← Etusivu

Analyysi artikkelista: Venäläisten toiminta Kotkan alueella kuohuttaa

Iltalehti Uutinen 18.1.2026
Pisteet
34
Versio 2.0 Composite-pisteet 0-100 yhdistää kuusi osamittaria (sisältö, omaperäisyys, JSN, vinouma, klikkikalu, polarisaatio) painokertoimilla. Versio 2.0, laskenta palvelimella.
Vinouma
75
Vinoumapisteet 0-100. 0 = neutraali, 100 = voimakkaasti vinoutunut. Mittaa puolueellisuutta, yksipuolisuutta ja tunnevetoamista. Paywall-rajatuista artikkeleista jätetään tyhjäksi.
JSN-laatu
30
Journalistin Ohjeiden noudattaminen 0-100. Arvioi artikkelin journalistista laatua JSN:n ohjeiston perusteella.
Tunnelma ja kehystys Tunnelma Pelko, Paheksunta / viha Kehystys Oikea Tunnelma: tekoälyn arvio artikkelin tunnesävystä — millaisia tunteita artikkeli herättää, ei artikkelin aihetta. Kehystys: artikkelin näkökulmapainotus poliittisella akselilla. Ei tarkoita puoluekannatusta.

Artikkeli rakentaa vastakkainasettelua suomalaisten ja venäläisten toimijoiden välille ortodoksisen kirkon sisällä. Lukijalle välittyy kuva, jossa venäläinen toiminta nähdään uhkana suomalaiselle osallisuudelle ja mahdollisena turvallisuusriskinä, vaikka väitteitä ei avata tarkemmin.

Uutinen Iltalehti Iltalehti PLUS-tilaajille Outi Salovaara · 18.1.2026 Lue alkuperäinen artikkeli ↗

Tarkista tiedot alkuperäisestä lähteestä.

Artikkelin nakokulma: kriittinen

Artikkeli tarkastelee tilannetta ulkopuolisen, kriittisen ja turvallisuuskeskeisen näkökulman kautta.

Maksumuurin takana — analyysi voi olla puutteellinen
75
/100
Merkittävä vinouma
Vinoumapisteet (0-100)

Artikkeli on yksipuolinen, käyttää latautunutta kieltä (masinointi) ja jättää kohteen kuulematta. Tämä nostaa vinoumapisteet korkealle.

Poliittinen kehystys Oikea

Artikkeli kehystää venäläisen toiminnan turvallisuusuhkana ja syrjäyttävänä voimana, mikä resonoi arvokonservatiivisten ja maahanmuuttokriittisten teemojen kanssa ilman vastapainoa.

Korostetut näkökulmat Näkökulmat joita artikkeli painottaa suhteessa muihin

  • Suomalaisten kokema syrjäytyminen
  • Venäläisten toiminnan turvallisuusriski

Kritisoidut tahot

  • venäjämieliset

Tarkemmat havainnot

1 Mitä jätettiin kertomatta 2 kohtaa jätetty kertomatta
  • Vastakkainen näkökulma Venäjänkielisten toimijoiden tai kirkon johdon näkökulma puuttuu. — Lukija ei saa tasapainoista kuvaa tilanteesta.
  • Todistusaineisto Konkreettiset todisteet syrjäyttämisestä tai masinoinnista puuttuvat. — Väitteet jäävät kuulopuheiden tasolle.
2 Tunnevetoaminen ja tekniikat 4 tekniikkaa, 5 tunnevetoamista

Havaitut tekniikat Tunnistetut journalistiset tekniikat joilla artikkeli painottaa tiettyjä näkökulmia

Kehystäminen Latautunut kieli Valikoiva lähteiden käyttö Pelottelu

Tunnevetoaminen Artikkelin tunnevetoamisen keinot ja tunnetekniikat

Pelko Paheksunta / viha
Pelko

Vihjaus masinoinnista ja turvallisuusuhasta.

Paheksunta / viha

Suomalaisten syrjäyttäminen kirkon toiminnasta.

Provokatiivinen otsikko

Otsikko luo jännitettä ilman tarkempaa tietoa.

Latautunut kieli

Sanojen kuten 'masinointi' ja 'tulehtunut' käyttö.

Pelottelu / uhka-skenaariot

Vihjailu 'isommasta masinoinnista'.

Tunnevetoaminen on manipuloivaa, koska se käyttää turvallisuuspoliittista retoriikkaa paikallisessa kirkollisessa asiassa ilman todisteita.

3 Otsikkoanalyysi ja kärjistys Liioiteltu, klikki 60/100, kärjistys 60

Otsikkoanalyysi Otsikon kohta-kohdalta tarkastelu: vastaako sisaltoa, klikkihoukutus, sananvalintojen lataus. Otsikolla on suuri vaikutus — moni lukija ei pääse sisältöön asti.

Otsikko vs. sisältö: Liioiteltu

Otsikko lupaa 'kuohuntaa' ja 'suoria sanoja', mutta sisältö on hyvin ohutta ja perustuu vihjailuun.

Klikkihoukutus: 60/100

Otsikko käyttää 'kuohuttaa'-verbiä ja jättää epäselväksi, mitä toiminta on, houkutellen lukijaa klikkaamaan.

