Analysoi Mediat Aiheet Koosta Päivän otos Palaute
← Etusivu

Analyysi artikkelista: Kuvat Pohjois-Koreasta leviävät – Suomalainen "Pasi" paraatipaikalla

Iltalehti Uutinen 20.7.2026
Pisteet
83
Versio 2.0 Laskettu raadin pisteistä

Composite-pistemäärä lasketaan tuomariraadin (3 kielimallia) antamista osapisteistä painotetulla kaavalla. Versio 2.0.

Yhdistää sisällön, omaperäisyyden, JSN-laadun sekä vinouman, klikkiotsikoinnin ja polarisaation puuttumisen.
Vinouma
10
  • Gemini 3.1 Flash Lite10
  • GPT-5.4 Mini8
  • Mistral Small10

Näytetty luku on raadin (3 kielimallia) antamien pisteiden keskiarvo.

Vinoumapisteet 0–100: matala on neutraalia, korkea voimakkaasti vinoutunutta.
JSN-laatu
80
  • Gemini 3.1 Flash Lite80
  • GPT-5.4 Mini82
  • Mistral Small80

Näytetty luku on raadin (3 kielimallia) antamien pisteiden keskiarvo.

JSN-laatu 0–100: kuinka hyvin artikkeli noudattaa Journalistin Ohjeita.
Tunnelma ja kehystys Tunnelma Realismi Kehystys Keskusta Tunnelma: tekoälyn arvio artikkelin tunnesävystä — millaisia tunteita artikkeli herättää, ei artikkelin aihetta. Kehystys: artikkelin näkökulmapainotus poliittisella akselilla. Ei tarkoita puoluekannatusta.

Artikkeli vahvistaa suomalaisvalmisteisen kaluston päätymisen vastapuolen haltuun, mutta kehystää sen osaksi Ukrainan sodan normaalia kulkua. Lukijalle välittyy rauhoitteleva viesti, ettei kaluston päätyminen vihollisen museoon aiheuta Suomelle turvallisuusuhkaa.

Uutinen Iltalehti Niko Stenvall · 20.7.2026 Lue alkuperäinen artikkeli ↗

Tarkista tiedot alkuperäisestä lähteestä.

Artikkelin nakokulma: asiantuntija

Artikkeli nojaa sota-asiantuntijoiden ja upseerien arvioihin.

10
/100
Vähäinen vinouma
Vinoumapisteet (0-100)

Artikkeli on neutraali ja asiallinen. Se ei pyri manipuloimaan, vaan tarjoaa asiantuntija-arvioita tapahtuneesta. Vinouma on hyvin vähäinen.

Poliittinen kehystys Keskusta

Artikkeli käsittelee sotilaallista aihetta neutraalisti ja asiantuntijoiden kautta. Se ei ota kantaa poliittisiin kysymyksiin, vaan raportoi havainnoista.

Korostetut näkökulmat Näkökulmat joita artikkeli painottaa suhteessa muihin

  • Kaluston päätyminen vihollisen haltuun on normaalia sodankäyntiä
  • Suomelle ei aiheudu turvallisuusuhkaa

Tarkemmat havainnot

1 Mitä jätettiin kertomatta 1 kohtaa jätetty kertomatta
  • Tausta Laajempi keskustelu Suomen sotilasavun läpinäkyvyydestä puuttuu. — Lukija ei saa kokonaiskuvaa siitä, miksi Suomi ei avoimesti kerro avustaan.
2 Tunnevetoaminen ja tekniikat 2 tekniikkaa, 2 tunnevetoamista

Havaitut tekniikat Tunnistetut journalistiset tekniikat joilla artikkeli painottaa tiettyjä näkökulmia

Kehystäminen Asiantuntijoiden käyttö

Tunnevetoaminen Artikkelin tunnevetoamisen keinot ja tunnetekniikat

Realismi
Realismi

Artikkeli vetoaa järkeen ja realiteetteihin sotilaskaluston menettämisestä sodassa.

Tunnelman / paikan päältä -kuvaus

Museon ja ajoneuvon kuvaus luo konkreettisen kuvan tilanteesta.

Tunnevetoaminen on vähäistä ja perusteltua aiheen luonteen vuoksi.

3 Otsikkoanalyysi ja kärjistys Tarkka, klikki 20/100, kärjistys 5

Otsikkoanalyysi Otsikon kohta-kohdalta tarkastelu: vastaako sisaltoa, klikkihoukutus, sananvalintojen lataus. Otsikolla on suuri vaikutus — moni lukija ei pääse sisältöön asti.

Otsikko vs. sisältö: Tarkka

Otsikko vastaa sisällön ydintä.

Klikkihoukutus: 20/100
  • Gemini 3.1 Flash Lite20
  • GPT-5.4 Mini18
  • Mistral Small30

Näytetty luku on raadin (3 kielimallia) antamien pisteiden keskiarvo.

Otsikko on informatiivinen, mutta käyttää lainausmerkkejä 'Pasi' herättämään uteliaisuutta.

Otsikon lataus: Neutraali

Otsikko on toteava ja neutraali.

Kärjistys: 5/100
  • Gemini 3.1 Flash Lite5
  • GPT-5.4 Mini5
  • Mistral Small5

Näytetty luku on raadin (3 kielimallia) antamien pisteiden keskiarvo.

Ei vastakkainasettelua.

Populismi: 0/100
  • Gemini 3.1 Flash Lite0
  • GPT-5.4 Mini0
  • Mistral Small0

Näytetty luku on raadin (3 kielimallia) antamien pisteiden keskiarvo.

Ei populistisia elementtejä.

