Analyysi artikkelista: Jessikka Aro oli vuosia Venäjän infosodan kohteena, mutta selvisi – nyt hän neuvoo, miten itseään voi suojata harmaan ajan vaaroilta
Composite-pistemäärä lasketaan tuomariraadin (3 kielimallia) antamista osapisteistä painotetulla kaavalla. Versio 2.0.
Yhdistää sisällön, omaperäisyyden, JSN-laadun sekä vinouman, klikkiotsikoinnin ja polarisaation puuttumisen.
- Gemini 3.1 Flash Lite30
- GPT-5.4 Mini28
- Mistral Small20
Näytetty luku on raadin (3 kielimallia) antamien pisteiden keskiarvo.
Vinoumapisteet 0–100: matala on neutraalia, korkea voimakkaasti vinoutunutta.
- Gemini 3.1 Flash Lite80
- GPT-5.4 Mini78
- Mistral Small90
Näytetty luku on raadin (3 kielimallia) antamien pisteiden keskiarvo.
JSN-laatu 0–100: kuinka hyvin artikkeli noudattaa Journalistin Ohjeita.
Artikkeli normalisoi ajatuksen jatkuvasta informaatiovaikuttamisesta osana suomalaista arkea. Lukijalle välittyy viesti, että yksilön henkinen sietokyky ja viranomaisten ohjeiden noudattaminen ovat keskeisiä keinoja hallita turvallisuuspoliittista epävarmuutta.
Tarkista tiedot alkuperäisestä lähteestä.
Kirjaudu sisään käyttääksesi tätä ominaisuutta.
Tämä on premium-ominaisuus. Osta krediittejä profiilisivulta.
ProfiilisivuArtikkeli on sävyltään asiallinen ja pyrkii tarjoamaan ratkaisuja epävarmuuteen. Vinouma on lievä, sillä se nojaa vahvasti viranomaismielipiteisiin ja jättää kriittiset äänet Nato-prosessin vaikutuksista huomioimatta.
Artikkeli käsittelee turvallisuuspoliittista tilannetta viranomaisnäkökulmasta, mikä on Ylen kaltaiselle medialle tyypillistä. Se ei aja selkeää puoluepoliittista agendaa, vaan keskittyy yhteiskunnalliseen varautumiseen.
Korostetut näkökulmat Näkökulmat joita artikkeli painottaa suhteessa muihin
- Viranomaisten ja asiantuntijoiden näkemys turvallisuudesta
- Yksilön vastuu resilienssin ylläpitämisessä
Kritisoidut tahot
Tekoäly lukee artikkelin ja hakee vertailutietoa. Tämä kestää yleensä 10–20 sekuntia.
Miten juttu suhteutuu todellisuuteen: onko luku iso vai tavanomainen, onko tämä poikkeus vai jatkuvaa, millä keinoilla lukijaa ohjataan — ja mitä jutussa jää kertomatta.
Tarkemmat havainnot
1 Mitä jätettiin kertomatta
- Vastakkainen näkökulma Kriittiset näkemykset Nato-jäsenyyden mahdollisista riskeistä tai vaihtoehtoisista turvallisuusratkaisuista puuttuvat. — Lukija saa yksipuolisen kuvan turvallisuuspoliittisesta tilanteesta.
2 Tunnevetoaminen ja tekniikat
Havaitut tekniikat Tunnistetut journalistiset tekniikat joilla artikkeli painottaa tiettyjä näkökulmia
Tunnevetoaminen Artikkelin tunnevetoamisen keinot ja tunnetekniikat
Artikkeli käsittelee turvallisuuspoliittista epävarmuutta ja sen aiheuttamaa ahdistusta.
Asiantuntijat korostavat järkevää varautumista ja tilannetietoisuutta tunteiden hallinnan keinona.
Jessikka Aron henkilökohtaisia kokemuksia käytetään esimerkkinä informaatiovaikuttamisen vaikutuksista.
Venäjän informaatiosodankäynti esitetään jatkuvana konfliktina suomalaista yhteiskuntaa vastaan.
