Analysoi Mediat Aiheet Koosta Päivän otos Palaute
← Etusivu

Analyysi artikkelista: Megaputki tulee Suomeen – Tuhansille tieto, huoli heräsi kodeista

Iltalehti Uutinen 24.5.2026
Pisteet
71
Versio 2.0 Composite-pisteet 0-100 yhdistää kuusi osamittaria (sisältö, omaperäisyys, JSN, vinouma, klikkikalu, polarisaatio) painokertoimilla. Versio 2.0, laskenta palvelimella.
Vinouma
45
Vinoumapisteet 0-100. 0 = neutraali, 100 = voimakkaasti vinoutunut. Mittaa puolueellisuutta, yksipuolisuutta ja tunnevetoamista. Paywall-rajatuista artikkeleista jätetään tyhjäksi.
JSN-laatu
70
Journalistin Ohjeiden noudattaminen 0-100. Arvioi artikkelin journalistista laatua JSN:n ohjeiston perusteella.
Tunnelma ja kehystys Tunnelma Huoli, Realismi Kehystys Keskusta Tunnelma: tekoälyn arvio artikkelin tunnesävystä — millaisia tunteita artikkeli herättää, ei artikkelin aihetta. Kehystys: artikkelin näkökulmapainotus poliittisella akselilla. Ei tarkoita puoluekannatusta.

Artikkeli normalisoi valtionyhtiön oikeuden lunastaa maata yksityisiltä kansalaisilta osana suurta vetytaloushanketta. Vaikka maanomistajien huolia sivutaan, painopiste on prosessin teknisessä sujuvuudessa ja korvausmekanismien selittämisessä, mikä häivyttää yksilön oikeusturvaan liittyvän epävarmuuden.

Uutinen Iltalehti Matti Tanner · 24.5.2026 Lue alkuperäinen artikkeli ↗

Tarkista tiedot alkuperäisestä lähteestä.

Artikkelin nakokulma: viranomainen

Artikkeli tarkastelee hanketta Gasgridin ja viranomaisohjeistusten kautta.

45
/100
Kohtalainen vinouma
Vinoumapisteet (0-100)

Artikkeli on asiallinen, mutta nojaa vahvasti Gasgridin antamiin tietoihin. Vastapainoa maanomistajien näkökulmasta ei ole haettu, mikä tekee kokonaisuudesta yhtiön viestintää tukevan.

Poliittinen kehystys Keskusta

Artikkeli ei ota kantaa puoluepoliittisesti, mutta tukee hallituksen ja valtionyhtiön linjaa infrastruktuurin rakentamisesta. Lukijan ajatus taipuu hyväksymään hankkeen välttämättömyyden.

Korostetut näkökulmat Näkökulmat joita artikkeli painottaa suhteessa muihin

  • Hankkeen välttämättömyys
  • Yhtiön pyrkimys yhteistyöhön

Puolustetut tahot

Tarkemmat havainnot

1 Mitä jätettiin kertomatta 1 kohtaa jätetty kertomatta
  • Asianosainen Maanomistajien suora ääni ja kokemukset puuttuvat. — Lukija ei saa kuvaa siitä, miten hanke todellisuudessa vaikuttaa ihmisten arkeen ja oikeusturvaan.
2 Tunnevetoaminen ja tekniikat 2 tekniikkaa, 3 tunnevetoamista

Havaitut tekniikat Tunnistetut journalistiset tekniikat joilla artikkeli painottaa tiettyjä näkökulmia

Kehystäminen Valikoiva lähteiden käyttö

Tunnevetoaminen Artikkelin tunnevetoamisen keinot ja tunnetekniikat

Huoli Realismi
Huoli

Maanomistajien huoli omasta elinkeinosta ja pihapiiristä.

Realismi

Asiallinen raportointi teknisistä yksityiskohdista ja korvauksista.

Tunnelman / paikan päältä -kuvaus

Kuvataan putken valtavaa kokoa ja vaikutusta tuhansiin suomalaisiin.

Tunnevetoaminen on maltillista ja perustuu maanomistajien aitoon huoleen, jota yhtiö pyrkii lieventämään.

3 Otsikkoanalyysi ja kärjistys Tarkka, klikki 40/100, kärjistys 10

Otsikkoanalyysi Otsikon kohta-kohdalta tarkastelu: vastaako sisaltoa, klikkihoukutus, sananvalintojen lataus. Otsikolla on suuri vaikutus — moni lukija ei pääse sisältöön asti.

Otsikko vs. sisältö: Tarkka

Otsikko vastaa leipätekstin sisältöä.

Klikkihoukutus: 40/100

Otsikko käyttää dramatisoivaa 'Megaputki'-termiä ja korostaa huolta, mutta on asiasisällöltään informatiivinen.

Otsikon lataus: Neutraali

Otsikko kuvaa hankkeen mittakaavaa ja kansalaisten reaktiota neutraalisti: 'Megaputki tulee Suomeen – Tuhansille tieto, huoli heräsi kodeista'.

Kärjistys: 10/100

Artikkeli ei sisällä vastakkainasettelua, vaan pyrkii sovittelevaan sävyyn.

Populismi: 10/100

Artikkeli ei sisällä populistisia elementtejä.

