Analysoi Mediat Aiheet Koosta Päivän otos Palaute
← Etusivu

Analyysi artikkelista: Venäjän duuman puhemieheltä poikkeuksellinen puheenvuoro

Ilta-Sanomat Uutinen 28.7.2026
Pisteet
72
Versio 2.0 Laskettu raadin pisteistä

Composite-pistemäärä lasketaan tuomariraadin (3 kielimallia) antamista osapisteistä painotetulla kaavalla. Versio 2.0.

Yhdistää sisällön, omaperäisyyden, JSN-laadun sekä vinouman, klikkiotsikoinnin ja polarisaation puuttumisen.
Vinouma
58
  • Gemini 3.1 Flash Lite35
  • GPT-5.4 Mini58
  • Mistral Small60

Näytetty luku on raadin (3 kielimallia) antamien pisteiden keskiarvo.

Vinoumapisteet 0–100: matala on neutraalia, korkea voimakkaasti vinoutunutta.
JSN-laatu
90
  • Gemini 3.1 Flash Lite90
  • GPT-5.4 Mini72
  • Mistral Small90

Näytetty luku on raadin (3 kielimallia) antamien pisteiden keskiarvo.

JSN-laatu 0–100: kuinka hyvin artikkeli noudattaa Journalistin Ohjeita.
Tunnelma ja kehystys Tunnelma Epäluottamus Kehystys Keskusta Tunnelma: tekoälyn arvio artikkelin tunnesävystä — millaisia tunteita artikkeli herättää, ei artikkelin aihetta. Kehystys: artikkelin näkökulmapainotus poliittisella akselilla. Ei tarkoita puoluekannatusta.

Artikkeli maalaa kuvaa Venäjän poliittisesta johdosta, joka on tiukasti sidottu presidentti Putiniin ja sodan tavoitteisiin. Lukijalle välittyy vaikutelma, että parlamentti on muuttunut kumileimasimeksi, jossa isänmaallinen retoriikka ja sodan voitto ovat ainoita sallittuja teemoja.

Uutinen Ilta-Sanomat Ina Kauppinen · 28.7.2026 Lue alkuperäinen artikkeli ↗

Tarkista tiedot alkuperäisestä lähteestä.

Artikkelin nakokulma: kriittinen

Artikkeli tarkastelee Venäjän hallintoa ulkopuolisesta, kriittisestä näkökulmasta.

58
/100
Kohtalainen vinouma
Vinoumapisteet (0-100)

Artikkeli on asiallinen, mutta valitut vertaukset ja lähteet korostavat hallinnon vastaista näkökulmaa. Vaikka raportointi on faktapohjaista, kehystys on selvästi kriittinen.

Poliittinen kehystys Keskusta

Artikkeli raportoi Venäjän sisäpolitiikasta kriittisestä näkökulmasta, mikä on tyypillistä suomalaiselle uutisoinnille Venäjästä. Kyseessä on vallankäytön vahtiminen, ei ideologinen kannanotto, joten se pysyy keskustassa.

Korostetut näkökulmat Näkökulmat joita artikkeli painottaa suhteessa muihin

  • Venäjän hallinnon autoritaarisuus
  • Sodan ympärille rakentuva yhtenäisyyskultti

Kritisoidut tahot

Tarkemmat havainnot

1 Mitä jätettiin kertomatta 1 kohtaa jätetty kertomatta
  • Tausta Laajempi yhteiskunnallinen taustoitus siitä, miten duuman rooli on muuttunut vuosien varrella, puuttuu. — Lukija saisi paremman kuvan siitä, onko kyseessä äkillinen muutos vai pitkään jatkunut kehityskulku.
2 Tunnevetoaminen ja tekniikat 2 tekniikkaa, 3 tunnevetoamista

Havaitut tekniikat Tunnistetut journalistiset tekniikat joilla artikkeli painottaa tiettyjä näkökulmia

Kehystäminen Valikoiva lähteiden käyttö

Tunnevetoaminen Artikkelin tunnevetoamisen keinot ja tunnetekniikat

Epäluottamus
Epäluottamus

Artikkeli herättää epäluottamusta Venäjän hallintoa kohtaan.

Latautunut kieli

Sanojen kuten 'huutaa' ja vertausten käyttö luo negatiivista tunnelmaa.

Historialliset vertailut / metaforat

Vertaukset 1930-luvun Eurooppaan ja Pohjois-Koreaan.

Tunteisiin vetoaminen on osa artikkelin kehystystä, jossa Venäjän hallinto esitetään uhkana tai poikkeuksellisena ilmiönä.

3 Otsikkoanalyysi ja kärjistys Tarkka, klikki 18/100, kärjistys 30

Otsikkoanalyysi Otsikon kohta-kohdalta tarkastelu: vastaako sisaltoa, klikkihoukutus, sananvalintojen lataus. Otsikolla on suuri vaikutus — moni lukija ei pääse sisältöön asti.

Otsikko vs. sisältö: Tarkka

Otsikko vastaa artikkelin sisältöä.

Klikkihoukutus: 18/100
  • Gemini 3.1 Flash Lite15
  • GPT-5.4 Mini18
  • Mistral Small20

Näytetty luku on raadin (3 kielimallia) antamien pisteiden keskiarvo.

Otsikko on informatiivinen, mutta sisältää pienen jännite-elementin sanalla poikkeuksellinen.

Otsikon lataus: Neutraali

Otsikko on neutraali ja kuvailee tapahtumaa ilman latautuneita adjektiiveja.

