Analysoi Mediat Aiheet Koosta Päivän otos Palaute
← Etusivu

Analyysi artikkelista: Euro ja litra! Kepu-antit heittävät bensaa liekkeihin – perussuomalaiset saavat maistaa omaa löpöpopulismiaan

Talouselämä Kolumni 10.12.2024
Pisteet
40
Versio 2.0 Composite-pisteet 0-100 yhdistää kuusi osamittaria (sisältö, omaperäisyys, JSN, vinouma, klikkikalu, polarisaatio) painokertoimilla. Versio 2.0, laskenta palvelimella.
Vinouma
70
Vinoumapisteet 0-100. 0 = neutraali, 100 = voimakkaasti vinoutunut. Mittaa puolueellisuutta, yksipuolisuutta ja tunnevetoamista. Paywall-rajatuista artikkeleista jätetään tyhjäksi.
JSN-laatu
60
Journalistin Ohjeiden noudattaminen 0-100. Arvioi artikkelin journalistista laatua JSN:n ohjeiston perusteella.
Tunnelma ja kehystys Tunnelma Paheksunta / viha Kehystys Keskusta Tunnelma: tekoälyn arvio artikkelin tunnesävystä — millaisia tunteita artikkeli herättää, ei artikkelin aihetta. Kehystys: artikkelin näkökulmapainotus poliittisella akselilla. Ei tarkoita puoluekannatusta.

Kirjoittaja käyttää ironista ja vähättelevää sävyä kuvatessaan eduskunnan keskustelua polttoaineen hinnasta. Lukijalle välittyy kuva, jossa kansanedustajien huoli bensan hinnasta nähdään populistisena teatterina, eikä varsinaista energiaköyhyyden tai hintojen nousun syitä avata.

Kolumni Talouselämä Talouselämä-tilaajille Jussi Kärki · 10.12.2024 Lue alkuperäinen artikkeli ↗

Tarkista tiedot alkuperäisestä lähteestä.

Artikkelin nakokulma: kriittinen

Kirjoittaja tarkastelee eduskunnan keskustelua ulkopuolisena kriitikkona.

Maksumuurin takana — analyysi voi olla puutteellinen
70
/100
Merkittävä vinouma
Vinoumapisteet (0-100)

Artikkeli on vahvasti mielipiteellinen ja käyttää latautunutta kieltä (esim. 'löpöpopulismi', 'älämölö'). Vastakkaisia näkökulmia ei esitetä, ja kirjoittaja asettuu kritisoijan rooliin ilman objektiivista otetta.

Poliittinen kehystys Keskusta

Vaikka artikkeli kritisoi oikeistopopulistista retoriikkaa, se ei aja selkeää vasemmistolaista ideologiaa, vaan edustaa pikemminkin 'poliittisen eliitin' kriittistä näkökulmaa populistiseen tyyliin. Koska kyseessä on kolumni, mielipiteellisyys on odotettua, mutta se ei asetu selkeästi perinteiselle vasen-oikea-akselille.

Korostetut näkökulmat Näkökulmat joita artikkeli painottaa suhteessa muihin

  • Poliitikkojen toiminta on populistista teatteria

Kritisoidut tahot

Tarkemmat havainnot

1 Mitä jätettiin kertomatta 1 kohtaa jätetty kertomatta
  • Tausta Energiaköyhyyden syitä ja seurauksia ei avata, vaikka ingressi lupaa sitä. — Lukija ei saa ymmärrystä siitä, miksi bensan hinta on poliittisesti merkittävä asia.
2 Tunnevetoaminen ja tekniikat 3 tekniikkaa, 4 tunnevetoamista

Havaitut tekniikat Tunnistetut journalistiset tekniikat joilla artikkeli painottaa tiettyjä näkökulmia

Latautunut kieli Kehystäminen Ironia

Tunnevetoaminen Artikkelin tunnevetoamisen keinot ja tunnetekniikat

Paheksunta / viha Turhautuminen / pettymys
Paheksunta / viha

Kirjoittaja paheksuu poliitikkojen tapaa käsitellä bensan hintaa.

Turhautuminen / pettymys

Kirjoittaja on turhautunut eduskunnan keskustelun tasoon.

Latautunut kieli

Käyttää termejä kuten 'löpöpopulismi' ja 'älämölö'.

Ironia tai sarkasmi

Käyttää ironista sävyä poliitikkojen toiminnan kuvaamiseen.

Tunnevetoaminen on tyypillistä kolumnigenrelle, mutta se on tässä tapauksessa manipuloivaa, koska se pyrkii mitätöimään vastapuolen argumentit leimaamalla ne 'älämölöksi'.

3 Otsikkoanalyysi ja kärjistys Tarkka, klikki 60/100, kärjistys 50

Otsikkoanalyysi Otsikon kohta-kohdalta tarkastelu: vastaako sisaltoa, klikkihoukutus, sananvalintojen lataus. Otsikolla on suuri vaikutus — moni lukija ei pääse sisältöön asti.

Otsikko vs. sisältö: Tarkka

Otsikko ja ingressi vastaavat kolumnin sisältöä.

Klikkihoukutus: 60/100

Otsikko käyttää provokatiivista kieltä ja lupaa poliittista viihdettä.

