← Etusivu

Analyysi artikkelista: Perussuomalaisten kansanedustaja palkkasi poikansa avustajakseen – näin hän perustelee

Ilta-Sanomat Uutinen 4.9.2024
Pisteet
80
Versio 2.0 Laskettu raadin pisteistä

Composite-pistemäärä lasketaan tuomariraadin (3 kielimallia) antamista osapisteistä painotetulla kaavalla. Versio 2.0.

Yhdistää sisällön, omaperäisyyden, JSN-laadun sekä vinouman, klikkiotsikoinnin ja polarisaation puuttumisen.

Vinouma
20
  • Gemini 3.1 Flash Lite15
  • GPT-5.6 Luna25
  • Mistral Small20

Näytetty luku on raadin (3 kielimallia) antamien pisteiden mediaani — keskimmäinen annetuista pisteistä, ei keskiarvo.

Vinoumapisteet 0–100: matala on neutraalia, korkea voimakkaasti vinoutunutta.

JSN-laatu
90
  • Gemini 3.1 Flash Lite95
  • GPT-5.6 Luna85
  • Mistral Small90

Näytetty luku on raadin (3 kielimallia) antamien pisteiden mediaani — keskimmäinen annetuista pisteistä, ei keskiarvo.

JSN-laatu 0–100: kuinka hyvin artikkeli noudattaa Journalistin Ohjeita.

Tunnelma ja kehystys Tunnelma Realismi Kehystys Keskusta Tunnelma: tekoälyn arvio artikkelin tunnesävystä — millaisia tunteita artikkeli herättää, ei artikkelin aihetta. Kehystys: artikkelin näkökulmapainotus poliittisella akselilla. Ei tarkoita puoluekannatusta.

Artikkeli raportoi kansanedustajien tavasta palkata lähipiiriään avustajiksi, mutta kehystää sen ensisijaisesti yksittäisten edustajien perusteluilla ja hallinnon hyväksynnällä. Lukijalle välittyy kuva, että vaikka käytäntö herättää keskustelua, se on hallinnollisesti ongelmaton ja yleistynyt tapa, jota perustellaan kiireellä ja pätevyydellä.

Tarkista tiedot alkuperäisestä lähteestä.

Artikkelin nakokulma: rakenteellinen

Artikkeli tarkastelee eduskunnan avustajajärjestelmän rakenteita ja sääntöjä.

20
/100
Vähäinen vinouma
Vinoumapisteet (0-100)

Artikkeli on pääosin neutraali ja raportoiva. Vinouma on lievä, sillä se painottaa edustajien omia perusteluja ja kiireen merkitystä, mutta antaa myös tilaa hallinnon näkemykselle riskeistä.

Poliittinen kehystys Keskusta

Artikkeli käsittelee vallankäyttöä ja eduskunnan käytäntöjä vahtikoiran roolissa. Se ei aja ideologista agendaa, vaan raportoi ilmiöstä neutraalisti.

Korostetut näkökulmat Näkökulmat joita artikkeli painottaa suhteessa muihin

  • Edustajien oma näkökulma pätevyydestä ja kiireestä
  • Hallinnon tekninen hyväksyntä
Todellisuustarkistus

Tarkemmat havainnot

1 Mitä jätettiin kertomatta 1 kohtaa jätetty kertomatta
  • Tausta Laajempi tilastollinen tieto siitä, kuinka yleistä lähipiirin palkkaaminen on eduskunnassa, puuttuu. — Lukija ei saa perspektiiviä siihen, onko kyseessä poikkeus vai laajempi ilmiö.
2 Tunnevetoaminen ja tekniikat 2 tekniikkaa, 1 tunnevetoamista

Havaitut tekniikat Tunnistetut journalistiset tekniikat joilla artikkeli painottaa tiettyjä näkökulmia

Kehystäminen Valikoiva lähteiden käyttö

Tunnevetoaminen Artikkelin tunnevetoamisen keinot ja tunnetekniikat

Realismi
Realismi

Artikkeli vetoaa käytännön realiteetteihin, kuten kiireeseen ja pätevyyden tarpeeseen.

Artikkeli on sävyltään asiallinen ja raportoiva, eikä se pyri manipuloimaan tunteita.

3 Otsikkoanalyysi ja kärjistys Tarkka, klikki 15/100, kärjistys 10

Otsikkoanalyysi Otsikon kohta-kohdalta tarkastelu: vastaako sisaltoa, klikkihoukutus, sananvalintojen lataus. Otsikolla on suuri vaikutus — moni lukija ei pääse sisältöön asti.

Otsikko vs. sisältö: Tarkka

Otsikko vastaa jutun sisältöä.

Klikkihoukutus: 15/100
  • Gemini 3.1 Flash Lite10
  • GPT-5.6 Luna15
  • Mistral Small30

Näytetty luku on raadin (3 kielimallia) antamien pisteiden mediaani — keskimmäinen annetuista pisteistä, ei keskiarvo.

Otsikko on informatiivinen, mutta lupaa perusteluja, jotka ovat jutun ytimessä.

Otsikon lataus: Neutraali

Otsikko on asiallinen ja kuvaa tapahtuman neutraalisti.

Kärjistys: 10/100
  • Gemini 3.1 Flash Lite5
  • GPT-5.6 Luna10
  • Mistral Small10

Näytetty luku on raadin (3 kielimallia) antamien pisteiden mediaani — keskimmäinen annetuista pisteistä, ei keskiarvo.

