Analyysi artikkelista: Venäjä otti hyvin härskin kortin käyttöön
Composite-pistemäärä lasketaan tuomariraadin (3 kielimallia) antamista osapisteistä painotetulla kaavalla. Versio 2.0.
Yhdistää sisällön, omaperäisyyden, JSN-laadun sekä vinouman, klikkiotsikoinnin ja polarisaation puuttumisen.
- Mistral Small75
- Gemini 3.1 Flash Lite75
- GPT-5.4 Mini68
Näytetty luku on raadin (3 kielimallia) antamien pisteiden keskiarvo.
Vinoumapisteet 0–100: matala on neutraalia, korkea voimakkaasti vinoutunutta.
- Mistral Small50
- Gemini 3.1 Flash Lite45
- GPT-5.4 Mini46
Näytetty luku on raadin (3 kielimallia) antamien pisteiden keskiarvo.
JSN-laatu 0–100: kuinka hyvin artikkeli noudattaa Journalistin Ohjeita.
Artikkeli normalisoi kuvaa Venäjästä aktiivisena sabotaasin ja informaatiovaikuttamisen harjoittajana, joka käyttää Baltian maita pelinappuloina. Lukijalle välittyy viesti, että Venäjän retoriikka on tarkoituksellista propagandaa, jolla pyritään horjuttamaan Naton yhtenäisyyttä, ja että Eurooppa elää jatkuvassa 'harmaassa tilassa'.
Tarkista tiedot alkuperäisestä lähteestä.
Kirjaudu sisään käyttääksesi tätä ominaisuutta.
Tämä on premium-ominaisuus. Osta krediittejä profiilisivulta.
ProfiilisivuArtikkeli on rakenteellisesti yksipuolinen, sillä se nojaa lähes täysin yhden asiantuntijan näkemyksiin ja käyttää latautunutta kieltä kuvaamaan Venäjän toimia. Vaikka se raportoi Venäjän väitteet, se kehystää ne välittömästi propagandaksi, mikä ohjaa lukijan tulkintaa.
Artikkeli edustaa valtavirran turvallisuuspoliittista näkemystä, joka on linjassa Suomen Nato-jäsenyyden ja läntisen turvallisuusarkkitehtuurin kanssa. Vaikka kehystys on Nato-myönteinen, se ei edusta vasemmisto-oikeisto-akselin ideologiaa, vaan pikemminkin vallitsevaa turvallisuuspoliittista konsensusta.
Korostetut näkökulmat Näkökulmat joita artikkeli painottaa suhteessa muihin
- Venäjän toimien uhkaavuus
- Naton puolustuksellinen luonne
- Venäjän retoriikan propagandistisuus
Tekoäly lukee artikkelin ja hakee vertailutietoa. Tämä kestää yleensä 10–20 sekuntia.
Miten juttu suhteutuu todellisuuteen: onko luku iso vai tavanomainen, onko tämä poikkeus vai jatkuvaa, millä keinoilla lukijaa ohjataan — ja mitä jutussa jää kertomatta.
Tarkemmat havainnot
1 Mitä jätettiin kertomatta
- Tausta Laajempi historiallinen tai diplomaattinen tausta Venäjän ja Baltian maiden välisille jännitteille puuttuu. — Lukija ei saa kokonaiskuvaa siitä, miksi jännitteet ovat eskaloituneet juuri nyt.
2 Tunnevetoaminen ja tekniikat
Havaitut tekniikat Tunnistetut journalistiset tekniikat joilla artikkeli painottaa tiettyjä näkökulmia
Tunnevetoaminen Artikkelin tunnevetoamisen keinot ja tunnetekniikat
Huoli droonisodan leviämisestä ja Venäjän rajamaiden turvallisuudesta.
Epäluottamus Venäjän lausuntoja ja motiiveja kohtaan.
Sanojen kuten 'härski' ja 'propaganda' käyttö ohjaa lukijan tunnetilaa.
Jännityksen korostaminen Euroopan turvallisuustilanteessa.
Tunnevetoaminen on tyypillistä turvallisuuspoliittiselle uutisoinnille, mutta latautunut kieli tekee siitä osittain manipuloivaa, sillä se ei jätä tilaa neutraalille pohdinnalle Venäjän motiiveista.