Tunnevetoaminen on perusteltua, sillä se kytkeytyy suoraan artikkelin tavoitteeseen auttaa lukijaa hallitsemaan epävarmuutta.
3 Otsikkoanalyysi ja kärjistys
Otsikkoanalyysi Otsikon kohta-kohdalta tarkastelu: vastaako sisaltoa, klikkihoukutus, sananvalintojen lataus. Otsikolla on suuri vaikutus — moni lukija ei pääse sisältöön asti.
Otsikko vastaa artikkelin sisältöä, joka käsittelee Jessikka Aron kokemuksia ja asiantuntijoiden neuvoja.
- Gemini 3.1 Flash Lite25
- GPT-5.4 Mini18
- Mistral Small30
Näytetty luku on raadin (3 kielimallia) antamien pisteiden keskiarvo.
Otsikko on informatiivinen, mutta käyttää henkilövetoista tarinankerrontaa houkutellakseen lukemaan.
Otsikko on asiallinen ja kuvailee artikkelin aiheen ilman latautuneita termejä.
- Gemini 3.1 Flash Lite15
- GPT-5.4 Mini12
- Mistral Small10
Näytetty luku on raadin (3 kielimallia) antamien pisteiden keskiarvo.
Artikkeli ei polarisoi, vaan pyrkii yhdistävään ja rauhoittavaan sävyyn.
- Gemini 3.1 Flash Lite5
- GPT-5.4 Mini3
- Mistral Small0
Näytetty luku on raadin (3 kielimallia) antamien pisteiden keskiarvo.
Artikkeli ei hyödynnä kansa-eliitti-asetelmaa, vaan luottaa asiantuntijoiden auktoriteettiin.
4 Kuultiinko kohdetta
Ei sovellu JSN 21-22: kielteisen julkisuuden kohteelle on annettava mahdollisuus vastata samanaikaisesti. Mittaa onko nimettya kritiikin tai puolustuksen kohdetta kuultu artikkelissa. — Artikkeli ei kohdista kritiikkiä yksittäisiin henkilöihin tai tahoihin, jotka vaatisivat vastineen.
5 JSN-arvio
JSN-arvio Arvio Journalistin ohjeiden (JSN) noudattamisesta
Vahvuudet
- JO 11: Mielipiteet ja asiantuntijatiedot on erotettu selkeästi.
- JO 7: Artikkeli käyttää useita asiantuntijalähteitä.
- JO 7: Lähteet on nimetty ja asiantuntijoiden taustat avattu.
Heikkoudet
- JO 21: Vastakkaisia näkemyksiä Nato-prosessin riskeistä ei ole kuultu.
6 Omaperäisyys
Aihe on ajankohtainen, mutta käsittelytapa noudattaa vakiintunutta asiantuntijahaastattelujen kaavaa.
7 Rivien välistä
Artikkeli normalisoi ajatuksen jatkuvasta informaatiovaikuttamisesta osana suomalaista arkea. Lukijalle välittyy viesti, että yksilön henkinen sietokyky ja viranomaisten ohjeiden noudattaminen ovat keskeisiä keinoja hallita turvallisuuspoliittista epävarmuutta.
Herää kysymys, onko artikkelin tarkoituksena myös rauhoittaa yleistä mielipidettä Nato-prosessin aikana korostamalla, että uhka on hallittavissa oikealla asennoitumisella.
Tämä on tekoälyn tulkintaa, ei mitattua dataa.
8 Propaganda ja pilkka
Propaganda-analyysi IFCNin ja mediatutkimuksen tunnistamat vaikuttamiskeinot
Artikkeli luottaa vahvasti viranomaisten ja asiantuntijoiden lausuntoihin totuuden lähteenä.
9 Ketkä saavat äänen
Julkinen rooli
Muut äänet
Henkilöt jotka saavat jutussa äänen ilman että heidän asemaansa kerrotaan.
Haluatko analysoida toisen uutisen?
analysoi.media tarkistaa uutisten kehystyksen ja vinouman tekoalylla. Ala anna tunteiden ohjata uutislukemistasi.
Kokeile itse →