Artikkeli on neutraali raportti.

Populismi: 5/100
  • Gemini 3.1 Flash Lite0
  • GPT-5.6 Luna5
  • Mistral Small5

Näytetty luku on raadin (3 kielimallia) antamien pisteiden mediaani — keskimmäinen annetuista pisteistä, ei keskiarvo.

Ei populistista kehystä.

4 Kuultiinko kohdetta Kuultu

Kuultu JSN 21-22: kielteisen julkisuuden kohteelle on annettava mahdollisuus vastata samanaikaisesti. Mittaa onko nimettya kritiikin tai puolustuksen kohdetta kuultu artikkelissa. — Veijo Niemi ja Mikko Polvinen saavat laajasti tilaa perustella toimintaansa.

5 JSN-arvio 90/100 · 2 vahvuutta

JSN-arvio Arvio Journalistin ohjeiden (JSN) noudattamisesta

90
/100 JSN-vaatimustenmukaisuus
Hyvä

Journalistin ohjeet →

Vahvuudet

  • JO 7: Pyrkimys totuudenmukaiseen tiedonvälitykseen.
  • JO 11: Mielipiteet erotettu faktoista — edustajien kommentit on selkeästi merkitty sitaateiksi.

Heikkoudet

Ei havaittuja heikkouksia.

6 Omaperäisyys 50/100
50/100 Kuinka paljon artikkeli tuo uutta sisältöä ja omaa analyysiä

Artikkeli seuraa uutista, joka on jo aiemmin noussut esiin muissa medioissa.

7 Rivien välistä 6 rakenteista havaintoa
Kenen etua ajaa? Kehystys palvelee eduskunnan hallintojohtajaa ja edustajia, jotka haluavat normalisoida käytännön viittaamalla sen sallittavuuteen ja muiden edustajien vastaaviin ratkaisuihin.
Pelissä Eduskunnan avustajajärjestelmän läpinäkyvyys vs. kansanedustajan vapaus valita avustajansa. Juttu käsittelee pääosin jälkimmäistä, keskittyen edustajien omiin perusteluihin ja hallinnon tekniseen hyväksyntään.
Mikä esitetään itsestäänselvyytenä Artikkeli olettaa, että edustajan oma arvio pätevyydestä on riittävä peruste lähipiirin palkkaamiselle. ”mielestäni hän oli sillä hetkellä paras avustaja”
Kuka toimii, kenen vastuu häivytetään Päätöksentekijöiden vastuu häivytetään korostamalla ulkoisia tekijöitä, kuten kiirettä. ”varsin nopealla aikataululla tarvitsi henkilö löytää”
Kuka saa äänen Kansanedustajat saavat laajasti tilaa perustella toimintaansa, kun taas kriittinen ääni tai järjestelmän eettinen tarkastelu jäävät hallinnon teknisen kommentin varjoon. ”Veijo Niemi kertoo IS:lle.”
Tunnelma Realismi

Artikkeli raportoi kansanedustajien tavasta palkata lähipiiriään avustajiksi, mutta kehystää sen ensisijaisesti yksittäisten edustajien perusteluilla ja hallinnon hyväksynnällä. Lukijalle välittyy kuva, että vaikka käytäntö herättää keskustelua, se on hallinnollisesti ongelmaton ja yleistynyt tapa, jota perustellaan kiireellä ja pätevyydellä.

Tekoälyn vapaa havainto

Herää kysymys, miksi artikkeli listaa useita perussuomalaisia edustajia, mutta ei avaa laajemmin sitä, onko ilmiö yleistynyt nimenomaan yhden puolueen sisällä vai onko kyseessä eduskunnan laajuinen ilmiö, jota vain nyt nostetaan esiin.

Tämä on tekoälyn tulkintaa, ei mitattua dataa.

8 Tilastokytkos 40/100, 1 tilastoaihetta
40/100 Tekoäly tunnistaa missä artikkeli hyötyisi virallisten tilastojen ristiintarkistamisesta. Korkea pistemäärä = virallinen data toisi tärkeää kontekstia.

Artikkeli käsittelee rekrytointikäytäntöjä, joista voisi olla saatavilla yleistä tietoa.

Hyödylliset tilastoaiheet

  • eduskunta-avustajien rekrytointikäytännöt

Suositellut lähteet

  • Eduskunta
Aiheet ja lähteet ovat tekoälyn ehdotuksia. Linkitys virallisten datojen pariin tulossa.
9 Ketkä saavat äänen Avaa nähdäksesi ketkä saavat jutussa äänen
Katso miten Ilta-Sanomat kehystaa muita uutisia Katso aiheen Eduskunta laajempi kuva Katso kirjoittajan Olli Waris muut analyysit
Lähteen asiasanat — median oma luokitus
  • Politiikka

Tiedot tästä analyysistä

Kyseessä on jo toinen perussuomalainen [...332 sanaa...] Lisätty juttuun Veijo Niemen kommentteja.

Sisältö haettu
29.8.2026

Haluatko analysoida toisen uutisen?

analysoi.media tarkistaa uutisten kehystyksen ja vinouman tekoalylla. Ala anna tunteiden ohjata uutislukemistasi.

Kokeile itse →