Analysoi Mediat Aiheet Koosta Päivän otos Palaute
← Etusivu

Analyysi artikkelista: S-ryhmältä roima hinnankorotus arkituotteeseen

Iltalehti Uutinen 23.5.2026
Pisteet
66
Versio 2.0 Composite-pisteet 0-100 yhdistää kuusi osamittaria (sisältö, omaperäisyys, JSN, vinouma, klikkikalu, polarisaatio) painokertoimilla. Versio 2.0, laskenta palvelimella.
Vinouma
45
Vinoumapisteet 0-100. 0 = neutraali, 100 = voimakkaasti vinoutunut. Mittaa puolueellisuutta, yksipuolisuutta ja tunnevetoamista. Paywall-rajatuista artikkeleista jätetään tyhjäksi.
JSN-laatu
80
Journalistin Ohjeiden noudattaminen 0-100. Arvioi artikkelin journalistista laatua JSN:n ohjeiston perusteella.
Tunnelma ja kehystys Tunnelma Turhautuminen / pettymys Kehystys Keskusta Tunnelma: tekoälyn arvio artikkelin tunnesävystä — millaisia tunteita artikkeli herättää, ei artikkelin aihetta. Kehystys: artikkelin näkökulmapainotus poliittisella akselilla. Ei tarkoita puoluekannatusta.

Artikkeli normalisoi muovikassien toistuvat hinnankorotukset ympäristötavoitteilla. Lukijalle välittyy kuva, että hintojen nousu on välttämätön ja tehokas keino vähentää kulutusta, vaikka artikkeli ei kyseenalaista korotusten suuruutta tai niiden vaikutusta kaupan katteisiin.

Uutinen Iltalehti Siiri Siikarla · 23.5.2026 Lue alkuperäinen artikkeli ↗

Tarkista tiedot alkuperäisestä lähteestä.

Artikkelin nakokulma: elinkeino

Artikkeli tarkastelee asiaa kaupan ketjujen ja niiden omien tavoitteiden kautta.

45
/100
Kohtalainen vinouma
Vinoumapisteet (0-100)

Artikkeli nojaa vahvasti kaupan omiin perusteluihin (tasapaino: formal). Vaikka aihe on neutraali, valittu kehys painottaa yritysten narratiivia ympäristövastuusta ilman kriittistä tarkastelua.

Poliittinen kehystys Keskusta

Artikkeli ei ota kantaa poliittisiin kysymyksiin, vaan keskittyy yritysten hinnoittelustrategiaan. Lukijan ajatus ei taivu selkeästi vasemmalle tai oikealle, vaikka yritysten näkökulma korostuukin.

Korostetut näkökulmat Näkökulmat joita artikkeli painottaa suhteessa muihin

  • Kaupan ketjujen ympäristövastuullisuus
  • Hinnankorotusten tehokkuus kulutuksen ohjaamisessa

Puolustetut tahot

Tarkemmat havainnot

1 Mitä jätettiin kertomatta 1 kohtaa jätetty kertomatta
  • Vastakkainen näkökulma Kuluttajien tai talousasiantuntijoiden näkökulma hinnankorotusten vaikutuksista tai perusteluista puuttuu. — Lukija saa vain kaupan näkökulman, mikä estää kriittisen arvioinnin.
2 Tunnevetoaminen ja tekniikat 2 tekniikkaa, 2 tunnevetoamista

Havaitut tekniikat Tunnistetut journalistiset tekniikat joilla artikkeli painottaa tiettyjä näkökulmia

Kehystäminen Valikoiva lähteiden käyttö

Tunnevetoaminen Artikkelin tunnevetoamisen keinot ja tunnetekniikat

Turhautuminen / pettymys
Turhautuminen / pettymys

Otsikon 'roima' hinnankorotus vetoaa kuluttajan turhautumiseen hintojen noususta.

Latautunut kieli

Sana 'roima' otsikossa korostaa negatiivista muutosta.

Tunnevetoaminen on lievää ja liittyy lähinnä otsikon sanavalintaan, joka on tyypillistä klikkiotsikoinnille.

3 Otsikkoanalyysi ja kärjistys Tarkka, klikki 40/100, populismi 20

Otsikkoanalyysi Otsikon kohta-kohdalta tarkastelu: vastaako sisaltoa, klikkihoukutus, sananvalintojen lataus. Otsikolla on suuri vaikutus — moni lukija ei pääse sisältöön asti.

Otsikko vs. sisältö: Tarkka

Otsikko vastaa leipätekstin tietoja hinnankorotuksesta.

Klikkihoukutus: 40/100

Otsikko käyttää latautunutta sanaa 'roima' luodakseen dramatiikkaa arkisesta hinnankorotuksesta.

Otsikon lataus: Latautunut

Sana 'roima' lataa otsikon korostamalla hinnankorotuksen suuruutta.

Kärjistys: 0/100

Artikkeli ei sisällä vastakkainasettelua.

Populismi: 20/100

Artikkeli ei ole populistinen; se raportoi yrityksen toimenpiteistä.

