← Etusivu

Analyysi artikkelista: Kun sateenkaarinuorten päälle syljettiin Joensuussa, kaupunki tarttui toimeen – näin asiat muuttuivat

Yle Uutinen 20.8.2025
Pisteet
77
Versio 2.0 Laskettu raadin pisteistä

Composite-pistemäärä lasketaan tuomariraadin (3 kielimallia) antamista osapisteistä painotetulla kaavalla. Versio 2.0.

Yhdistää sisällön, omaperäisyyden, JSN-laadun sekä vinouman, klikkiotsikoinnin ja polarisaation puuttumisen.

Vinouma
20
  • Gemini 3.1 Flash Lite20
  • GPT-5.4 Mini20
  • Mistral Small30

Näytetty luku on raadin (3 kielimallia) antamien pisteiden keskiarvo.

Vinoumapisteet 0–100: matala on neutraalia, korkea voimakkaasti vinoutunutta.

JSN-laatu
90
  • Gemini 3.1 Flash Lite95
  • GPT-5.4 Mini88
  • Mistral Small90

Näytetty luku on raadin (3 kielimallia) antamien pisteiden keskiarvo.

JSN-laatu 0–100: kuinka hyvin artikkeli noudattaa Journalistin Ohjeita.

Tunnelma ja kehystys Tunnelma Toivo, Huoli Kehystys Keskusta Tunnelma: tekoälyn arvio artikkelin tunnesävystä — millaisia tunteita artikkeli herättää, ei artikkelin aihetta. Kehystys: artikkelin näkökulmapainotus poliittisella akselilla. Ei tarkoita puoluekannatusta.

Artikkeli normalisoi ajatusta, että kaupungin hallinnollisilla toimilla, kuten koulutuksilla ja kylteillä, voidaan merkittävästi parantaa vähemmistöjen asemaa, vaikka itse häirintä kaduilla jatkuu. Lukijalle välittyy kuva, että vaikka ongelma ei ole poistunut, viranomaisten sitoutuminen ja näkyvä tuki, kuten lippujen uudelleen nostaminen, tekevät kaupungista turvallisemman tuntuisen.

Tarkista tiedot alkuperäisestä lähteestä.

Artikkelin nakokulma: rakenteellinen

Artikkeli tarkastelee yhdenvertaisuutta kaupungin hallinnollisten rakenteiden ja viranomaistoimien kautta.

20
/100
Vähäinen vinouma
Vinoumapisteet (0-100)

Artikkeli on sävyltään rakentava ja keskittyy ratkaisuihin. Vaikka se on painottunut kaupungin ja järjestöjen näkökulmaan, se ei ole voimakkaasti vinoutunut, sillä se myöntää häirinnän jatkumisen eikä peittele ongelman luonnetta.

Poliittinen kehystys Keskusta

Artikkeli käsittelee yhdenvertaisuutta ja hallinnollisia toimia tavalla, joka on yleisesti hyväksyttyä liberaalissa demokratiassa. Se ei asetu selkeästi vasemmisto-oikeisto-akselille, vaan keskittyy paikallishallinnon toimintaan.

Korostetut näkökulmat Näkökulmat joita artikkeli painottaa suhteessa muihin

  • Kaupungin hallinnollisten toimien vaikuttavuus
  • Yhteistyön merkitys

Puolustetut tahot

Tarkemmat havainnot

1 Mitä jätettiin kertomatta 1 kohtaa jätetty kertomatta
  • Tausta Laajempi yhteiskunnallinen taustoitus siitä, miksi häirintä on edelleen yleistä, jää vähäiseksi. — Lukija ei saa täyttä kuvaa siitä, mitkä tekijät ylläpitävät häirintää kaupungin toimista huolimatta.
2 Tunnevetoaminen ja tekniikat 2 tekniikkaa, 3 tunnevetoamista

Havaitut tekniikat Tunnistetut journalistiset tekniikat joilla artikkeli painottaa tiettyjä näkökulmia

Kehystäminen Positiivinen painotus

Tunnevetoaminen Artikkelin tunnevetoamisen keinot ja tunnetekniikat

Toivo Huoli
Toivo

Artikkeli tarjoaa toivoa siitä, että viranomaisten toimilla on merkitystä.

Huoli

Huoli sateenkaarinuorten kokemasta häirinnästä.

Tunnelman / paikan päältä -kuvaus

Kuvaukset arjen tilanteista ja kaupungin toimista luovat elävän kuvan muutoksesta.

Tunnevetoaminen on maltillista ja palvelee jutun rakentavaa sävyä, jossa tuodaan esiin sekä ongelma että siihen kohdistetut ratkaisut.

3 Otsikkoanalyysi ja kärjistys Tarkka, klikki 35/100, kärjistys 15

Otsikkoanalyysi Otsikon kohta-kohdalta tarkastelu: vastaako sisaltoa, klikkihoukutus, sananvalintojen lataus. Otsikolla on suuri vaikutus — moni lukija ei pääse sisältöön asti.

Otsikko vs. sisältö: Tarkka

Otsikko vastaa artikkelin sisältöä, jossa kerrotaan kaupungin toimista häirinnän jälkeen.

Klikkihoukutus: 35/100
  • Gemini 3.1 Flash Lite30
  • GPT-5.4 Mini35
  • Mistral Small40

Näytetty luku on raadin (3 kielimallia) antamien pisteiden keskiarvo.