4 Kuultiinko kohdetta Mainittu, ei kuultu

Mainittu, ei kuultu JSN 21-22: kielteisen julkisuuden kohteelle on annettava mahdollisuus vastata samanaikaisesti. Mittaa onko nimettya kritiikin tai puolustuksen kohdetta kuultu artikkelissa. — Maanomistajat on mainittu, mutta heitä ei ole haastateltu; heidän huolensa on referoitu yhtiön toimesta.

5 JSN-arvio 70/100 · 3 vahvuutta, 2 heikkoutta

JSN-arvio Arvio Journalistin ohjeiden (JSN) noudattamisesta

70
/100 JSN-vaatimustenmukaisuus
Hyvä

Journalistin ohjeet →

Vahvuudet

  • JO 7: Artikkeli sisältää paljon konkreettista tietoa hankkeen aikatauluista ja korvauksista.
  • JO 11: Mielipiteet ja faktat on erotettu toisistaan.
  • JO 7: Tiedot hankkeen laajuudesta ja prosessista on tarkistettu.

Heikkoudet

  • JO 21: Maanomistajien ääntä ei kuulla suoraan, vaan heidän huolensa referoidaan yhtiön toimesta.
  • JO 21: Samanaikainen kuuleminen puuttuu, sillä maanomistajien näkökulmaa ei ole haettu haastattelulla.
6 Omaperäisyys 50/100
50/100 Kuinka paljon artikkeli tuo uutta sisältöä ja omaa analyysiä

Artikkeli on perusraportointia Gasgridin tiedotteiden pohjalta.

7 Rivien välistä 5 rakenteista havaintoa
Kenen etua ajaa? Artikkeli palvelee ensisijaisesti valtionyhtiö Gasgridiä, sillä se kehystää massiivisen infrastruktuurihankkeen välttämättömäksi ja hallituksi prosessiksi, jossa maanomistajien huolet on jo huomioitu.
Mikä esitetään itsestäänselvyytenä Artikkeli olettaa, että vetyputken rakentaminen on itsestäänselvä ja välttämätön osa Suomen tulevaisuutta. ”Suomeen aiotaan rakentaa Uudeltamaalta Meri-Lappiin Tornioon asti ulottuva jättimäinen vedyn siirtoputkilinja, jonka avulla Suomi halutaan nostaa johtavaan asemaan Euroopan vetytaloudessa.”
Kuka toimii, kenen vastuu häivytetään Päätöksenteon vastuu häivytetään passiivilla, jolloin hanke näyttäytyy luonnonvoimana tai hallinnollisena välttämättömyytenä. ”Massiivisen vetyputkihankkeen taustalla on valtioneuvoston periaatepäätös.”
Kuka saa äänen Gasgridin edustaja saa selittää hankkeen hyötyjä ja prosesseja, kun taas maanomistajien ääni on referoitu yhtiön toimesta. ”Moni kannattaa kehitystä puhtaamman ja kotimaisen energian eteen, mutta elinkeinojen, ruoantuotannon ja peltojen kunnon säilyminen aiheuttaa kysymyksiä.”
Tunnelma Huoli, Realismi

Artikkeli normalisoi valtionyhtiön oikeuden lunastaa maata yksityisiltä kansalaisilta osana suurta vetytaloushanketta. Vaikka maanomistajien huolia sivutaan, painopiste on prosessin teknisessä sujuvuudessa ja korvausmekanismien selittämisessä, mikä häivyttää yksilön oikeusturvaan liittyvän epävarmuuden.

Tekoälyn vapaa havainto

Herää kysymys, miksi artikkelissa ei haastatella yhtäkään maanomistajaa, vaikka heitä on hankkeen piirissä 14 000. Tämä valinta vahvistaa yhtiökeskeistä näkökulmaa ja jättää maanomistajien todellisen kokemuksen epävarmuudesta etäiseksi.

Tämä on tekoälyn tulkintaa, ei mitattua dataa.

8 Tilastokytkos 50/100, 2 tilastoaihetta
50/100 Tekoäly tunnistaa missä artikkeli hyötyisi virallisten tilastojen ristiintarkistamisesta. Korkea pistemäärä = virallinen data toisi tärkeää kontekstia.

Artikkeli käsittelee lunastusmenettelyä, jonka perusteet ovat lakisääteisiä.

Hyödylliset tilastoaiheet

  • lunastuskorvaukset
  • vetytalouden vaikutukset

Suositellut lähteet

  • Maanmittauslaitos
Aiheet ja lähteet ovat tekoälyn ehdotuksia. Linkitys virallisten datojen pariin tulossa.
9 Ketkä saavat äänen Avaa nähdäksesi ketkä saavat jutussa äänen
Katso miten Iltalehti kehystaa muita uutisia → Katso aiheen Tukes laajempi kuva → Katso kirjoittajan Matti Tanner muut analyysit →
Tukes ympäristö Gasgrid Kirsi Koivunen talous
Lähteen asiasanat — median oma luokitus
  • Energia ja energiavarat
  • Energia (Sektori)
  • Ympäristöasiat
  • Luonnonsuojelu
  • Sähkö

Tiedot tästä analyysistä

1 500 kilometrin mittaisen etelärannikolta Tornioon [...965 sanaa...] vetyputkihankkeessa, jotka saavat EU:lta rahoitusta.

Sisältö haettu
24.5.2026

Haluatko analysoida toisen uutisen?

analysoi.media tarkistaa uutisten kehystyksen ja vinouman tekoalylla. Ala anna tunteiden ohjata uutislukemistasi.

Kokeile itse →