← Etusivu

Analyysi artikkelista: Drooneja löytyy Suomen metsistä nyt kevällä vielä lisää

Yle Uutinen 12.4.2024
Pisteet
79
Versio 2.0 Composite-pisteet 0-100 yhdistää kuusi osamittaria (sisältö, omaperäisyys, JSN, vinouma, klikkikalu, polarisaatio) painokertoimilla. Versio 2.0, laskenta palvelimella.
Vinouma
20
Vinoumapisteet 0-100. 0 = neutraali, 100 = voimakkaasti vinoutunut. Mittaa puolueellisuutta, yksipuolisuutta ja tunnevetoamista. Paywall-rajatuista artikkeleista jätetään tyhjäksi.
JSN-laatu
100
Journalistin Ohjeiden noudattaminen 0-100. Arvioi artikkelin journalistista laatua JSN:n ohjeiston perusteella.
Tunnelma ja kehystys Tunnelma Huoli, Realismi Kehystys Keskusta Tunnelma: tekoälyn arvio artikkelin tunnesävystä — millaisia tunteita artikkeli herättää, ei artikkelin aihetta. Kehystys: artikkelin näkökulmapainotus poliittisella akselilla. Ei tarkoita puoluekannatusta.

Artikkeli normalisoi ajatuksen siitä, että Suomen metsissä voi liikkua vaarallisia, räjähtäviä sotatarvikkeita. Vaikka sävy on ohjeistava ja asiallinen, lukijalle välittyy huoli turvallisuudesta kevään retkeilykauden alkaessa, ja se tekee droonien löytymisestä arkipäiväisen riskin.

Uutinen Yle · 12.4.2024 Lue alkuperäinen artikkeli ↗

Tarkista tiedot alkuperäisestä lähteestä.

Artikkelin nakokulma: kansalainen

Artikkeli on suunnattu tavallisille kansalaisille, jotka liikkuvat luonnossa.

20
/100
Vähäinen vinouma
Vinoumapisteet (0-100)

Artikkeli on neutraali palvelu-uutinen. Vinouma on hyvin matala, koska se keskittyy vain turvallisuusohjeisiin eikä ota kantaa poliittisiin kysymyksiin.

Poliittinen kehystys Keskusta

Artikkeli ei ota kantaa poliittisiin kysymyksiin, vaan keskittyy turvallisuusohjeisiin.

Korostetut näkökulmat Näkökulmat joita artikkeli painottaa suhteessa muihin

  • Turvallisuus ja kansalaisten varovaisuus

Tarkemmat havainnot

1 Tunnevetoaminen ja tekniikat 1 tekniikkaa, 3 tunnevetoamista

Havaitut tekniikat Tunnistetut journalistiset tekniikat joilla artikkeli painottaa tiettyjä näkökulmia

Kehystäminen

Tunnevetoaminen Artikkelin tunnevetoamisen keinot ja tunnetekniikat

Huoli Realismi
Huoli

Huoli mahdollisista räjähdysvaaroista metsässä liikkuville ihmisille.

Realismi

Asiallinen ohjeistus vaaratilanteen hallintaan.

Tunnelman / paikan päältä -kuvaus

Kuvataan metsässä liikkumista ja droonien löytymistä konkreettisesti.

Tunnevetoaminen on perusteltua, koska kyseessä on todellinen turvallisuusriski ja ohjeistus on suunnattu kansalaisten suojelemiseksi.

2 Otsikkoanalyysi ja kärjistys Tarkka, klikki 30/100

Otsikkoanalyysi Otsikon kohta-kohdalta tarkastelu: vastaako sisaltoa, klikkihoukutus, sananvalintojen lataus. Otsikolla on suuri vaikutus — moni lukija ei pääse sisältöön asti.

Otsikko vs. sisältö: Tarkka

Otsikko vastaa leipätekstin sisältöä.

Klikkihoukutus: 30/100

Otsikko on informatiivinen, mutta sisältää lievää dramatisointia kevään lähestymisestä.

Otsikon lataus: Neutraali

Otsikko kuvaa tilannetta ilman latautuneita sanoja.