4 Kuultiinko kohdetta Mainittu, ei kuultu

Mainittu, ei kuultu JSN 21-22: kielteisen julkisuuden kohteelle on annettava mahdollisuus vastata samanaikaisesti. Mittaa onko nimettya kritiikin tai puolustuksen kohdetta kuultu artikkelissa. — S-ryhmän edustaja on äänessä, mutta kuluttajia tai muita osapuolia ei ole kuultu.

5 JSN-arvio 80/100 · 3 vahvuutta, 1 heikkoutta

JSN-arvio Arvio Journalistin ohjeiden (JSN) noudattamisesta

80
/100 JSN-vaatimustenmukaisuus
Hyvä

Journalistin ohjeet →

Vahvuudet

  • JO 11: Faktan ja mielipiteen erottelu on selkeää.
  • JO 7: Tapahtumatiedot (hinnat) on esitetty tarkasti.
  • JO 11: Tosiasiat on erotettu yrityksen kommenteista.

Heikkoudet

  • JO 21: Kuluttajan tai kriittisen asiantuntijan näkökulma puuttuu.
6 Omaperäisyys 30/100
30/100 Kuinka paljon artikkeli tuo uutta sisältöä ja omaa analyysiä

Artikkeli on perusluonteinen tiedote-tyyppinen uutinen ilman syvempää omaa tutkimusta.

7 Rivien välistä 5 rakenteista havaintoa
Kenen etua ajaa? S-ryhmä ja muut kauppaketjut hyötyvät kehyksestä, jossa hinnankorotukset esitetään ympäristövastuullisena ohjauskeinona, mikä siirtää huomion pois yritysten saamista lisätuloista.
Mikä esitetään itsestäänselvyytenä Artikkeli olettaa, että hinnankorotus on ensisijaisesti ympäristöteko, eikä käsittele sitä kaupallisena päätöksenä. ”Hintojen korottamisella pyritään muuttamaan suomalaisten ostoskäytöstä.”
Kuka toimii, kenen vastuu häivytetään Hinnankorotusten vastuu häivytetään passiivilla, kun puhutaan yleisestä hintojen noususta. ”Myös muut päivittäistavarakaupan toimijat ovat nostaneet viime vuosina muovikassien hintoja roimasti.”
Kuka saa äänen S-ryhmän edustaja saa selittää korotuksen motiivit, mutta kuluttajien tai kriittisten asiantuntijoiden ääntä ei kuulu. ”S-ryhmän marketkaupan myyntipäällikön Venla Kuoppamäen mukaan hinnankorotusten taustalla on S-ryhmän pyrkimys vähentää suomalaisten muovipussien käyttöä.”
Tunnelma Turhautuminen / pettymys

Artikkeli normalisoi muovikassien toistuvat hinnankorotukset ympäristötavoitteilla. Lukijalle välittyy kuva, että hintojen nousu on välttämätön ja tehokas keino vähentää kulutusta, vaikka artikkeli ei kyseenalaista korotusten suuruutta tai niiden vaikutusta kaupan katteisiin.

Tekoälyn vapaa havainto

Herää kysymys, miksi artikkeli ei mainitse muovikassien valmistuskustannusten kehitystä tai kaupan saamaa katetta, mikä voisi antaa tasapainoisemman kuvan siitä, onko kyseessä todellinen ympäristöohjaus vai hintojen nosto.

Tämä on tekoälyn tulkintaa, ei mitattua dataa.

8 Tilastokytkos 50/100, 1 tilastoaihetta
50/100 Tekoäly tunnistaa missä artikkeli hyötyisi virallisten tilastojen ristiintarkistamisesta. Korkea pistemäärä = virallinen data toisi tärkeää kontekstia.

Artikkeli mainitsee 17 prosentin laskun myynnissä, mikä on tilastollinen väite.

Hyödylliset tilastoaiheet

  • muovikassien kulutus Suomessa

Suositellut lähteet

  • Tilastokeskus
Aiheet ja lähteet ovat tekoälyn ehdotuksia. Linkitys virallisten datojen pariin tulossa.
9 Ketkä saavat äänen Avaa nähdäksesi ketkä saavat jutussa äänen
Katso miten Iltalehti kehystaa muita uutisia → Katso aiheen S-ryhmä laajempi kuva → Katso kirjoittajan Siiri Siikarla muut analyysit →
S-ryhmä Lidl ympäristö K-ryhmä Venla Kuoppamäki talous
Lähteen asiasanat — median oma luokitus
  • Kulutustavarat
  • Päivittäistavarat (Sektori)
  • Vähittäiskauppa pl. moottoriajoneuvot; kotitaloustavaroiden korjaus
  • Elintarvikekauppa ja supermarketit
  • Vähittäiskauppa erikoistumattomissa myymälöissä

Tiedot tästä analyysistä

Hintojen korottamisella pyritään muuttamaan suomalaisten [...125 sanaa...] Lidl tammikuussa 59 senttiin kappaleelta.

Sisältö haettu
23.5.2026

Haluatko analysoida toisen uutisen?

analysoi.media tarkistaa uutisten kehystyksen ja vinouman tekoalylla. Ala anna tunteiden ohjata uutislukemistasi.

Kokeile itse →