Analyysi artikkelista: Ei-puoli johdossa kyselyissä Islannissa, kertoo NRK
Composite-pistemäärä lasketaan tuomariraadin (3 kielimallia) antamista osapisteistä painotetulla kaavalla. Versio 2.0.
Yhdistää sisällön, omaperäisyyden, JSN-laadun sekä vinouman, klikkiotsikoinnin ja polarisaation puuttumisen.
- Gemini 3.1 Flash Lite10
- GPT-5.6 Luna20
- Mistral Small10
Näytetty luku on raadin (3 kielimallia) antamien pisteiden mediaani — keskimmäinen annetuista pisteistä, ei keskiarvo.
Vinoumapisteet 0–100: matala on neutraalia, korkea voimakkaasti vinoutunutta.
- Gemini 3.1 Flash Lite85
- GPT-5.6 Luna78
- Mistral Small75
Näytetty luku on raadin (3 kielimallia) antamien pisteiden mediaani — keskimmäinen annetuista pisteistä, ei keskiarvo.
JSN-laatu 0–100: kuinka hyvin artikkeli noudattaa Journalistin Ohjeita.
Artikkeli raportoi mielipidemittausten tuloksia Islannin EU-jäsenyysneuvotteluista. Lukijalle välittyy kuva tilanteen epävarmuudesta ja nopeasta muutoksesta, kun kaksi eri kyselyä antaa ristiriitaisia tuloksia samanaikaisesti.
Tarkista tiedot alkuperäisestä lähteestä.
Artikkeli on rakenteeltaan neutraali, mutta se ei selitä miksi esitetyt kyselytulokset ovat ristiriidassa keskenään. Tämä tekee uutisesta hieman sekavan, mutta ei varsinaisesti vinoutuneen.
Artikkeli raportoi eri lähteiden mielipidemittauksia ilman omaa ideologista kehystä tai pyrkimystä ohjata lukijaa tiettyyn suuntaan.
Korostetut näkökulmat Näkökulmat joita artikkeli painottaa suhteessa muihin
- Mielipidemittausten tulokset
Todellisuustarkistus
Tekoäly lukee artikkelin ja hakee vertailutietoa. Tämä kestää yleensä 10–20 sekuntia.
Miten juttu suhteutuu todellisuuteen: onko luku iso vai tavanomainen, onko tämä poikkeus vai jatkuvaa, millä keinoilla lukijaa ohjataan — ja mitä jutussa jää kertomatta.
Tarkemmat havainnot
1 Mitä jätettiin kertomatta
- Tausta Kyselyiden välisten erojen syitä (esim. otoskoko, kysymyksenasettelu, ajankohta) ei avata. — Lukija ei voi arvioida, kumpi kysely on luotettavampi tai miksi tulokset eroavat.
2 Tunnevetoaminen ja tekniikat
Havaitut tekniikat Tunnistetut journalistiset tekniikat joilla artikkeli painottaa tiettyjä näkökulmia
Tunnevetoaminen Artikkelin tunnevetoamisen keinot ja tunnetekniikat
Artikkeli on sävyltään asiallinen ja raportoiva, eikä se pyri vetoamaan tunteisiin.
3 Otsikkoanalyysi ja kärjistys
Otsikkoanalyysi Otsikon kohta-kohdalta tarkastelu: vastaako sisaltoa, klikkihoukutus, sananvalintojen lataus. Otsikolla on suuri vaikutus — moni lukija ei pääse sisältöön asti.
Otsikko vastaa sisällön pääväitettä: "Ei-puoli johdossa kyselyissä Islannissa".
- Gemini 3.1 Flash Lite5
- GPT-5.6 Luna5
- Mistral Small10
Näytetty luku on raadin (3 kielimallia) antamien pisteiden mediaani — keskimmäinen annetuista pisteistä, ei keskiarvo.
Otsikko on informatiivinen ja tiivistää uutisen ytimen: "Ei-puoli johdossa kyselyissä Islannissa, kertoo NRK".
Otsikko on neutraali ja kuvaileva.
- Gemini 3.1 Flash Lite5
- GPT-5.6 Luna10
- Mistral Small5
Näytetty luku on raadin (3 kielimallia) antamien pisteiden mediaani — keskimmäinen annetuista pisteistä, ei keskiarvo.
Artikkeli ei sisällä vastakkainasettelua, vaan raportoi tilastoja.
- Gemini 3.1 Flash Lite0
- GPT-5.6 Luna0
- Mistral Small0
Näytetty luku on raadin (3 kielimallia) antamien pisteiden mediaani — keskimmäinen annetuista pisteistä, ei keskiarvo.
Artikkelissa ei ole populistisia piirteitä.
4 Kuultiinko kohdetta
Ei sovellu JSN 21-22: kielteisen julkisuuden kohteelle on annettava mahdollisuus vastata samanaikaisesti. Mittaa onko nimettya kritiikin tai puolustuksen kohdetta kuultu artikkelissa. — Artikkeli raportoi mielipidemittauksia, ei sisällä kritiikkiä yksittäisiä tahoja kohtaan.
5 JSN-arvio
JSN-arvio Arvio Journalistin ohjeiden (JSN) noudattamisesta
Vahvuudet
- JO 7: Pyrkimys totuudenmukaiseen tiedonvälitykseen raportoimalla eri kyselytuloksia.
- JO 10: Lähteet (NRK, Visir, Maskina) on mainittu.
Heikkoudet
- JO 9: Keskeistä tietoa (kyselyiden erojen syyt) ei ole tarkistettu tai avattu lukijalle.
6 Omaperäisyys
Artikkeli on perusluonteinen uutisraportti, joka kokoaa muiden medioiden uutisia.
7 Rivien välistä
Artikkeli raportoi mielipidemittausten tuloksia Islannin EU-jäsenyysneuvotteluista. Lukijalle välittyy kuva tilanteen epävarmuudesta ja nopeasta muutoksesta, kun kaksi eri kyselyä antaa ristiriitaisia tuloksia samanaikaisesti.
Herää kysymys, miksi artikkeli esittää kaksi keskenään ristiriitaista mittaustulosta ilman toimituksellista selitystä tai taustoitusta siitä, miksi tulokset eroavat toisistaan. Tämä voi hämmentää lukijaa, joka etsii selkeää kuvaa kansalaismielipiteestä.
Tämä on tekoälyn tulkintaa, ei mitattua dataa.
8 Tilastokytkos
Artikkeli rakentuu kokonaan mielipidemittausten varaan. Sitaatti: "Kyselyn mukaan 51,6 prosenttia kantansa lukinneista äänestäjistä aikoo vastata kieltävästi".
- Gemini 3.1 Flash Lite80
- GPT-5.6 Luna60
- Mistral Small80
Näytetty luku on raadin (3 kielimallia) antamien pisteiden mediaani — keskimmäinen annetuista pisteistä, ei keskiarvo.
Hyödylliset tilastoaiheet
- Islannin EU-kansanäänestys
- mielipidemittaukset
Suositellut lähteet
- Maskina
- Visir
- NRK
9 Ketkä saavat äänen
Julkinen rooli
Pelkkä nimi ei riitä taustan tutkimiseen.
Muut äänet
Henkilöt jotka saavat jutussa äänen ilman että heidän asemaansa kerrotaan.
Haluatko analysoida toisen uutisen?
analysoi.media tarkistaa uutisten kehystyksen ja vinouman tekoalylla. Ala anna tunteiden ohjata uutislukemistasi.
Kokeile itse →