Otsikon lataus: Latautunut

Otsikko käyttää latautuneita termejä kuten 'löpöpopulismiaan' ja 'bensaa liekkeihin'.

Kärjistys: 50/100

Artikkeli luo me-vs-he-asetelman poliitikkojen ja kirjoittajan välille.

Populismi: 60/100

Artikkeli käyttää 'eliitti vs. populistit' -asetelmaa, jossa kirjoittaja asettuu järjen ääneksi populistista 'älämölöä' vastaan.

4 Kuultiinko kohdetta Ei kuultu

Ei kuultu JSN 21-22: kielteisen julkisuuden kohteelle on annettava mahdollisuus vastata samanaikaisesti. Mittaa onko nimettya kritiikin tai puolustuksen kohdetta kuultu artikkelissa. — Keskusta ja perussuomalaiset ovat kritiikin kohteena, mutta heille ei anneta mahdollisuutta vastata.

5 JSN-arvio 60/100 · 1 vahvuutta, 1 heikkoutta

JSN-arvio Arvio Journalistin ohjeiden (JSN) noudattamisesta

60
/100 JSN-vaatimustenmukaisuus
Kohtalainen

Journalistin ohjeet →

Vahvuudet

  • JO 11: Mielipiteet erotettu faktoista — teksti on selkeästi päätoimittajan kolumni.

Heikkoudet

  • JO 21: Samanaikainen kuuleminen puuttuu — vaikka kyseessä on kolumni, kritiikki on kohdistettu suoraan nimettyihin puolueisiin.
6 Omaperäisyys 40/100
40/100 Kuinka paljon artikkeli tuo uutta sisältöä ja omaa analyysiä

Aihe on toistuva poliittinen kommentaari, jossa ei ole uutta analyyttistä otetta.

7 Rivien välistä 5 rakenteista havaintoa
Kenen etua ajaa? Kehystys palvelee poliittista keskustelua, jossa vastakkainasettelu ja populistinen retoriikka nähdään epäasiallisena, asettaen kirjoittajan analyyttiseen yläasemaan suhteessa eduskunnan toimintaan.
Pelissä Poliittinen uskottavuus vs. kansalaisten arjen kustannuspaineet. Juttu käsittelee vain edellistä, keskittyen poliitikkojen retoriikkaan.
Mikä esitetään itsestäänselvyytenä Artikkeli olettaa, että bensan hinnan nostaminen esille on automaattisesti populismia, eikä perustele, miksi se ei voisi olla legitiimi huoli kansalaisten ostovoimasta. ”perussuomalaiset saavat maistaa omaa löpöpopulismiaan”
Kuka toimii, kenen vastuu häivytetään Poliitikkojen toiminta kuvataan passiivisena tai reaktiivisena 'älämölönä', mikä häivyttää heidän roolinsa kansanedustajina. ”Keskustan oppositiopoliitikot tarjoavat nyt perussuomalaisille samaa älämölöä”
Tunnelma Paheksunta / viha

Kirjoittaja käyttää ironista ja vähättelevää sävyä kuvatessaan eduskunnan keskustelua polttoaineen hinnasta. Lukijalle välittyy kuva, jossa kansanedustajien huoli bensan hinnasta nähdään populistisena teatterina, eikä varsinaista energiaköyhyyden tai hintojen nousun syitä avata.

Tekoälyn vapaa havainto

Herää kysymys, onko kirjoittajan tavoitteena enemmän poliittinen piikittely kuin energiaköyhyyden syiden analysointi, sillä ingressissä mainittu energiaköyhyys jää leipätekstissä täysin sivuun.

Tämä on tekoälyn tulkintaa, ei mitattua dataa.

8 Propaganda ja pilkka 1 propagandatekniikkaa, 2 pilkkasitaattia

Propaganda-analyysi IFCNin ja mediatutkimuksen tunnistamat vaikuttamiskeinot

Latautunut kieli Kohtalainen

Käyttää halventavia termejä kuvaamaan poliittista keskustelua.

Suora pilkka

Artikkeli sisältää sanatarkkoja kohtia jotka pilkkaavat kohdetta nimeltä.

  • Kohde: Keskusta, Perussuomalaiset
    perussuomalaiset saavat maistaa omaa löpöpopulismiaan
  • Kohde: Keskusta, Perussuomalaiset
    Keskustan oppositiopoliitikot tarjoavat nyt perussuomalaisille samaa älämölöä
9 Ketkä saavat äänen Avaa nähdäksesi ketkä saavat jutussa äänen
Katso miten Talouselämä kehystaa muita uutisia → Katso aiheen Perussuomalaiset laajempi kuva → Katso kirjoittajan Jussi Kärki muut analyysit →
Perussuomalaiset keskusta politiikka talous
Lähteen asiasanat — median oma luokitus
  • Kommentti
  • Liikenne
  • Ilmastonmuutos
  • Politiikka

Tiedot tästä analyysistä

Energiaköyhyys on päivän sana, kun [...53 sanaa...] näiltä pääsi suusta viime vaalikaudella.

Sisältö haettu
23.8.2026

Haluatko analysoida toisen uutisen?

analysoi.media tarkistaa uutisten kehystyksen ja vinouman tekoalylla. Ala anna tunteiden ohjata uutislukemistasi.

Kokeile itse →