← Etusivu

Analyysi artikkelista: Suomalaisia pidettiin aiemmin takakireinä: Jyrki Katainen kertoo, mikä muuttui

Iltalehti Haastattelu 26.5.2026
Pisteet
56
Versio 2.0 Laskettu raadin pisteistä

Composite-pistemäärä lasketaan tuomariraadin (3 kielimallia) antamista osapisteistä painotetulla kaavalla. Versio 2.0.

Yhdistää sisällön, omaperäisyyden, JSN-laadun sekä vinouman, klikkiotsikoinnin ja polarisaation puuttumisen.

Vinouma
62
  • Gemini 3.1 Flash Lite45
  • GPT-5.4 Mini62
  • Mistral Small65

Näytetty luku on raadin (3 kielimallia) antamien pisteiden keskiarvo.

Vinoumapisteet 0–100: matala on neutraalia, korkea voimakkaasti vinoutunutta.

JSN-laatu
60
  • Gemini 3.1 Flash Lite70
  • GPT-5.4 Mini58
  • Mistral Small60

Näytetty luku on raadin (3 kielimallia) antamien pisteiden keskiarvo.

JSN-laatu 0–100: kuinka hyvin artikkeli noudattaa Journalistin Ohjeita.

Tunnelma ja kehystys Tunnelma Luottamus Kehystys Keskusta Tunnelma: tekoälyn arvio artikkelin tunnesävystä — millaisia tunteita artikkeli herättää, ei artikkelin aihetta. Kehystys: artikkelin näkökulmapainotus poliittisella akselilla. Ei tarkoita puoluekannatusta.

Artikkeli antaa Jyrki Kataiselle mahdollisuuden esitellä uutta yritysvetoisen vaikuttamisen kanavaa ilman kriittistä haastamista. Lukijalle välittyy kuva pohjoismaisesta yhteistyöstä luonnollisena ja välttämättömänä jatkumona, vaikka kyseessä on nimenomaan suuryritysten etuja ajava lobbausjärjestö.

Tarkista tiedot alkuperäisestä lähteestä.

Artikkelin nakokulma: elinkeino

Artikkeli tarkastelee aihetta suuryritysten ja elinkeinoelämän vaikuttajien näkökulmasta.

62
/100
Kohtalainen vinouma
Vinoumapisteet (0-100)

Artikkeli on sävyltään myönteinen ja antaa hankkeen puheenjohtajalle mahdollisuuden määritellä hankkeen tavoitteet ilman kriittisiä kysymyksiä. Vaikka haastattelu on genren mukainen, se painottuu vahvasti haastateltavan näkökulmaan, mikä nostaa vinoumapisteitä.

Poliittinen kehystys Keskusta

Artikkeli edustaa elinkeinoelämän näkökulmaa, mutta se ei aja selkeää puoluepoliittista agendaa. Kyseessä on enemmänkin yritysten etujen ja yhteiskunnallisen vaikuttamisen yhdistäminen, joka asettuu poliittiseen keskustaan.

Korostetut näkökulmat Näkökulmat joita artikkeli painottaa suhteessa muihin

  • Yritysvetoisen yhteistyön välttämättömyys
  • Pohjoismaiden maineen paraneminen

Puolustetut tahot

Tarkemmat havainnot

1 Mitä jätettiin kertomatta 2 kohtaa jätetty kertomatta
  • Vastakkainen näkökulma Hankkeen tavoitteiden kriittinen tarkastelu tai vaihtoehtoiset näkemykset yritysten lobbauksesta puuttuvat. — Lukija saa vain yhden, hanketta edistävän näkökulman.
  • Tausta Tietoa Nordic Compass -hankkeen rahoituksesta tai tarkemmista poliittisista tavoitteista ei avata. — Lukijan on vaikea arvioida hankkeen todellista vaikutusvaltaa.
2 Tunnevetoaminen ja tekniikat 2 tekniikkaa, 2 tunnevetoamista

Havaitut tekniikat Tunnistetut journalistiset tekniikat joilla artikkeli painottaa tiettyjä näkökulmia

Kehystäminen Valikoiva lähteiden käyttö

Tunnevetoaminen Artikkelin tunnevetoamisen keinot ja tunnetekniikat

Luottamus
Luottamus

Luottamus pohjoismaiseen yhteistyömalliin ja yritysten kykyyn ratkaista kilpailukykyongelmia.

Positiivinen kehystys

Hankkeen tavoitteet ja pohjoismainen maine esitetään erittäin myönteisessä valossa.

Tunnevetoaminen on maltillista ja liittyy enemmänkin yritysten väliseen yhteistyöhenkeen kuin manipulaatioon.

3 Otsikkoanalyysi ja kärjistys Tarkka, klikki 25/100, kärjistys 12

Otsikkoanalyysi Otsikon kohta-kohdalta tarkastelu: vastaako sisaltoa, klikkihoukutus, sananvalintojen lataus. Otsikolla on suuri vaikutus — moni lukija ei pääse sisältöön asti.

Otsikko vs. sisältö: Tarkka

Otsikko vastaa artikkelin sisältöä.

Klikkihoukutus: 25/100
  • Gemini 3.1 Flash Lite25
  • GPT-5.4 Mini18
  • Mistral Small30

Näytetty luku on raadin (3 kielimallia) antamien pisteiden keskiarvo.

Otsikko on informatiivinen, mutta käyttää henkilöitymistä houkuttelevuuden lisäämiseksi.

Otsikon lataus: Neutraali

Otsikko on asiallinen ja kuvaa haastattelun teemaa.