Kärjistys: 0/100

Artikkelissa ei ole vastakkainasettelua.

Populismi: 0/100

Artikkelissa ei ole populistisia elementtejä.

3 Kuultiinko kohdetta Ei sovellu

Ei sovellu JSN 21-22: kielteisen julkisuuden kohteelle on annettava mahdollisuus vastata samanaikaisesti. Mittaa onko nimettya kritiikin tai puolustuksen kohdetta kuultu artikkelissa. — Artikkeli ei kritisoi ketään, vaan antaa turvallisuusohjeita.

4 JSN-arvio 100/100 · 3 vahvuutta

JSN-arvio Arvio Journalistin ohjeiden (JSN) noudattamisesta

100
/100 JSN-vaatimustenmukaisuus
Hyvä

Journalistin ohjeet →

Vahvuudet

  • JO 7: Tiedot on tarkistettu ja asiantuntijaa on haastateltu.
  • JO 11: Mielipiteet ja faktat on erotettu toisistaan.
  • JO 7: Lähteet tarkistettu.

Heikkoudet

Ei havaittuja heikkouksia.

5 Omaperäisyys 50/100
50/100 Kuinka paljon artikkeli tuo uutta sisältöä ja omaa analyysiä

Artikkeli perustuu aiemmin uutisoituihin havaintoihin ja asiantuntijan haastatteluun.

6 Rivien välistä 4 rakenteista havaintoa
Kenen etua ajaa? Kehystys palvelee viranomaisia ja turvallisuusviranomaisia: ohjeistamalla kansalaisia toimimaan tietyllä tavalla (kuvaaminen, etäisyyden pito, ilmoittaminen) vähennetään riskiä onnettomuuksille ja helpotetaan viranomaisten työtä.
Mikä esitetään itsestäänselvyytenä Artikkeli olettaa, että Suomen metsissä on tällä hetkellä useita räjähtämättömiä drooneja, joiden alkuperä on Ukraina. ”Suomalaisten kannattaakin nyt tarkkailla ympäristöään kulkiessaan metsässä, sillä vastassa voi olla räjähtämätön taistelukärjellä varustettu drooni.”
Kuka saa äänen Asiantuntijana toimii Jyri Kosola, jonka näkemykset ohjaavat koko artikkelin sisältöä ja ohjeistusta. ”Puolustusvoimista eläköitynyt insinöörieversti (evp.), Puolustusvoimien entinen tutkimusjohtaja ja tietokirjailija Jyri Kosola pitää todennäköisenä, että drooneja löytyy Suomen metsistä nyt kevällä vielä lisää.”
Tunnelma Huoli, Realismi

Artikkeli normalisoi ajatuksen siitä, että Suomen metsissä voi liikkua vaarallisia, räjähtäviä sotatarvikkeita. Vaikka sävy on ohjeistava ja asiallinen, lukijalle välittyy huoli turvallisuudesta kevään retkeilykauden alkaessa, ja se tekee droonien löytymisestä arkipäiväisen riskin.

Tekoälyn vapaa havainto

Artikkeli keskittyy vahvasti tekniseen ja turvallisuuteen liittyvään näkökulmaan, mutta jättää täysin käsittelemättä sen, miten droonit ovat päätyneet Suomen ilmatilaan tai miksi niitä on niin paljon. Tämä rajaus pitää jutun puhtaasti palvelu-uutisena, mutta samalla se vaimentaa mahdolliset kysymykset maanpuolustuksellisesta tilanteesta.

Tämä on tekoälyn tulkintaa, ei mitattua dataa.

7 Ketkä saavat äänen Avaa nähdäksesi ketkä saavat jutussa äänen
Katso miten Yle kehystaa muita uutisia Katso aiheen Jyri Kosola laajempi kuva

Tiedot tästä analyysistä

Tähän asti löydetyistä neljästä droonista [...323 sanaa...] viranomaiset ovat paikalla suojaamassa aluetta.

Haluatko analysoida toisen uutisen?

analysoi.media tarkistaa uutisten kehystyksen ja vinouman tekoalylla. Ala anna tunteiden ohjata uutislukemistasi.

Kokeile itse →