Kärjistys: 30/100
  • Gemini 3.1 Flash Lite20
  • GPT-5.4 Mini34
  • Mistral Small30

Näytetty luku on raadin (3 kielimallia) antamien pisteiden keskiarvo.

Artikkeli raportoi vastakkainasettelusta, mutta ei itse polarisoi lukijaa.

Populismi: 5/100
  • Gemini 3.1 Flash Lite5
  • GPT-5.4 Mini4
  • Mistral Small10

Näytetty luku on raadin (3 kielimallia) antamien pisteiden keskiarvo.

Artikkeli ei ole populistinen, vaan raportoi poliittisesta retoriikasta.

4 Kuultiinko kohdetta Mainittu, ei kuultu

Mainittu, ei kuultu JSN 21-22: kielteisen julkisuuden kohteelle on annettava mahdollisuus vastata samanaikaisesti. Mittaa onko nimettya kritiikin tai puolustuksen kohdetta kuultu artikkelissa. — Venäjän hallinnon edustajia ei ole haastateltu suoraan, vaan heidän sanomisiaan referoidaan uutistoimisto Tassin kautta.

5 JSN-arvio 90/100 · 3 vahvuutta

JSN-arvio Arvio Journalistin ohjeiden (JSN) noudattamisesta

90
/100 JSN-vaatimustenmukaisuus
Hyvä

Journalistin ohjeet →

Vahvuudet

  • JO 11: Mielipiteet ja faktat on erotettu toisistaan.
  • JO 7: Käytetty useita riippumattomia lähteitä (Meduza, Agentstvo, Astra).
  • JO 10: Lähteet on nimetty ja niiden riippumattomuus on tuotu esiin.

Heikkoudet

Ei havaittuja heikkouksia.

6 Omaperäisyys 50/100
50/100 Kuinka paljon artikkeli tuo uutta sisältöä ja omaa analyysiä

Artikkeli perustuu muiden medioiden raportointiin, mikä on tyypillistä uutistoimistojen ja ulkomaantoimitusten työlle.

7 Rivien välistä 4 rakenteista havaintoa
Kenen etua ajaa? Artikkelin kehystys palvelee länsimaista yleisöä, joka seuraa Venäjän sisäpoliittista kehitystä: se vahvistaa mielikuvaa Venäjän hallinnon autoritaarisuudesta ja sodan ympärille rakentuvasta yhtenäisyyskultista.
Mikä esitetään itsestäänselvyytenä Artikkeli olettaa lukijan pitävän Venäjän hallintoa ja sen toimia kyseenalaisina, mikä näkyy vertauksina Pohjois-Koreaan. ”Venäjän vastustajat ovat verranneet tilannetta esimerkiksi Pohjois-Koreaan.”
Kuka saa äänen Ääni on annettu pääosin Venäjän hallinnon kriitikoille ja riippumattomille medioille, kun taas hallinnon edustajien puheet esitetään kontekstissa, joka korostaa niiden autoritaarisuutta. ”Muun muassa riippumaton media Meduza sanoo...”
Tunnelma Epäluottamus

Artikkeli maalaa kuvaa Venäjän poliittisesta johdosta, joka on tiukasti sidottu presidentti Putiniin ja sodan tavoitteisiin. Lukijalle välittyy vaikutelma, että parlamentti on muuttunut kumileimasimeksi, jossa isänmaallinen retoriikka ja sodan voitto ovat ainoita sallittuja teemoja. Vaikka artikkeli käyttää riippumattomia venäläismedioita lähteinään, valittu kuvasto ja vertaukset historiallisiin diktatuureihin ohjaavat lukijaa tulkitsemaan tapahtumat äärimmäisen negatiivisesti.

Tekoälyn vapaa havainto

Herää kysymys, onko artikkelin tarkoituksena ensisijaisesti informoida duuman istunnon kulusta vai vahvistaa lukijoiden käsitystä Venäjän hallinnon totalitaarisista piirteistä valitsemalla nimenomaan vertauksia, jotka resonoivat länsimaisessa mediassa.

Tämä on tekoälyn tulkintaa, ei mitattua dataa.

8 Propaganda ja pilkka 1 propagandatekniikkaa

Propaganda-analyysi IFCNin ja mediatutkimuksen tunnistamat vaikuttamiskeinot

Latautunut kieli Lieva

Käytetään vahvoja vertauksia (Pohjois-Korea, 1930-luku) kuvaamaan parlamentin toimintaa.

9 Ketkä saavat äänen Avaa nähdäksesi ketkä saavat jutussa äänen
Katso miten Ilta-Sanomat kehystaa muita uutisia → Katso aiheen Anton Herashtshenko laajempi kuva → Katso kirjoittajan Ina Kauppinen muut analyysit →
Anton Herashtshenko Yhtenäinen Venäjä Ulkomaat Vladimir Vasilijev Vladimir Putin Venäjä Ukraina Vjatsheslav Volodin politiikka
Lähteen asiasanat — median oma luokitus
  • Ulkomaat

Tiedot tästä analyysistä

Venäjän vastustajat ovat verranneet tilannetta [...275 sanaa...] Venäjällä järjestetään vaalit ensi syyskuussa.

Sisältö haettu
28.7.2026

Haluatko analysoida toisen uutisen?

analysoi.media tarkistaa uutisten kehystyksen ja vinouman tekoalylla. Ala anna tunteiden ohjata uutislukemistasi.

Kokeile itse →