← Etusivu

Analyysi artikkelista: Ilmari Käihkön kolumni: Sisällissotamme on suomalaisen yhteiskunnan suurin katastrofi

Yle Kolumni 8.2.2026
Pisteet
75
Versio 2.0 Composite-pisteet 0-100 yhdistää kuusi osamittaria (sisältö, omaperäisyys, JSN, vinouma, klikkikalu, polarisaatio) painokertoimilla. Versio 2.0, laskenta palvelimella.
Vinouma
35
Vinoumapisteet 0-100. 0 = neutraali, 100 = voimakkaasti vinoutunut. Mittaa puolueellisuutta, yksipuolisuutta ja tunnevetoamista. Paywall-rajatuista artikkeleista jätetään tyhjäksi.
JSN-laatu
90
Journalistin Ohjeiden noudattaminen 0-100. Arvioi artikkelin journalistista laatua JSN:n ohjeiston perusteella.
Tunnelma ja kehystys Tunnelma Huoli, Paheksunta / viha Kehystys Keskusta Tunnelma: tekoälyn arvio artikkelin tunnesävystä — millaisia tunteita artikkeli herättää, ei artikkelin aihetta. Kehystys: artikkelin näkökulmapainotus poliittisella akselilla. Ei tarkoita puoluekannatusta.

Kirjoittaja kyseenalaistaa sisällissodan juhlimisen ja nostaa esiin sodan raadollisuuden, joka usein peittyy myyttien alle. Lukijalle välittyy viesti, että demokratia ja rauha eivät ole itsestäänselvyyksiä, vaan vaativat jatkuvaa vaalimista, erityisesti nykyisessä suurvaltapoliittisessa tilanteessa.

Tarkista tiedot alkuperäisestä lähteestä.

Artikkelin nakokulma: asiantuntija

Kirjoittaja käyttää sotatieteilijän ja tutkijan rooliaan analysoidakseen historiaa.

35
/100
Kohtalainen vinouma
Vinoumapisteet (0-100)

Kolumni on mielipideteksti, joten tietty subjektiivisuus on genren mukaista. Kirjoittaja argumentoi vahvasti yhden näkökulman puolesta, mutta perustelee sen asiantuntijataustallaan ja historiallisilla viittauksilla.

Poliittinen kehystys Keskusta

Kirjoittaja puolustaa demokraattisia pelisääntöjä ja rauhanomaista yhteiskuntaa, mikä on yleinen arvo. Vaikka hän kritisoi perinteistä vapaussota-narratiivia, kyseessä on akateeminen ja yhteiskunnallinen pohdinta, ei puoluepoliittinen kannanotto.

Korostetut näkökulmat Näkökulmat joita artikkeli painottaa suhteessa muihin

  • Kriittinen historiantutkimus
  • Demokratian puolustaminen

Kritisoidut tahot

  • Vapaussodan muistojuhlien järjestäjät

Tarkemmat havainnot

1 Mitä jätettiin kertomatta 1 kohtaa jätetty kertomatta
  • Tausta Vapaussodan muistojuhlien järjestäjien omat perustelut juhlien merkitykselle jäävät vähäisiksi. — Lukija ei saa täyttä kuvaa siitä, miksi kyseiset juhlat ovat monille edelleen tärkeitä.
2 Tunnevetoaminen ja tekniikat 3 tekniikkaa, 4 tunnevetoamista

Havaitut tekniikat Tunnistetut journalistiset tekniikat joilla artikkeli painottaa tiettyjä näkökulmia

Kehystäminen Historialliset vertailut Moraalinen paheksunta

Tunnevetoaminen Artikkelin tunnevetoamisen keinot ja tunnetekniikat

Huoli Paheksunta / viha
Huoli

Huoli demokratian hauraudesta ja historian virheiden toistamisesta.

Paheksunta / viha

Moraalinen paheksunta sodan raakuutta ja myyttien ylläpitoa kohtaan.

Latautunut kieli

Käyttää vahvoja termejä kuten 'katastrofi', 'silpoo', 'tappaa', 'tuhoaa'.

Konflikti- tai kriisikehys

Asettaa vastakkain propagandistisen historian ja kriittisen akateemisen tutkimuksen.

Tunnevetoaminen on perusteltua kolumnin genressä, jossa kirjoittaja pyrkii herättämään lukijan pohtimaan vaikeita historiallisia kysymyksiä.

3 Otsikkoanalyysi ja kärjistys Tarkka, klikki 20/100, kärjistys 25

Otsikkoanalyysi Otsikon kohta-kohdalta tarkastelu: vastaako sisaltoa, klikkihoukutus, sananvalintojen lataus. Otsikolla on suuri vaikutus — moni lukija ei pääse sisältöön asti.

Otsikko vs. sisältö: Tarkka

Otsikko tiivistää kirjoittajan pääargumentin, joka käy ilmi tekstistä.

Klikkihoukutus: 20/100

Otsikko on provokatiivinen ja väittää sodan olevan suurin katastrofi, mikä herättää huomiota.