Otsikko on informatiivinen ja tiivistää jutun ytimen, mutta käyttää hieman dramatisoivaa kieltä.

Otsikon lataus: Neutraali

Otsikko kuvaa tapahtumien kulkua neutraalisti ilman latautuneita termejä.

Kärjistys: 15/100
  • Gemini 3.1 Flash Lite10
  • GPT-5.4 Mini15
  • Mistral Small20

Näytetty luku on raadin (3 kielimallia) antamien pisteiden keskiarvo.

Artikkeli pyrkii rakentavaan sävyyn eikä käytä vastakkainasettelua.

Populismi: 5/100
  • Gemini 3.1 Flash Lite5
  • GPT-5.4 Mini2
  • Mistral Small5

Näytetty luku on raadin (3 kielimallia) antamien pisteiden keskiarvo.

Artikkeli ei sisällä populistisia rakenteita, vaan keskittyy hallinnolliseen työhön.

4 Kuultiinko kohdetta Ei sovellu

Ei sovellu JSN 21-22: kielteisen julkisuuden kohteelle on annettava mahdollisuus vastata samanaikaisesti. Mittaa onko nimettya kritiikin tai puolustuksen kohdetta kuultu artikkelissa. — Artikkelissa ei ole nimettyä kritiikin kohdetta, jota tulisi kuulla, vaan se raportoi kaupungin toimista.

5 JSN-arvio 90/100 · 3 vahvuutta

JSN-arvio Arvio Journalistin ohjeiden (JSN) noudattamisesta

90
/100 JSN-vaatimustenmukaisuus
Hyvä

Journalistin ohjeet →

Vahvuudet

  • JO 11: Mielipiteet ja faktat on erotettu selvästi.
  • JO 7: Artikkeli käyttää useita lähteitä ja haastattelee eri tahoja.
  • JO 7: Lähteet on tarkistettu ja haastateltavat on nimetty.

Heikkoudet

Ei havaittuja heikkouksia.

6 Omaperäisyys 60/100
60/100 Kuinka paljon artikkeli tuo uutta sisältöä ja omaa analyysiä

Artikkeli seuraa aiemmin uutisoitua aihetta ja päivittää tilanteen, mikä on hyvää seurantaa.

7 Rivien välistä 5 rakenteista havaintoa
Kenen etua ajaa? Kehystys palvelee Joensuun kaupungin hallintoa ja Setan kaltaisia järjestöjä: se esittää kaupungin aktiivisena ja onnistuneena toimijana yhdenvertaisuuden edistämisessä, mikä vahvistaa kaupungin imagoa edistyksellisenä paikkana.
Mikä esitetään itsestäänselvyytenä Artikkeli olettaa, että kaupungin järjestämät koulutukset ja säännöt ovat tehokkaita keinoja vähentää syrjintää. ”Joensuu on päättänyt yrittää kasvattaa avarakatseisempia asukkaita.”
Kuka toimii, kenen vastuu häivytetään Kaupunki esitetään aktiivisena toimijana, kun taas häiritsijät jäävät kasvottomiksi ja passiivisiksi toimijoiksi. ”Joensuun kaupunki tarttui toimeen.”
Kuka saa äänen Äänessä ovat ensisijaisesti kaupungin edustajat ja järjestötoimijat, jotka arvioivat tilannetta hallinnollisesta näkökulmasta. ”sanoo Joensuun kaupungin valmius- ja turvallisuuspäällikkö Ville Leinonen.”
Tunnelma Toivo, Huoli

Artikkeli normalisoi ajatusta, että kaupungin hallinnollisilla toimilla, kuten koulutuksilla ja kylteillä, voidaan merkittävästi parantaa vähemmistöjen asemaa, vaikka itse häirintä kaduilla jatkuu. Lukijalle välittyy kuva, että vaikka ongelma ei ole poistunut, viranomaisten sitoutuminen ja näkyvä tuki, kuten lippujen uudelleen nostaminen, tekevät kaupungista turvallisemman tuntuisen.

Tekoälyn vapaa havainto

Herää kysymys, miksi artikkeli keskittyy vahvasti kaupungin hallinnollisiin toimiin, vaikka haastateltava itse toteaa häirinnän jatkuvan. Tämä voi heijastaa pyrkimystä rakentaa positiivista narratiivia onnistuneesta kriisinhallinnasta, vaikka ruohonjuuritason todellisuus on monimutkaisempi.

Tämä on tekoälyn tulkintaa, ei mitattua dataa.

8 Ketkä saavat äänen Avaa nähdäksesi ketkä saavat jutussa äänen
Katso miten Yle kehystaa muita uutisia Katso aiheen Anna Estola laajempi kuva Katso kirjoittajan Laura Kosonen muut analyysit
Lähteen asiasanat — median oma luokitus
  • vähemmistöt
  • Joensuu
  • Seta ry
  • pride-kulkueet
  • seksuaalivähemmistöt
  • sukupuoli
  • syrjintä
  • Lieksa

Tiedot tästä analyysistä

Joensuu sai Setan palkinnon ensimmäisenä [...406 sanaa...] Setan tietojen mukaan esiintynyt häirintää.

Sisältö haettu
4.7.2026

Haluatko analysoida toisen uutisen?

analysoi.media tarkistaa uutisten kehystyksen ja vinouman tekoalylla. Ala anna tunteiden ohjata uutislukemistasi.

Kokeile itse →