3 Otsikkoanalyysi ja kärjistys
Otsikkoanalyysi Otsikon kohta-kohdalta tarkastelu: vastaako sisaltoa, klikkihoukutus, sananvalintojen lataus. Otsikolla on suuri vaikutus — moni lukija ei pääse sisältöön asti.
Otsikko vastaa artikkelin sisältöä, jossa Venäjän toimia kuvataan härskiksi.
- Mistral Small30
- Gemini 3.1 Flash Lite60
- GPT-5.4 Mini58
Näytetty luku on raadin (3 kielimallia) antamien pisteiden keskiarvo.
Otsikko käyttää latautunutta kieltä herättääkseen huomiota, mutta kuvaa artikkelin ydinsisältöä.
Sana 'härski' lataa otsikon voimakkaasti ja ohjaa lukijan suhtautumaan Venäjän toimintaan kielteisesti jo ennen lukemista.
- Mistral Small80
- Gemini 3.1 Flash Lite65
- GPT-5.4 Mini62
Näytetty luku on raadin (3 kielimallia) antamien pisteiden keskiarvo.
Artikkeli luo selkeän me vs. he -asetelman Naton ja Venäjän välille.
- Mistral Small10
- Gemini 3.1 Flash Lite10
- GPT-5.4 Mini3
Näytetty luku on raadin (3 kielimallia) antamien pisteiden keskiarvo.
Artikkeli ei sisällä populistisia kansa vs. eliitti -rakenteita.
4 Kuultiinko kohdetta
Mainittu, ei kuultu JSN 21-22: kielteisen julkisuuden kohteelle on annettava mahdollisuus vastata samanaikaisesti. Mittaa onko nimettya kritiikin tai puolustuksen kohdetta kuultu artikkelissa. — Venäjän YK-suurlähettiläs on mainittu, mutta hänen väitteensä on kuitattu propagandana ilman suoraa vastinetta tai kontekstointia.
5 JSN-arvio
JSN-arvio Arvio Journalistin ohjeiden (JSN) noudattamisesta
Vahvuudet
- JO 11: Mielipiteet ja asiantuntija-arviot on erotettu uutisoinnista sitaateilla.
Heikkoudet
- JO 21: Venäjän näkökulmaa ei ole kuultu suoraan, vaan se on referoitu propagandana.
- JO 11: Toimittajan kanta ja asiantuntijan tulkinta sekoittuvat uutisen kehykseen.
6 Omaperäisyys
Artikkeli toistaa yleisiä turvallisuuspoliittisia teemoja ilman uutta syvyyttä tai omia tutkimustuloksia.
7 Rivien välistä
Artikkeli normalisoi kuvaa Venäjästä aktiivisena sabotaasin ja informaatiovaikuttamisen harjoittajana, joka käyttää Baltian maita pelinappuloina. Lukijalle välittyy viesti, että Venäjän retoriikka on tarkoituksellista propagandaa, jolla pyritään horjuttamaan Naton yhtenäisyyttä, ja että Eurooppa elää jatkuvassa 'harmaassa tilassa'.
Herää kysymys, miksi artikkelissa ei haastatella lainkaan turvallisuuspolitiikan tutkijoita tai ulkopuolisia analyytikoita, vaan luotetaan yhden kirjeenvaihtajan tulkintaan, mikä kaventaa tilanteen moniulotteisuutta.
Tämä on tekoälyn tulkintaa, ei mitattua dataa.
8 Propaganda ja pilkka
Propaganda-analyysi IFCNin ja mediatutkimuksen tunnistamat vaikuttamiskeinot
Venäjän toimien kuvaaminen 'härskiksi' ja 'propagandaksi'.
9 Ketkä saavat äänen
Julkinen rooli
Muut äänet
Henkilöt jotka saavat jutussa äänen ilman että heidän asemaansa kerrotaan.
Haluatko analysoida toisen uutisen?
analysoi.media tarkistaa uutisten kehystyksen ja vinouman tekoalylla. Ala anna tunteiden ohjata uutislukemistasi.
Kokeile itse →