariisin iskuihin.
3 Otsikkoanalyysi ja kärjistys
Otsikkoanalyysi Otsikon kohta-kohdalta tarkastelu: vastaako sisaltoa, klikkihoukutus, sananvalintojen lataus. Otsikolla on suuri vaikutus — moni lukija ei pääse sisältöön asti.
Otsikko vastaa artikkelin sisältöä.
- Gemini 3.1 Flash Lite30
- GPT-5.4 Mini28
- Mistral Small40
Näytetty luku on raadin (3 kielimallia) antamien pisteiden keskiarvo.
Otsikko on informatiivinen, mutta käyttää hieman dramatisoivaa kieltä "romuttamassa".
Otsikko kuvaa tilannetta asiallisesti ilman latautuneita termejä.
- Gemini 3.1 Flash Lite15
- GPT-5.4 Mini18
- Mistral Small10
Näytetty luku on raadin (3 kielimallia) antamien pisteiden keskiarvo.
Artikkeli on sävyltään neutraali, eikä sisällä vastakkainasettelua.
- Gemini 3.1 Flash Lite10
- GPT-5.4 Mini3
- Mistral Small5
Näytetty luku on raadin (3 kielimallia) antamien pisteiden keskiarvo.
Artikkeli ei ole populistinen, vaikka käyttää termiä turvapaikanhakijavyöry.
4 Kuultiinko kohdetta
Ei kuultu JSN 21-22: kielteisen julkisuuden kohteelle on annettava mahdollisuus vastata samanaikaisesti. Mittaa onko nimettya kritiikin tai puolustuksen kohdetta kuultu artikkelissa. — Artikkelissa kritisoidaan Schengen-sopimuksen toimivuutta, mutta sopimuksen puolustajia tai muita osapuolia ei kuulla.
5 JSN-arvio
JSN-arvio Arvio Journalistin ohjeiden (JSN) noudattamisesta
Vahvuudet
- JO 11: Mielipiteet ja faktat on erotettu asiallisesti.
Heikkoudet
- JO 21: Samanaikainen kuuleminen puuttuu, artikkelissa on vain yksi ääni.
- JO 12: Lähdekritiikki jää ohueksi, kun haastateltavana on vain yksi viranomainen.
6 Omaperäisyys
Artikkeli raportoi ajankohtaisesta viranomaisnäkemyksestä, mutta ei tuo uutta analyyttistä syvyyttä.
7 Rivien välistä
Artikkeli normalisoi ajatusta Schengen-sopimuksen purkamisesta tai muuttamisesta Pariisin iskujen varjolla. Lukijalle välittyy kuva, että vapaa liikkuvuus on haavoittuva etuoikeus, joka on todennäköisesti väistymässä tiukentuvan turvallisuuskontrollin tieltä, vaikka sopimuksen perusperiaatteiden mureneminen esitetäänkin ikävänä asiana.
Herää kysymys, miksi artikkelissa ei haastatella yhtään asiantuntijaa, joka tarkastelisi Schengen-sopimuksen merkitystä tai rajatarkastusten tehokkuutta terrorismin torjunnassa, vaan keskitytään yksinomaan viranomaisnäkökulmaan.
Tämä on tekoälyn tulkintaa, ei mitattua dataa.
8 Propaganda ja pilkka
Propaganda-analyysi IFCNin ja mediatutkimuksen tunnistamat vaikuttamiskeinot
Kansliapäällikön lausuntoja käytetään tilanteen määrittelyyn ilman haastavia kysymyksiä.
9 Ketkä saavat äänen
Julkinen rooli
Muut äänet
Henkilöt jotka saavat jutussa äänen ilman että heidän asemaansa kerrotaan.
Haluatko analysoida toisen uutisen?
analysoi.media tarkistaa uutisten kehystyksen ja vinouman tekoalylla. Ala anna tunteiden ohjata uutislukemistasi.
Kokeile itse →