Kärjistys: 12/100
  • Gemini 3.1 Flash Lite10
  • GPT-5.4 Mini12
  • Mistral Small20

Näytetty luku on raadin (3 kielimallia) antamien pisteiden keskiarvo.

Artikkeli ei sisällä vastakkainasettelua.

Populismi: 5/100
  • Gemini 3.1 Flash Lite5
  • GPT-5.4 Mini3
  • Mistral Small10

Näytetty luku on raadin (3 kielimallia) antamien pisteiden keskiarvo.

Ei populistisia piirteitä; artikkeli edustaa pikemminkin perinteistä elinkeinoelämän vaikuttamista.

4 Kuultiinko kohdetta Ei sovellu

Ei sovellu JSN 21-22: kielteisen julkisuuden kohteelle on annettava mahdollisuus vastata samanaikaisesti. Mittaa onko nimettya kritiikin tai puolustuksen kohdetta kuultu artikkelissa. — Artikkeli on haastattelu, eikä siinä ole nimettyä kohdetta, jota tulisi kuulla.

5 JSN-arvio 60/100 · 3 vahvuutta, 3 heikkoutta

JSN-arvio Arvio Journalistin ohjeiden (JSN) noudattamisesta

60
/100 JSN-vaatimustenmukaisuus
Kohtalainen

Journalistin ohjeet →

Vahvuudet

  • JO 7: Pyrkimys tiedonvälitykseen hankkeen tavoitteista.
  • JO 11: Mielipiteet ja faktat erottuvat haastattelumuodon ansiosta.
  • JO 11: Haastattelumuoto tekee selväksi, että kyseessä on haastateltavan näkemykset.

Heikkoudet

  • JO 12: Lähdekritiikki puuttuu; haastateltavan rooli hankkeen puheenjohtajana ja Nordean edustajana on merkittävä, mutta sitä ei haasteta.
  • JO 21: Samanaikainen kuuleminen ei ole tarpeen, mutta kriittisten äänten puuttuminen tekee jutusta yksipuolisen.
  • JO 12: Lähdekritiikki jää ohueksi, kun haastateltavan intressit hankkeessa jätetään avaamatta.
6 Omaperäisyys 30/100
30/100 Kuinka paljon artikkeli tuo uutta sisältöä ja omaa analyysiä

Artikkeli on perinteinen haastattelu, joka ei tarjoa uutta näkökulmaa tai syvällistä taustoitusta.

7 Rivien välistä 4 rakenteista havaintoa
Kenen etua ajaa? Kehystys palvelee Nordic Compass -hanketta ja sen taustalla vaikuttavia suuryrityksiä: hanke esitetään kilpailukyvyn välttämättömänä edistäjänä, mikä antaa yritysvetoiselle lobbaukselle myönteisen ja yhteiskunnallisesti hyödyllisen leiman.
Mikä esitetään itsestäänselvyytenä Artikkeli olettaa, että yritysten kilpailukyvyn vahvistaminen on suoraan yhteydessä Suomen ja Pohjoismaiden yleiseen etuun. ”Keskitymme hyvin konkreettisiin kilpailukyä vahvistaviin toimiin.”
Kuka saa äänen Jyrki Katainen on artikkelin ainoa ääni, joka selittää hankkeen tavoitteita ja merkitystä. ”– Kilpailukyvyn vahvistamiseen. Nordea on perustajajäsen, olimme ideoimassa tätä hanketta ihan alusta pitäen.”
Tunnelma Luottamus

Artikkeli antaa Jyrki Kataiselle mahdollisuuden esitellä uutta yritysvetoisen vaikuttamisen kanavaa ilman kriittistä haastamista. Lukijalle välittyy kuva pohjoismaisesta yhteistyöstä luonnollisena ja välttämättömänä jatkumona, vaikka kyseessä on nimenomaan suuryritysten etuja ajava lobbausjärjestö. Kataisen tausta Nordean yhteiskuntasuhdejohtajana ja hankkeen puheenjohtajana normalisoidaan osaksi asiantuntijuutta, eikä yritysten omien intressien ja yleisen edun välistä mahdollista ristiriitaa avata.

Tekoälyn vapaa havainto

Herää kysymys, miksi artikkelissa ei avata tarkemmin Nordic Compass -hankkeen lobbaustavoitteita tai sitä, miten se eroaa jo olemassa olevista elinkeinoelämän järjestöistä. Haastattelun sävy on poikkeuksellisen myötäilevä, mikä voi liittyä haastateltavan ja haastattelijan väliseen ammatilliseen verkostoon.

Tämä on tekoälyn tulkintaa, ei mitattua dataa.

8 Ketkä saavat äänen Avaa nähdäksesi ketkä saavat jutussa äänen
Katso miten Iltalehti kehystaa muita uutisia Katso aiheen Sitra laajempi kuva Katso kirjoittajan Jussi Rosendahl muut analyysit
Lähteen asiasanat — median oma luokitus
  • Politiikka
  • Suomen politiikka
  • Suomalaiset poliitikot
  • Suomen poliittiset puolueet
  • Kansainvälisyys

Tiedot tästä analyysistä

Joukko pohjoismaisia suuryrityksiä ja organisaatioita [...318 sanaa...] tästä:_** Katso koko Talousaamu tästä.

Sisältö haettu
12.8.2026

Haluatko analysoida toisen uutisen?

analysoi.media tarkistaa uutisten kehystyksen ja vinouman tekoalylla. Ala anna tunteiden ohjata uutislukemistasi.

Kokeile itse →