Analysoi Mediat Aiheet Koosta Päivän otos Palaute
← Etusivu

Analyysi artikkelista: Minja Koskela jakoi kuvan: ”Pojilla meni tunteisiin”

Iltalehti Uutinen 3.11.2025
Pisteet
42
Versio 2.0 Composite-pisteet 0-100 yhdistää kuusi osamittaria (sisältö, omaperäisyys, JSN, vinouma, klikkikalu, polarisaatio) painokertoimilla. Versio 2.0, laskenta palvelimella.
Vinouma
55
Vinoumapisteet 0-100. 0 = neutraali, 100 = voimakkaasti vinoutunut. Mittaa puolueellisuutta, yksipuolisuutta ja tunnevetoamista. Paywall-rajatuista artikkeleista jätetään tyhjäksi.
JSN-laatu
40
Journalistin Ohjeiden noudattaminen 0-100. Arvioi artikkelin journalistista laatua JSN:n ohjeiston perusteella.
Tunnelma ja kehystys Tunnelma Paheksunta / viha Kehystys Keskusta Tunnelma: tekoälyn arvio artikkelin tunnesävystä — millaisia tunteita artikkeli herättää, ei artikkelin aihetta. Kehystys: artikkelin näkökulmapainotus poliittisella akselilla. Ei tarkoita puoluekannatusta.

Artikkeli nostaa esiin poliitikon kokemaa häirintää, mutta jättää lukijan arvioitavaksi, onko kyseessä yleinen ilmiö vai yksittäisen poliitikon viestintästrategia. Lukijalle välittyy kuva somen keskustelukulttuurin ongelmallisuudesta, vaikka itse häirinnän luonnetta ei avata tarkemmin.

Uutinen Iltalehti Iltalehti yli 6 kk vanha Riikka Nyman · 3.11.2025 Lue alkuperäinen artikkeli ↗

Tarkista tiedot alkuperäisestä lähteestä.

Artikkelin nakokulma: inhimillinen

Artikkeli tarkastelee aihetta poliitikon henkilökohtaisen some-kokemuksen kautta.

Maksumuurin takana — analyysi voi olla puutteellinen
55
/100
Kohtalainen vinouma
Vinoumapisteet (0-100)

Artikkeli on yksipuolinen, sillä se raportoi vain yhden osapuolen näkökulman tapahtuneeseen. Aihevalinta ja otsikointi korostavat poliitikon kokemusta ilman vastapainoa.

Poliittinen kehystys Keskusta

Artikkeli raportoi poliitikon some-päivityksestä. Vaikka se on yksipuolinen, se ei suoraan aja ideologista agendaa, vaan käsittelee yleistä somen keskustelukulttuuriin liittyvää aihetta.

Korostetut näkökulmat Näkökulmat joita artikkeli painottaa suhteessa muihin

  • Poliitikon kokemus häirinnästä

Puolustetut tahot

  • Minja Koskela

Tarkemmat havainnot

1 Mitä jätettiin kertomatta 1 kohtaa jätetty kertomatta
  • Tausta Laajempi taustoitus siitä, mitä kommentit sisälsivät tai mikä oli keskustelun konteksti. — Lukija ei voi arvioida häirinnän vakavuutta tai luonnetta ilman kontekstia.
2 Tunnevetoaminen ja tekniikat 2 tekniikkaa, 3 tunnevetoamista

Havaitut tekniikat Tunnistetut journalistiset tekniikat joilla artikkeli painottaa tiettyjä näkökulmia

Kehystäminen Valikoiva lähteiden käyttö

Tunnevetoaminen Artikkelin tunnevetoamisen keinot ja tunnetekniikat

Paheksunta / viha
Paheksunta / viha

Artikkeli vetoaa lukijan paheksuntaan epäasiallista kielenkäyttöä kohtaan.

Provokatiivinen otsikko

Otsikko käyttää sitaattia, joka on tarkoitettu provosoimaan.

Latautunut kieli

Sitaatti 'pojilla meni tunteisiin' on latautunut.

Tunnevetoaminen on keskeinen osa artikkelin rakennetta, koska se perustuu poliitikon jakamaan tunteelliseen sisältöön.

3 Otsikkoanalyysi ja kärjistys Tarkka, klikki 60/100, kärjistys 40

Otsikkoanalyysi Otsikon kohta-kohdalta tarkastelu: vastaako sisaltoa, klikkihoukutus, sananvalintojen lataus. Otsikolla on suuri vaikutus — moni lukija ei pääse sisältöön asti.

Otsikko vs. sisältö: Tarkka

Otsikko vastaa ingressiä ja leipätekstiä, vaikka onkin latautunut.

Klikkihoukutus: 60/100

Otsikko käyttää sitaattia luomaan jännitettä ja viittaamaan tunteisiin, mikä houkuttelee klikkaamaan.

Otsikon lataus: Latautunut

Sitaatti 'Pojilla meni tunteisiin' lataa otsikon vastakkainasettelulla sukupuolen ja tunteiden välille.