Otsikon lataus: Latautunut

Sana 'kuohuttaa' ja viittaus 'venäläisten toimintaan' luovat jännitteisen ja vastakkainasettelevan kehyksen.

Kärjistys: 60/100

Artikkeli luo me-vs-he-asetelman suomalaisten ja venäjämielisten välille.

Populismi: 50/100

Artikkeli käyttää populismin piirteitä korostamalla 'tavallisten suomalaisten' syrjäyttämistä.

4 Kuultiinko kohdetta Ei kuultu

Ei kuultu JSN 21-22: kielteisen julkisuuden kohteelle on annettava mahdollisuus vastata samanaikaisesti. Mittaa onko nimettya kritiikin tai puolustuksen kohdetta kuultu artikkelissa. — Kritisoitua tahoa (venäjämieliset toimijat) ei ole kuultu lainkaan.

5 JSN-arvio 30/100 · 3 heikkoutta

JSN-arvio Arvio Journalistin ohjeiden (JSN) noudattamisesta

30
/100 JSN-vaatimustenmukaisuus
Heikko

Journalistin ohjeet →

Vahvuudet

Ei havaittuja vahvuuksia.

Heikkoudet

  • JO 21: Samanaikainen kuuleminen puuttuu; syytettyä tahoa ei ole kuultu.
  • JO 15: Otsikolla ja ingressillä on heikko kate leipätekstissä, joka on hyvin lyhyt.
  • JO 12: Lähdekritiikki on heikkoa, asiantuntijan väitteitä ei perustella.
6 Omaperäisyys 40/100
40/100 Kuinka paljon artikkeli tuo uutta sisältöä ja omaa analyysiä

Aihe on tavanomainen, mutta kehystys on sensaatiohakuinen.

7 Rivien välistä 6 rakenteista havaintoa
Kenen etua ajaa? Kehystys palvelee niitä, jotka kokevat venäjänkielisen toiminnan uhkana suomalaiselle yhteisölle ja kirkon yhtenäisyydelle, nostamalla esiin syrjäytymisen ja masinoinnin riskit.
Pelissä Kirkon sisäinen yhtenäisyys vs. venäjänkielisen väestön toimintamahdollisuudet. Juttu käsittelee vain edellistä, korostaen suomalaisten kokemaa syrjäytymistä.
Mikä esitetään itsestäänselvyytenä Artikkeli olettaa, että venäläisten toiminta on luonteeltaan sellaista, että se syrjäyttää suomalaisia. ”Toiminta on sellaista, että jotkut suomalaiset kokevat tulleensa syrjäytetyksi.”
Kuka toimii, kenen vastuu häivytetään Toimijuus on epämääräinen; 'venäläiset' ja 'venäjämieliset' esitetään toimijoina ilman yksilöityjä tekoja. ”venäjämielisillä on teoriassa mahdollisuus isompaankin masinointiin”
Kuka saa äänen Artikkeli viittaa anonyymiin asiantuntijaan, mutta ei anna ääntä kirkon edustajille tai venäläisille toimijoille. ”Asiantuntija lataa tilanteesta suorat sanat.”
Tunnelma Pelko, Paheksunta / viha

Artikkeli rakentaa vastakkainasettelua suomalaisten ja venäläisten toimijoiden välille ortodoksisen kirkon sisällä. Lukijalle välittyy kuva, jossa venäläinen toiminta nähdään uhkana suomalaiselle osallisuudelle ja mahdollisena turvallisuusriskinä, vaikka väitteitä ei avata tarkemmin.

Tekoälyn vapaa havainto

Herää kysymys, miksi artikkeli käyttää 'masinoinnin' kaltaista latautunutta termiä ilman konkreettisia todisteita tai vastapuolen kuulemista; tämä viittaa pyrkimykseen luoda turvallisuuspoliittista jännitettä paikalliseen kirkolliseen asiaan.

Tämä on tekoälyn tulkintaa, ei mitattua dataa.

8 Propaganda ja pilkka 2 propagandatekniikkaa

Propaganda-analyysi IFCNin ja mediatutkimuksen tunnistamat vaikuttamiskeinot

Pelkoon vetoaminen Kohtalainen

Vihjailu venäläisten masinoinnista.

Latautunut kieli Lieva

Termien kuten 'masinointi' käyttö.

9 Ketkä saavat äänen Avaa nähdäksesi ketkä saavat jutussa äänen
Katso miten Iltalehti kehystaa muita uutisia Katso aiheen Suomen ortodoksinen kirkko laajempi kuva Katso kirjoittajan Outi Salovaara muut analyysit
Lähteen asiasanat — median oma luokitus
  • Kuukausi
  • Asiantuntijahaastattelu
  • Behind the scenes
  • Sota
  • Surullinen tarina
  • Yhteiskunnallinen ongelma
  • Politiikka
  • Venäjän politiikka

Tiedot tästä analyysistä

Suomen ortodoksisen kirkon sisällä kuohuu. [...86 sanaa...] isompaankin masinointiin. Näin se tapahtuisi.

Sisältö haettu
23.8.2026

Haluatko analysoida toisen uutisen?

analysoi.media tarkistaa uutisten kehystyksen ja vinouman tekoalylla. Ala anna tunteiden ohjata uutislukemistasi.

Kokeile itse →