Analysoi Mediat Aiheet Koosta Päivän otos Palaute
← Etusivu

Analyysi artikkelista: Näissä talousasioissa suomalaiset ovat pahiten ulalla

Ilta-Sanomat Uutinen 31.8.2025
Pisteet
58
Versio 2.0 Composite-pisteet 0-100 yhdistää kuusi osamittaria (sisältö, omaperäisyys, JSN, vinouma, klikkikalu, polarisaatio) painokertoimilla. Versio 2.0, laskenta palvelimella.
Vinouma
55
Vinoumapisteet 0-100. 0 = neutraali, 100 = voimakkaasti vinoutunut. Mittaa puolueellisuutta, yksipuolisuutta ja tunnevetoamista. Paywall-rajatuista artikkeleista jätetään tyhjäksi.
JSN-laatu
60
Journalistin Ohjeiden noudattaminen 0-100. Arvioi artikkelin journalistista laatua JSN:n ohjeiston perusteella.
Tunnelma ja kehystys Tunnelma – Kehystys Oikea Tunnelma: tekoälyn arvio artikkelin tunnesävystä — millaisia tunteita artikkeli herättää, ei artikkelin aihetta. Kehystys: artikkelin näkökulmapainotus poliittisella akselilla. Ei tarkoita puoluekannatusta.

Artikkeli normalisoi asiantuntijavetoisen talousajattelun ja asettaa kansalaisten arkijärkeen perustuvat näkemykset 'väärinymmärryksiksi'. Lukijalle välittyy kuva, että talouspoliittiset erimielisyydet eivät johdu arvovalinnoista, vaan kansalaisten puutteellisesta ymmärryksestä.

Uutinen Ilta-Sanomat Heidi Hagelin · 31.8.2025 Lue alkuperäinen artikkeli ↗

Tarkista tiedot alkuperäisestä lähteestä.

Artikkelin nakokulma: asiantuntija

Artikkeli tarkastelee talouskysymyksiä yksinomaan ekonomistien ja tutkijoiden näkökulmasta.

55
/100
Kohtalainen vinouma
Vinoumapisteet (0-100)

Artikkeli on rakenteellisesti yksipuolinen, koska se antaa äänen vain yhdelle asiantuntijaryhmälle ilman vastakkaisia näkökulmia. Kehystäminen kansalaisten 'väärinymmärryksiksi' nostaa vinoumapisteitä, vaikka sävy on asiallinen.

Poliittinen kehystys Oikea

Artikkelin kehystys painottaa markkinaehtoisia ratkaisuja ja kritisoi julkista sääntelyä tai työn jakamista tehottomana. Vaikka asiantuntijat edustavat eri organisaatioita, heidän yhteinen viestinsä tukee markkinaliberaalia talousajattelua, mikä kallistaa artikkelin oikealle.

Korostetut näkökulmat Näkökulmat joita artikkeli painottaa suhteessa muihin

  • Markkinaehtoinen talouspolitiikka
  • Asiantuntijavetoinen päätöksenteko

Tarkemmat havainnot

1 Mitä jätettiin kertomatta 1 kohtaa jätetty kertomatta
  • Vastakkainen näkökulma Vastakkaisia näkökulmia tai kansalaisten perusteluja omille näkemyksilleen ei esitetä. — Lukija ei saa ymmärrystä siitä, miksi tietyt talouspoliittiset näkemykset ovat yleisiä, mikä estää tasapainoisen keskustelun.
2 Tunnevetoaminen ja tekniikat 3 tekniikkaa

Havaitut tekniikat Tunnistetut journalistiset tekniikat joilla artikkeli painottaa tiettyjä näkökulmia

Kehystäminen Valikoiva lähteiden käyttö Latautunut kieli
3 Otsikkoanalyysi ja kärjistys Tarkka, klikki 40/100, kärjistys 25

Otsikkoanalyysi Otsikon kohta-kohdalta tarkastelu: vastaako sisaltoa, klikkihoukutus, sananvalintojen lataus. Otsikolla on suuri vaikutus — moni lukija ei pääse sisältöön asti.

Otsikko vs. sisältö: Tarkka

Otsikko vastaa sisällön teemaa, vaikka onkin latautunut.

Klikkihoukutus: 40/100

Otsikko käyttää provosoivaa 'ulalla'-ilmaisua houkutellakseen lukijaa.

Otsikon lataus: Latautunut

Sana 'ulalla' lataa otsikon vähätteleväksi kansalaisia kohtaan.

Kärjistys: 25/100

Artikkeli luo lievän vastakkainasettelun asiantuntijoiden ja kansalaisten välille.

Populismi: 20/100

Artikkeli ei ole populistinen, vaan päinvastoin elitistinen, korostaen asiantuntijoiden ylivertaisuutta.

4 Kuultiinko kohdetta Ei kuultu

Ei kuultu JSN 21-22: kielteisen julkisuuden kohteelle on annettava mahdollisuus vastata samanaikaisesti. Mittaa onko nimettya kritiikin tai puolustuksen kohdetta kuultu artikkelissa. — Kansalaiset, joiden näkemyksiä kritisoidaan, eivät saa ääntään kuuluviin.