Kärjistys: 40/100

Otsikon 'pojilla meni tunteisiin' luo vastakkainasettelua, mutta itse teksti on neutraalimpi.

Populismi: 30/100

Sitaatti 'pojilla meni tunteisiin' viittaa kansa-eliitti-asetelmaan, mutta se on siteeratun lähteen puheessa.

4 Kuultiinko kohdetta Ei kuultu

Ei kuultu JSN 21-22: kielteisen julkisuuden kohteelle on annettava mahdollisuus vastata samanaikaisesti. Mittaa onko nimettya kritiikin tai puolustuksen kohdetta kuultu artikkelissa. — Kritiikin kohteena olevia kommentoijia ei ole kuultu eikä heidän näkökulmaansa ole esitetty.

5 JSN-arvio 40/100 · 3 heikkoutta

JSN-arvio Arvio Journalistin ohjeiden (JSN) noudattamisesta

40
/100 JSN-vaatimustenmukaisuus
Kohtalainen

Journalistin ohjeet →

Vahvuudet

Ei havaittuja vahvuuksia.

Heikkoudet

  • JO 21: Samanaikainen kuuleminen puuttuu, vaikka aihe on luonteeltaan kritisoiva.
  • JO 11: Toimittajan kanta sekoittuu uutiseen otsikoinnin kautta.
  • JO 15: Otsikon sitaatti on irrotettu kontekstista, mikä luo latautuneen kehyksen.
6 Omaperäisyys 40/100
40/100 Kuinka paljon artikkeli tuo uutta sisältöä ja omaa analyysiä

Artikkeli perustuu suoraan poliitikon omaan some-päivitykseen.

7 Rivien välistä 5 rakenteista havaintoa
Kenen etua ajaa? Kehystys palvelee poliittista toimijaa, joka haluaa tuoda esiin häneen kohdistuvaa häirintää ja samalla normalisoida keskustelua somen asiallisuudesta.
Pelissä Sananvapaus vs. suoja häirinnältä. Juttu käsittelee vain jälkimmäistä, keskittyen poliitikon kokemaan epäasialliseen palautteeseen.
Mikä esitetään itsestäänselvyytenä Artikkeli olettaa, että jaetut kommentit ovat yksiselitteisesti epäasiallisia ilman, että lukijalle annetaan mahdollisuutta arvioida niiden kontekstia. ”jakoi sunnuntaina muutamia sosiaalisessa mediassa saamiaan epäasiallisia kommentteja”
Kuka saa äänen Poliitikon näkökulma ja kokemus saavat tilaa, kun taas kommentoijien ääni tai motiivit jäävät täysin pimentoon. ”Minja Koskela (vas) jakoi sunnuntaina muutamia sosiaalisessa mediassa saamiaan epäasiallisia kommentteja.”
Tunnelma Paheksunta / viha

Artikkeli nostaa esiin poliitikon kokemaa häirintää, mutta jättää lukijan arvioitavaksi, onko kyseessä yleinen ilmiö vai yksittäisen poliitikon viestintästrategia. Lukijalle välittyy kuva somen keskustelukulttuurin ongelmallisuudesta, vaikka itse häirinnän luonnetta ei avata tarkemmin.

Tekoälyn vapaa havainto

Herää kysymys, onko jutun julkaisun taustalla pyrkimys kerätä sympatiaa poliitikolle vai aito huoli somen keskustelukulttuurista; rajattu materiaali ei mahdollista syvempää arviota.

Tämä on tekoälyn tulkintaa, ei mitattua dataa.

8 Propaganda ja pilkka 1 propagandatekniikkaa

Propaganda-analyysi IFCNin ja mediatutkimuksen tunnistamat vaikuttamiskeinot

Latautunut kieli Lieva

Otsikon sitaatti on valittu tunnevaikutuksen vuoksi.

9 Ketkä saavat äänen Avaa nähdäksesi ketkä saavat jutussa äänen
Katso miten Iltalehti kehystaa muita uutisia → Katso aiheen Minja Koskela laajempi kuva → Katso kirjoittajan Riikka Nyman muut analyysit →
Minja Koskela kotimaa politiikka
Lähteen asiasanat — median oma luokitus
  • Suomen poliittiset puolueet
  • Politiikka
  • Suomen politiikka
  • Puolueet
  • Suomalaiset poliitikot

Tiedot tästä analyysistä

Valtaosa suomalaisista toivoisi somekommentointiin lisää [...22 sanaa...] Nyman](https://www.iltalehti.fi/kirjoittajat/Riikka%20Nyman) maanantai 3.11.2025 klo 12:39

Sisältö haettu
13.8.2026

Haluatko analysoida toisen uutisen?

analysoi.media tarkistaa uutisten kehystyksen ja vinouman tekoalylla. Ala anna tunteiden ohjata uutislukemistasi.

Kokeile itse →