Otsikon lataus: Latautunut

Sana 'sisällissotamme' ja 'suurin katastrofi' lataavat otsikon vahvasti.

Kärjistys: 25/100

Teksti erottelee 'me' (demokraattiset toimijat) ja 'myyttien ylläpitäjät', mutta ei demonisoi vastapuolta.

Populismi: 20/100

Teksti ei sisällä kansa-eliitti-asetelmaa.

4 Kuultiinko kohdetta Ei sovellu

Ei sovellu JSN 21-22: kielteisen julkisuuden kohteelle on annettava mahdollisuus vastata samanaikaisesti. Mittaa onko nimettya kritiikin tai puolustuksen kohdetta kuultu artikkelissa. — Kyseessä on mielipidekolumni, ei uutinen, joka vaatisi vastineoikeutta.

5 JSN-arvio 90/100 · 1 vahvuutta

JSN-arvio Arvio Journalistin ohjeiden (JSN) noudattamisesta

90
/100 JSN-vaatimustenmukaisuus
Hyvä

Journalistin ohjeet →

Vahvuudet

  • JO 11: Mielipiteet erotettu faktoista — teksti on selkeästi merkitty kolumniksi.

Heikkoudet

Ei havaittuja heikkouksia.

6 Omaperäisyys 80/100
80/100 Kuinka paljon artikkeli tuo uutta sisältöä ja omaa analyysiä

Kirjoittaja tuo tuoreen sotatieteellisen näkökulman perinteiseen historialliseen keskusteluun.

7 Rivien välistä 6 rakenteista havaintoa
Kenen etua ajaa? Kehystys palvelee historiallisen sovinnon ja demokraattisten pelisääntöjen puolustajia: se haastaa kansalliset myytit ja korostaa rauhanomaisen yhteiskunnan haurautta.
Pelissä Kansallinen myyttien ylläpito vs. kriittinen historiantutkimus. Juttu käsittelee pääosin jälkimmäistä, korostaen historian oppien merkitystä nykyiselle demokratialle.
Mikä esitetään itsestäänselvyytenä Artikkeli olettaa, että sisällissodan juhliminen on ongelmallista ja ylläpitää haitallisia jakolinjoja. ”pitääkö sisällissodan juhliminen yllä vanhoja jakolinjoja, jotka sodan viime kädessä sytyttivät?”
Kuka toimii, kenen vastuu häivytetään Väkivallan tekijöiden vastuu häivytetään passiivilla, kun puhutaan sodan raakuudesta. ”Sodassa hallitsemattomat voimat riistäytyvät valloilleen.”
Kuka saa äänen Kirjoittaja käyttää asiantuntijana brittiläistä sotahistorioitsijaa Michael Howardia tukemaan omaa kriittistä näkökulmaansa. ”Mieleeni palasi brittiläinen sotahistorioitsija Michael Howard.”
Tunnelma Huoli, Paheksunta / viha

Kirjoittaja kyseenalaistaa sisällissodan juhlimisen ja nostaa esiin sodan raadollisuuden, joka usein peittyy myyttien alle. Lukijalle välittyy viesti, että demokratia ja rauha eivät ole itsestäänselvyyksiä, vaan vaativat jatkuvaa vaalimista, erityisesti nykyisessä suurvaltapoliittisessa tilanteessa.

Tekoälyn vapaa havainto

Herää kysymys, onko kirjoittajan valinta juhlapuhujaksi Alavudella ollut tietoinen provokaatio tai yritys tuoda akateemista kritiikkiä suoraan perinteiseen muistojuhlaan, mikä selittäisi kolumnin vahvan painotuksen juhlimisen mielekkyyden kyseenalaistamiseen.

Tämä on tekoälyn tulkintaa, ei mitattua dataa.

8 Propaganda ja pilkka 1 propagandatekniikkaa

Propaganda-analyysi IFCNin ja mediatutkimuksen tunnistamat vaikuttamiskeinot

Latautunut kieli Lieva

Käyttää vahvoja tunnesanoja sodan kuvaamiseen.

9 Ketkä saavat äänen Avaa nähdäksesi ketkä saavat jutussa äänen
Katso miten Yle kehystaa muita uutisia Katso aiheen Sisällissota laajempi kuva Katso kirjoittajan Ilmari Käihkö muut analyysit
Lähteen asiasanat — median oma luokitus
  • historia
  • Suomen sisällissota
  • Suomen historia
  • Tammisunnuntai
  • kolumnit
  • myytit
  • vankileirit
  • Ilmari Käihkö

Tiedot tästä analyysistä

Sisällissodasta on 108 vuotta, ja [...637 sanaa...] Keskustelu tästä aiheesta on päättynyt.

Sisältö haettu
23.8.2026

Haluatko analysoida toisen uutisen?

analysoi.media tarkistaa uutisten kehystyksen ja vinouman tekoalylla. Ala anna tunteiden ohjata uutislukemistasi.

Kokeile itse →