Analyysi artikkelista: Joonas Konstigin kolumni: Niin kauan kuin olen elänyt, Suomi on ollut puolueeton maa – mutta nyt ei enää ole
Composite-pistemäärä lasketaan tuomariraadin (3 kielimallia) antamista osapisteistä painotetulla kaavalla. Versio 2.0.
Yhdistää sisällön, omaperäisyyden, JSN-laadun sekä vinouman, klikkiotsikoinnin ja polarisaation puuttumisen.
- Gemini 3.1 Flash Lite25
- GPT-5.4 Mini35
- Mistral Small20
Näytetty luku on raadin (3 kielimallia) antamien pisteiden keskiarvo.
Vinoumapisteet 0–100: matala on neutraalia, korkea voimakkaasti vinoutunutta.
- Gemini 3.1 Flash Lite90
- GPT-5.4 Mini86
- Mistral Small90
Näytetty luku on raadin (3 kielimallia) antamien pisteiden keskiarvo.
JSN-laatu 0–100: kuinka hyvin artikkeli noudattaa Journalistin Ohjeita.
Artikkeli kehystää Suomen Nato-jäsenyyden historiallisen jatkumon katkeamiseksi ja naamioiden riisumiseksi. Lukijalle välittyy kuva, jossa Suomi on siirtynyt suomettumisen varovaisesta reaalipolitiikasta uuteen, jännittävään ja mahdollisesti uhoa sisältävään voiman aikaan.
Tarkista tiedot alkuperäisestä lähteestä.
Kirjaudu sisään käyttääksesi tätä ominaisuutta.
Tämä on premium-ominaisuus. Osta krediittejä profiilisivulta.
ProfiilisivuKolumni on genrelleen tyypillisesti subjektiivinen. Se ei ole uutinen, joten mielipiteellisyys on sallittua. Vinouma on maltillinen, sillä kirjoittaja tunnistaa oman näkökulmansa ja pyrkii pohtimaan aihetta laajemmin kuin vain yhden puolueen kannalta.
Kirjoittaja ei asetu perinteiselle vasen-oikea-akselille. Hän kritisoi suomettumisen perintöä, mutta ei aja selkeää puoluepoliittista agendaa. Teksti on pohdiskelevaa eikä se pyri ohjaamaan lukijaa tiettyyn poliittiseen ratkaisuun.
Korostetut näkökulmat Näkökulmat joita artikkeli painottaa suhteessa muihin
- Nato-jäsenyys on historiallinen irtiotto menneisyydestä
- Turvallisuuspolitiikkaan liittyy psykologisia jännite-elementtejä
Tekoäly lukee artikkelin ja hakee vertailutietoa. Tämä kestää yleensä 10–20 sekuntia.
Miten juttu suhteutuu todellisuuteen: onko luku iso vai tavanomainen, onko tämä poikkeus vai jatkuvaa, millä keinoilla lukijaa ohjataan — ja mitä jutussa jää kertomatta.
Tarkemmat havainnot
1 Tunnevetoaminen ja tekniikat
Havaitut tekniikat Tunnistetut journalistiset tekniikat joilla artikkeli painottaa tiettyjä näkökulmia
Tunnevetoaminen Artikkelin tunnevetoamisen keinot ja tunnetekniikat
Kirjoittaja herättää uteliaisuutta pohtimalla uuden Nato-Suomen luonnetta.
Teksti vetoaa historialliseen realismiin ja pienen maan selviytymisstrategioihin.
Kirjoittaja kuvailee henkilökohtaisia tilanteita, kuten autossa käytyä keskustelua.
Käyttää historiallisia hahmoja ja sopimuksia peilaamaan nykyhetkeä.
Tunnevetoaminen on kolumnille tyypillistä ja perusteltua, sillä se syventää kirjoittajan henkilökohtaista pohdintaa eikä pyri manipuloimaan lukijaa faktana esitetyillä tunteilla.
2 Otsikkoanalyysi ja kärjistys
Otsikkoanalyysi Otsikon kohta-kohdalta tarkastelu: vastaako sisaltoa, klikkihoukutus, sananvalintojen lataus. Otsikolla on suuri vaikutus — moni lukija ei pääse sisältöön asti.
Otsikko vastaa kolumnin sisältöä, jossa käsitellään puolueettomuuden loppumista.
- Gemini 3.1 Flash Lite20
- GPT-5.4 Mini28
- Mistral Small30
Näytetty luku on raadin (3 kielimallia) antamien pisteiden keskiarvo.
Otsikko on informatiivinen kolumnin teemasta, mutta käyttää hieman dramatisoivaa 'mutta nyt ei enää ole' -rakennetta.
Otsikko toteaa historiallisen muutoksen neutraalisti ilman latautuneita termejä.
- Gemini 3.1 Flash Lite10
- GPT-5.4 Mini20
- Mistral Small10
Näytetty luku on raadin (3 kielimallia) antamien pisteiden keskiarvo.
Teksti ei polarisoi, vaan pikemminkin pohtii muutoksen luonnetta.
- Gemini 3.1 Flash Lite5
- GPT-5.4 Mini0
- Mistral Small0
Näytetty luku on raadin (3 kielimallia) antamien pisteiden keskiarvo.
Tekstissä ei ole kansa-eliitti-asetelmaa.
3 Kuultiinko kohdetta
Ei sovellu JSN 21-22: kielteisen julkisuuden kohteelle on annettava mahdollisuus vastata samanaikaisesti. Mittaa onko nimettya kritiikin tai puolustuksen kohdetta kuultu artikkelissa. — Kyseessä on kolumni, jossa kirjoittaja esittää omia näkemyksiään, ei uutinen, joka vaatisi vastapuolen kuulemista.
4 JSN-arvio
JSN-arvio Arvio Journalistin ohjeiden (JSN) noudattamisesta
Vahvuudet
- JO 11: Mielipiteet erotettu faktoista — teksti on selkeästi kolumni, jossa kirjoittaja esittää omia havaintojaan ja tulkintojaan.
Heikkoudet
Ei havaittuja heikkouksia.
5 Omaperäisyys
Kirjoittaja yhdistää onnistuneesti historiallisen analyysin ja henkilökohtaisen pohdinnan Nato-jäsenyyden psykologisista vaikutuksista.
6 Rivien välistä
Artikkeli kehystää Suomen Nato-jäsenyyden historiallisen jatkumon katkeamiseksi ja naamioiden riisumiseksi. Lukijalle välittyy kuva, jossa Suomi on siirtynyt suomettumisen varovaisesta reaalipolitiikasta uuteen, jännittävään ja mahdollisesti uhoa sisältävään voiman aikaan.
Herää kysymys, miksi kirjoittaja korostaa Nato-jäsenyyden tuomaa 'jännittävyyttä' ja 'elossa olemisen' tunnetta — tämä voi olla tietoinen tyylikeino, jolla halutaan provosoida lukijaa pohtimaan turvallisuuspolitiikan psykologisia ulottuvuuksia perinteisen turvallisuuskeskustelun sijaan.
Tämä on tekoälyn tulkintaa, ei mitattua dataa.
7 Ketkä saavat äänen
Julkinen rooli
Muut äänet
Henkilöt jotka saavat jutussa äänen ilman että heidän asemaansa kerrotaan.
Haluatko analysoida toisen uutisen?
analysoi.media tarkistaa uutisten kehystyksen ja vinouman tekoalylla. Ala anna tunteiden ohjata uutislukemistasi.
Kokeile itse →