5 JSN-arvio 60/100 · 2 vahvuutta, 3 heikkoutta

JSN-arvio Arvio Journalistin ohjeiden (JSN) noudattamisesta

60
/100 JSN-vaatimustenmukaisuus
Kohtalainen

Journalistin ohjeet →

Vahvuudet

  • JO 7: Asiantuntijat on nimetty ja heidän taustansa on avattu.
  • JO 10: Lähteet on nimetty selkeästi.

Heikkoudet

  • JO 21: Vastakkaisia näkökulmia tai kansalaisten ääniä ei ole kuultu.
  • JO 11: Toimittajan kanta sekoittuu uutiseen otsikoinnissa.
6 Omaperäisyys 40/100
40/100 Kuinka paljon artikkeli tuo uutta sisältöä ja omaa analyysiä

Aihe on toistuva talousjournalismin teema, jossa asiantuntijat oikovat yleisiä käsityksiä.

7 Rivien välistä 5 rakenteista havaintoa
Kenen etua ajaa? Artikkeli palvelee taloustieteen valtavirran edustajia ja asiantuntijayhteisöä, sillä se vahvistaa heidän näkemyksiään oikeasta talouspoliittisesta ajattelusta ja leimaa kansalaisten yleiset mielipiteet virheellisiksi.
Mikä esitetään itsestäänselvyytenä Artikkeli olettaa, että asiantuntijoiden talouskäsitykset ovat objektiivisia totuuksia, joita kansalaiset ymmärtävät väärin. ”Asiantuntijat listasivat kuusi talouden asiaa, jotka ihmiset usein ymmärtävät väärin.”
Kuka toimii, kenen vastuu häivytetään Poliittisten päätösten vastuu häivytetään viittaamalla yleiseen 'tietämättömyyteen' sen sijaan, että nimettäisiin päätöksentekijöitä. ”Väärinymmärrykset voivat johtaa huonoihin päätöksiin esimerkiksi työllisyys- ja asuntopolitiikassa.”
Kuka saa äänen Artikkeli antaa äänen vain taloustieteen asiantuntijoille, joiden näkemykset esitetään korjaavina totuuksina. ”Tätä kysyimme neljältä taloutta erilaisilta paikoilta seuraavalta asiantuntijalta.”

Artikkeli normalisoi asiantuntijavetoisen talousajattelun ja asettaa kansalaisten arkijärkeen perustuvat näkemykset 'väärinymmärryksiksi'. Lukijalle välittyy kuva, että talouspoliittiset erimielisyydet eivät johdu arvovalinnoista, vaan kansalaisten puutteellisesta ymmärryksestä. Samalla artikkeli häivyttää poliittisen päätöksenteon vastuun esittämällä kiistanalaiset ratkaisut taloustieteellisinä välttämättömyyksinä.

Tekoälyn vapaa havainto

Herää kysymys, miksi artikkeli valitsee juuri nämä kuusi teemaa, jotka kaikki sivuavat liberaalia markkinatalousajattelua. On mahdollista, että valinta on tehty vahvistamaan tiettyä talouspoliittista agendaa, joka sivuuttaa sosiaaliset tai jakopolitiikkaan liittyvät perustelut kansalaisten huolille.

Tämä on tekoälyn tulkintaa, ei mitattua dataa.

8 Propaganda ja pilkka 1 propagandatekniikkaa

Propaganda-analyysi IFCNin ja mediatutkimuksen tunnistamat vaikuttamiskeinot

Latautunut kieli Lieva

Kansalaisten näkemysten leimaaminen virheellisiksi.

9 Tilastokytkos 50/100, 3 tilastoaihetta
50/100 Tekoäly tunnistaa missä artikkeli hyötyisi virallisten tilastojen ristiintarkistamisesta. Korkea pistemäärä = virallinen data toisi tärkeää kontekstia.

Artikkeli esittää väitteitä taloudellisista vaikutusmekanismeista, joiden tueksi tarvittaisiin tilastollista näyttöä.

Hyödylliset tilastoaiheet

  • haittaverojen vaikutus tuloeroihin
  • asuntorakentamisen vaikutus hintoihin
  • työllisyyspolitiikan vaikutus työmarkkinoihin

Suositellut lähteet

  • Tilastokeskus
  • VATT
  • OECD
Aiheet ja lähteet ovat tekoälyn ehdotuksia. Linkitys virallisten datojen pariin tulossa.
10 Ketkä saavat äänen Avaa nähdäksesi ketkä saavat jutussa äänen
Katso miten Ilta-Sanomat kehystaa muita uutisia → Katso aiheen Sanna Kurronen laajempi kuva → Katso kirjoittajan Heidi Hagelin muut analyysit →
Sanna Kurronen Tiina Helenius Sitra Matti Paavonen Tuukka Saarimaa Suomen Pankki Aalto-yliopisto politiikka talous
Lähteen asiasanat — median oma luokitus
  • Taloussanomat

Tiedot tästä analyysistä

Onko sinulla vahva mielipide siitä, [...1176 sanaa...] arvot ja heidän tekemänsä valinnat.

Sisältö haettu
3.8.2026

Haluatko analysoida toisen uutisen?

analysoi.media tarkistaa uutisten kehystyksen ja vinouman tekoalylla. Ala anna tunteiden ohjata uutislukemistasi.

Kokeile itse →