4 Kuultiinko kohdetta Mainittu, ei kuultu

Mainittu, ei kuultu JSN 21-22: kielteisen julkisuuden kohteelle on annettava mahdollisuus vastata samanaikaisesti. Mittaa onko nimettya kritiikin tai puolustuksen kohdetta kuultu artikkelissa. — Puolustusvoimat on mainittu, mutta ei ole antanut kommenttia.

5 JSN-arvio 80/100 · 3 vahvuutta, 1 heikkoutta

JSN-arvio Arvio Journalistin ohjeiden (JSN) noudattamisesta

80
/100 JSN-vaatimustenmukaisuus
Hyvä

Journalistin ohjeet →

Vahvuudet

  • JO 11: Mielipiteet ja faktat erotettu.
  • JO 7: Asiantuntijoita käytetty lähteinä.
  • JO 7: Lähteiden käyttö on asiallista.

Heikkoudet

  • JO 21: Puolustusvoimien virallinen ääni puuttuu.
6 Omaperäisyys 70/100
70/100 Kuinka paljon artikkeli tuo uutta sisältöä ja omaa analyysiä

Aihe on ajankohtainen ja perustuu havaintoihin kuvamateriaalista.

7 Rivien välistä 5 rakenteista havaintoa
Kenen etua ajaa? Artikkeli palvelee lukijaa, joka haluaa ymmärtää suomalaisen sotilaskaluston päätymistä Venäjän ja Pohjois-Korean sotamuseoon, tarjoten samalla asiantuntija-arvion kaluston alkuperästä ja turvallisuusvaikutuksista.
Mikä esitetään itsestäänselvyytenä Artikkeli olettaa, että lukija ymmärtää Pasin olevan suomalainen kuljetuspanssariajoneuvo, ja käyttää termiä itsestäänselvyytenä. ”Pohjois-Korean pääkaupunkiin Pjongjangiin keväällä avatussa sotamuseossa on esillä ajoneuvo, joka muistuttaa suomalaista Panssari-Sisua eli ”Pasia”.”
Kuka toimii, kenen vastuu häivytetään Puolustusvoimien vastaamattomuus kuvataan passiivisesti, mikä häivyttää tiedonkulun katkeamisen syyn. ”Iltalehti on pyytänyt Puolustusvoimilta kommenttia kuvissa näkyvästä ajoneuvosta, muttei saanut vastausta sunnuntai-iltaan mennessä.”
Kuka saa äänen Sota-asiantuntija Emil Kastehelmi ja everstiluutnantti Mika Mäenpää saavat äänen asiantuntijoina, kun taas Puolustusvoimien virallinen ääni puuttuu. ”Iltalehden sota-asiantuntijan Emil Kastehelmen pitää uskottavana, että museon antamat tiedot ajoneuvosta pitävät paikkansa.”
Tunnelma Realismi

Artikkeli vahvistaa suomalaisvalmisteisen kaluston päätymisen vastapuolen haltuun, mutta kehystää sen osaksi Ukrainan sodan normaalia kulkua. Lukijalle välittyy rauhoitteleva viesti, ettei kaluston päätyminen vihollisen museoon aiheuta Suomelle turvallisuusuhkaa.

Tekoälyn vapaa havainto

Herää kysymys, miksi artikkeli korostaa Norjan roolia kaluston toimittajana, vaikka se on suomalaista alkuperää; tämä voi olla pyrkimys lieventää Suomen suoraa kytköstä kaluston päätymiseen vihollisen haltuun.

Tämä on tekoälyn tulkintaa, ei mitattua dataa.

8 Tilastokytkos 75/100, 2 tilastoaihetta
  • Gemini 3.1 Flash Lite75
  • GPT-5.4 Mini68
  • Mistral Small75

Näytetty luku on raadin (3 kielimallia) antamien pisteiden keskiarvo.
75/100 Tekoäly tunnistaa missä artikkeli hyötyisi virallisten tilastojen ristiintarkistamisesta. Korkea pistemäärä = virallinen data toisi tärkeää kontekstia.

Artikkeli viittaa YK:n asekauppasopimuksen raporttiin, mikä tekee tilastollisesta tarkistuksesta relevanttia.

Hyödylliset tilastoaiheet

  • Suomen sotilasapu Ukrainalle
  • XA-185 kaluston vientitilastot

Suositellut lähteet

  • Puolustusministeriö
  • Tilastokeskus
Aiheet ja lähteet ovat tekoälyn ehdotuksia. Linkitys virallisten datojen pariin tulossa.
9 Ketkä saavat äänen Avaa nähdäksesi ketkä saavat jutussa äänen
Katso miten Iltalehti kehystaa muita uutisia → Katso aiheen Emil Kastehelmi laajempi kuva → Katso kirjoittajan Niko Stenvall muut analyysit →
Emil Kastehelmi Venäjä Pohjois-Korea Ukraina työelämä Mika Mäenpää politiikka
Lähteen asiasanat — median oma luokitus
  • Armeijat ja aseelliset joukot
  • Levottomuudet ja sodat
  • Sotilaat
  • Sota
  • Aseelliset konfliktit

Tiedot tästä analyysistä

Kuvamateriaalin perusteella suomalaisvalmisteista kuljetuspanssariajoneuvoa esitellään [...346 sanaa...] sotilasavussa, mitä Ukrainaan on lähetetty.

Sisältö haettu
20.7.2026

Haluatko analysoida toisen uutisen?

analysoi.media tarkistaa uutisten kehystyksen ja vinouman tekoalylla. Ala anna tunteiden ohjata uutislukemistasi.

Kokeile itse →